Vantaa   Helsingin pitäjä-vuosikirjat

Heikki Helkamo:

Helsinki-Vantaan lentoasema
- kansainvälisyyden keskus Vantaalla



Helsingin uusi lentoasema Helsingin maalaiskunnassa on juuri valmistunut, aivan olympialaisten alla. Lentoaseman lipputangossa liehuvat siniristilippujen rinnalla Kansainvälisen olympiakomitean liput viisine renkaineen.

Kolmekymmentä vuotta sitten eli vuonna 1952 tapahtui Suomessa kaksi ainutlaatuista tapausta, Helsingin olympiakisat ja silloisen Helsingin lentoaseman siirtyminen Malmin Tattarisuon ahtaudesta ja hetteiköstä Vantaan Ruskeasannan nummille. Siellä oli tilaa, edulliset sääolot maaperä kelvollista kiitoteille, jotka sallivat raskaiden lentokonejättien tulot ja lähdöt.

Juuri olympialaiset olivat se kimmoke, joka kiirehti uuden lentoaseman saamista pääkaupunkiseudulle. Eihän sellainen lentokonejätti kuin esimerkiksi nelimoottorinen Atlantinkin yli lentävä Douglas DC-4 kyennyt käyttämään Malmia. Vain Porista löytyi kelvollinen lentokenttä jos moista kokoa olevalla lentokoneella halusi Suomessa  käydä. Malmi, jonka juhlavat vihkiäiset oli pidetty kolmekymmentäluvun puolivälissä ja joka silloin korvasi Helsingin lentoasemana Katajanokalla olleen vesilentoaseman, oli auttamattomasti käynyt kansanväliselle lentoliikenteelle liian pieneksi eivätkä sen suolle rakennetut kiitotiet olleet riittävän kantavia.

Kiirettä oli Ruskeasannan nummilla Seutulaan vievän kylätien varrella Helsingin maalaiskunnan rajamailla viisikymmentäluvun alussa. Rakennettiin suurlentoasemaa, oli lapiomiestä, hevosta, ylijäämävarastojen "Kemsu"-kuorma-autoja ja jopa sähkövoimalla toimiva kaivinkone. Valmista myös saatiin: liki kaksikilometrinen kiitotie, puuparakki matkustajaterminaaliksi ja komea lennonjohtorakennus. Kelpasi olympiavieraiden tulla ja tulivathan he, prinssi Philip Englannista jopa Comet-suihkulentokoneella, joka oli maailman ensimmäinen ja silloin ainoa suihkumoottorinen matkustajakone.

Niin kiirettä oli lentopaikan rakentajilla ollut, että olympialaisten mentyä liikenne siirtyi takaisin Malmille joksikin aikaa. Noilta ajoilta on myös lentoasemasta käytetty epävirallinen nimi Seutulan lentokenttä, johtihan lentoasemalle Tuusunlantieltä tie, jonka viitassa luki Seutula, tosin lentoasemalta oli Seutulaan matkaa vielä peninkulman verran. Tänään me puhumme Helsinki-Vantaan lentoasemasta, jotka tutut kutsuvat luonnollisesti Vantaan lentoasemaksi.

Keskisuuri eurooppalainen

Tänä päivänä jo aikamiehen iän saavuttanutta lentoasemaamme voidaan luonnehtia vaikkapa seuraavin: kokonaispinta-ala noin 1 300 hehtaaria, kiitoteitä kaksi, joista lounais-koillis suunnassa olevan pääkiitotien mitat ovat 3 200 m x 60 m ja luode-kaakko suunnassa olevan sivukiitotien 2 900 m x 60 metriä, matkustajaterminaalin laajennuksen jälkeen 33 000 m2, Finnair Oy:n rahtiterminaali 10 000 m2 ja liikenneterminaali 700 m2.

Lentoaseman matkustajamäärät ovat nousseet vuosi vuodelta. Vuonna 1981 matkustajia oli 3,5 miljoonaa. Rahtia ja postia kulki lentoaseman kautta 35 000 tonnia. Lentoonlähtöjä ja laskeutumisia kirjattiin 80 000. Työpaikkoja alueella on 6 000.

Matkustajamääriltään ja muilta toiminnoilta Vantaata voidaan pitää keskisuurena eurooppalaisena lentoasemana. Tilastojen mukaan Vantaa on matkustajamäärillä mitattuna Euroopan 26. suurin lentoasema, mutta jää tällä sijaluvulla sekä Kööpenhaminan Kastrupin, Tukholman Arlandan että Oslon Fornebun jälkeen.

Työpaikka-alueena on lentoasema suurin työpaikkakeskittymä Vantaalla. Lentoaseman alueen kuudestatuhannesta työpaikasta on ilmailuhallinnon osuus vajaa tuhat, Finnairin runsas neljätuhatta, loput tuhat koostuvat lentoasemalla toimivien muiden laitosten ja yritysten henkilökunnasta.



Saapuva matkatavara oli monta vuotta pullonkaula lentoasemalla. Vuosi sitten (1982) saatiin kauan kaivattua lisätilaa.

Ilmailuhallinto isäntänä - lentoyhtiöt vuokralaisina

Ilmailuhallituksen alainen Helsinki-Vantaan keskuslentoasema ylläpitää Helsinki-Vantaan ja Helsinki-Malmin lentoasemia ja valvoo lisäksi Uudenmaan läänin ja Etelä-Hämeen alueen kuutta pienlentokenttää, jotka ovat Forssa, Hanko, Hyvinkää, Nummela, Räyskälä ja Vesivehmaa sekä helikopteripaikkoja, joita on kolme ja ne sijaitsevat kaikki Helsingin kaupungissa.

Lentoyhtiöitä toimii Vantaalla Finnairin, Karairin ja Finnavitionin ohella 13 ulkomaista aikataulun mukaista reittiliikennettä harjoittavaa yhtiötä, vaihteleva määrä tilauslentoyhtiöitä sekä lukuisia pienlentokoneilla operoivia liikelentoyrityksiä. Lentoyhtiöiltä ilmailuhallinto perii lentoaseman käytöstä liikennöimismaksuja ja kaikilta lentoaseman alueella toimivilta yrityksiltä vuokria. Perimillään maksuilla ilmailuhallinto kykenee tällä hetkellä kattamaan valtiolle lentoasemasta aiheuttavat kustannukset.



Lentoasemaa on vuosien varrella laajennettu monta kertaa. Uusin laajennus on aivan kuvan vasemmassa reunassa. Seuraava suuri hanke onkin kolmannen kiitotien rakentaminen.

Matkustaterminaali laajenee - palvelu paranee

Vuonna 1969 nykyinen matkustajaterminaali korvasi vanhan puuparakin, tilapäiseksi tarkoitetun ja sittemmin vuosien varrella monesti jatketun sekä maailman pisimmäksi makaavaksi pilvenpiirtäjäksi aikanaan mainitun luomuksen. Valtion niukkojen rahavarojen takia uusi terminaali jouduttiin tuolloin toteuttamaan suunniteltua kolmanneksen pienempänä, ja tilanahtaus oli matkustajien ja kaiken toiminnan harmina jo muutaman vuoden kuluttua. Laajennuksen välttämättömyys todettiinkin jo seitsemänkymmenluvun alussa ja suunnittelutyö aloitettiin. Rakennustöihin valtion rahapussista löytyi kuitenkin varoja vasta pari vuotta sitten. Tuo puuttumaan jäänyt kolmannes saatiin käyttöön vuoden 1983 alussa.

Laajennus kohdistui kokonaisuudessaan kansainvälisen liikenteen tiloihin, joiden pinta-ala kaksinkertaistui. Tavoitteena on, että uusien tilojen myötä aikaa vievät odotukset niin lähtevien kuin saapuvien matkustajien osalta saadaan vähenemään, vältytään pahimmalta ruuhkilta ja kyetään nostamaan matkustajiin kohdistuvaa palvelutasoa. Laajennuksen myötä saatiin lisää myyntipisteitä, lasten leikkihuone, ensimmäisen luokan erillinen odotustila, uusia ravintolatiloja ja kaikkia matkustajia palveleva uusi tiedotusjärjestelmä, joka käsittää tietokoneohjattuna parisataa tv-monitoria ja neljä uuteen suomalaiseen elektroluminenssi-keksintöön perustuvaa suurta tiedotustaulua. Terminaalin laajennuskustannukset lähentelivät sataa miljoonaa markkaa.

Lentoturvallisuus taattu

Lentoyhtiöiden ohella ilmailuhallinnolla on tärkeä osuus lentoturvallisuuden varmistajana. Suuri osa tästä vastuusta lankeaa lentoasemalle. Helsinki-Vantaan keskuslentoaseman henkilökuntaa on Vantaalla noin kuusisataa. Liikenne- ja turvallisuuspalveluihin kuuluvat lennonjohto, lennonneuvonta, asemapalvelu, viestiliikenne ja palokunta sekä turvatoiminta.

Lennonjohto, joka käsittää lennonjohtotornissa sijaitsevan lähilennonjohdon ja maanalaisissa tiloissa toimivan lähestymislennonjohdon tutkalaitteineen, huolehtii lennonjohtopalvelusta sille erikseen määrätyssä ilmatilassa noin sadan kilometrin etäisyydelle lentoasemasta. Lennonneuvonta pitää lentäjät tietoisina lentoasemien ja maalaitteiden toimivuudesta sekä käsittelee lentäjien laatimat lentosuunnitelmat.

Asemapalvelu huolehtii muun muassa matkustajien tiedotuspalvelusta. Viestiliikenteen tehtävänä on välittää vuosittain miljoonien sanomien määrään nousevat lentosää-, ilmailutiedoitus ja sähkeet. Palokunta toimii tiiviissä yhteistyössä Vantaan ja muiden lähikuntien palolaitosten kanssa ja on jatkuvasti valmiina toimintaan.

Liikenne lentoasemalla ei kuitenkaan toimi mikäli kiitotiet, tiestö, kiinteistöt ja laitteet eivät toimi moitteettomasti. Talvella varsinkin liikennealueiden kunnossapito on vaativa tehtävä. Liikennekatkot on onnistettu pahimmillakin lumisateilla rajoittamaan lyhytaikaiseksi.

Kolmas kiitotie jo suunnittelussa

Jatkuuko lentoaseman kasvu kuten tähän asti? Tarvitaanko kolmatta kiitotietä? Miten on lentomelun laita? Siinäpä kysymyksiä, jotka kiinnostavat jokaista lähiseudun asukasta Vantaalla, Espoossa, Tuusulassa, Keravalla ja Helsingissä.

Matkustajamäärät kasvanevat keskimäärin seitsemän prosenttia vuosittain, lentokoneiden kasvaneen koon ja tehokkaamman käytön ansiosta laskeutumisten ja nousujen määrä kasvanee sen sijaan vuosittain vain noin pari prosenttia. Lentoaseman luonne Helsingin talousalueen lentoasemana ja toisaalta valtakunnallisena Suomen päälentoasemana säilyy. Vuosien saatossa Turun ja Tampere-Pirkkalan kuin myös muiden maakuntakeskusten lentoasemat kehittyvät entistä tehokkaammin ja helpottavat kasvupaineita Vantaalla. Kauko-Idän yhteyksien, kuten Japanin lentojen, lasketaan muuttavan Vantaan kansainvälisen liikenteen pääteasemaluonnetta kauttakulkulentoasemaksi.

Kolmas kiitotie on kaavailtu rakennettavaksi lentoaseman luoteispuolelle pääkiitotien suuntaisena. Sen ja pääkiitotien väliin sijoittunee myös aikanaan toinen matkustajaterminaali. Liikenteen turvallinen ja joustava hoito talvella edellyttää, että liikenteen käyttäessä kiitotietä voidaan samanaikaisesti poistaa lunta ja torjua liukkautta toisella samansuuntaisella kiitotiellä. Kolmannen kiitotien rakennusajankohta on luonnollisesti riippuvainen liikenteen kehityksestä ja rahoitusmahdollisuuksista.

Lentomelusta aiheutuvia haittoja pyrkivät niin lentokoneiden valmistajat, lentoyhtiöt kuin lentoasemat vähentämään. Meluhaittojen vähentämiseksi on Vantaalla annettu ohjeet kiitoteiden käytöstä siten, että sekä lentoonlähdöissä että laskeutumisissa sääolot huomioon ottaen aina valittaisiin sellainen kiitotie, jonka käytöstä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Lentoasemalle tehtyjen meluvalitusten määrän perusteella voidaan todeta, että tässä on kohtuullisesti onnistettukin. Kolmannen kiitotien sijoituspaikkaa määriteltäessä on meluhaittojen minimointia pidetty oleellisen tärkeänä.

Tämän vuosikymmenen puolivälissä tulevat voimaan nykyistä ankarammat lentokoneiden moottoreita koskevat kansainväliset melunormit. Nämä seikat ja lentomenetelmien kehitys varmistavat meille sen, että lentomelusta aiheuttava haitta ei tulevaisuudessa lisäänny, vaan pikemminkin vähenee. Voimme siis jatkossakin luottaa siihen, että meillä Vantaalla on lentoasema, josta voimme olla ylpeitä, joka takaa varsin monille meistä työpaikan, on turvallinen ja joustava paikka tulla ja lähteä, se on paikka, jonka haitat ovat siedettäviä ja vähenemään päin.


Lähde: Helsingin pitäjä 1983
Web-toteutus: Siltamäen korttelitupa, Arvi Nurmi, 2010