Kirkonkylän sukutila Juns (Juuns)
Åvik-tontti,
Stina ja Gösta Björkroth
Liisa Nordman:
Åvik-tontti, Kirkkotie 35
 Tuttu näky jokaiselle Kirkkotietä kulkeneelle. |
Kirkonkylän sukutila Junsin tilan maista lohkottiin Stina ja Gösta Björkrothille Åvik-niminen tontti Kirkkotien varresta vuonna 1955. Tonttia ympäröivät entiset Junsin tilan pellot ovat nykyisin Vantaan kaupungin omistuksessa.
 Stina ja Gösta Björkroth Stinan lapsuudenkodin Junsin tilan salissa, vuonna 1999 tai 2000. Nykyisin Junsin tilan omistaa Stinan ja Göstan poika Vidar. |
Stina Ester Matilda o.s. Lilljestrand (s. 10.11.1928) ja Gösta William (s.
26.4.1929) vihittiin 1951. Heillä on kaksi poikaa, Karl Fjalar s.
1952 ja Gösta Vidar s. 1953.
Gösta on kotoisin Kirkonkylän pohjoispuolelta. Kehä III:n valmistuminen
rikkoi aikanaan kiinteän kyläyhteisön. Avioliittonsa alussa Stina ja
Gösta asuivat
Kirkonkylän myllyllä ns. "Simolinin talossa". Talo oli myllyn osuuskunnan omistama ja sen
rakennuttama. Se oli rakennettu myllärille työsuhdeasunnoksi. Simolin itse oli rakentanut sodan jälkeen oman talonsa
kirkon läheisyyteen. Siinä talossa asuu nykyisin Stinan toinen
poika Fjalar perheineen.
 Stinalla on taulu heidän ensimmäisestä kodistaan, myllyn mäellä sijainneesta ns. Simolinin talosta. Lestimäeltä Harry von Fieandt vieraili usein myllyllä niihin aikoihin kun Stina ja Gösta asuivat Simolinin talossa. Oikeassa reunassa on myllyrakennuksen pääty. |
Åvik
 |
Stina ja Gösta muuttivat vuonna 1956 vasta valmistuneeseen Åvik-taloonsa. Talon on suunnittellut silloin nuori rakennusmestari Lemström, joka tavoitteli sveitsiläisen vuoristomajan tunnelmaa. Lemström suunnitteli aikanaan muitakin taloja Tikkurilaan ja Koivuhakaan. Taloa on vuosien saatossa remontoitu useaan otteeseen, mm. ikkunat ja ovet on uusittu, parvekkeet kunnostettu, kellari- ja saunatilat remontoitu. Vuoristomajan tunnelma on toteutunut hyvin, sillä Vantaan kaupunki on asemakaavassa nimennyt talon retkeilymajaksi.
Talossa on alakerroksessa 3 huonetta ja keittiö. Olohuoneesta on näkymä Siltamäen kevyenliikenteen sillalle ja makuuhuoneesta näkyy keväisin ja talviaikaan myllyn pato. Yläkerrassa on kaksi vinttihuonetta, aikanaan pojille rakennetut. Pohjakerroksessa on saunatilat ja kellarit. Aluksi talossa oli koksilämmitys josta on jo siirrytty öljylämmitykseen.
Naapurustossa oli aluksi vastapäisen Helsinge skolan paikalla olleet Danis- ja Olofs-tilojen saunat, Backaksen tilan maat sekä Rutars-(Kalle Bäskis)tila.
 Talo Keravanjoen puolelta. |
Koulunkäynti
Stina kävi alakoulun Kirkonkylän ruotsinkielisessä koulussa ja siirtyi siitä Oulunkylän ruotsinkieliseen keskikouluun. Koulumatkat tehtiin pyörällä ja talviaikaan kelkalla tai hiihtäen Tuomarinkylän kartanon läpi oikaisten. Linja-autolla pääsi Oulunkylään menemällä ensin Tikkurilaan tai Malmille ja siitä junalla Oulunkylään. Vaihtoehtoisesti pääsi Korson linja-autolla Tuusulantietä pitkin Käpylän sillalle, josta käveltiin loppumatka koululle. Arvata saattaa, että matkaan kului aikaa. Kirkonkylältä kävi Oulunkylässä samaan aikaan kolme muutakin tyttöä.
Työelämä
Koulutukseltaan Stina on lastenhoitaja. Hän työskenteli koko työikänsä Tikkurilassa 1-3-vuotiaiden lasten seimessä. Hän oli mukana myös lastenhoitajien yhdistyksen toiminnassa.
Gösta oli aluksi Kirkonkylän myllyllä myllärinä, myöhemmin hän toimi ammattiautoilijana.
 Göstan auto. |
Harrastukset
Stinan isä Karl Oskar Liljestrand toimi 30 vuotta Helsinge Kyrkoby
Ungdomsföreningin puheenjohtajana ja Stina "kasvoi" kiinni Midgårdin toimintaan.
Stina ja Gösta ovat olleet paljon toiminnassa mukana. He mm. näyttelivät,
lausuivat runoja ja tanssivat kansantanhuja. Stina on ollut johtokunnan
jäsenenäkin, Gösta toimi usein myös järjestysmiehenä. Nykyisin he
ovat toiminnassa mukana aktiivijäseninä. Stina käy lisäksi Siltamäen
uimahallissa harrastamassa vesijumppaa.
 Stina Midgårdissa esittämässä Kaj Lindgrenin runoa sota-ajalta. |
 Näkymä tontilta Siltamäen kevyenliikenteen sillalle päin. |
 Taulu myllyrakennuksesta. |
Kuvat: Stina Björkroth ja Liisa Nordman
Web-toteutus: Liisa Nordman, 2011