Vantaa   Helsingin pitäjä-vuosikirjat

Helsingin uusi lentoasemarakennus



Helsingin lentoaseman paviljonkirakennus vihittiin käyttöön 7. syyskuuta 1969.


Uusi lentoasemarakennus, joka on maksanut lähes 34 milj. mk, merkitsee vasta ensimmäisen rakennusvaiheen saamista päätökseen. Toisessa vaiheessa asemarakennusta laajennetaan lounaaseen ja kolmannessa vaiheessa on tarkoitus tehdä kotimaan liikenteelle erityiset tilat. Niin ikään suunnitelmiin sisältyy rahtiasema rakennus. Jos otetaan huomioon lentoasemalla toteutetut ja parhaillaan toteuttavat muut rakennushankkeet, nousee kustannusarvio 74 milj. markkaan. Summassa eivät ole mukana Finnairin rakennuttaman DC-8--62-hallin kustannukset, vaan ainoastaan valtion suoranaiset investoinnit.

Arkkitehtitoimisto K. Ström & O. Tuomiston suunnittelema lentoasemarakennus on tässä vaiheessa mitoitettu miljoonaa vuotuista matkustajaa silmälläpitäen. Ensi kuulemalta luku hätkähdyttää ja saa varmaankin monet kysymään onko matkustajia tulevaisuudessa näin paljon. Tosiasia kuitenkin on, että jo nyt on päästy kyseiseen matkustajamäärään - asemarakennus ei siten ole ainakaan liialla koolla pilattu. Heti kun valtion finassitilanne sallii, on vuorossa seuraava rakennusvaihe, mikä muuten voidaan viedä päätökseen liikenteen hoidon siitä juuri lainkaan kärsimättä.

Loppukesällä 1969 valmistui uusi ajotie kehätieltä lentoasemalle. Lentoasemarakennuksen liikenne pohjautuu ns. kaksitasojärjestelmään. Tämän mukaan Helsingistä lähtevät matkustajat saapuvat tasolle, joka on 4,20 m koneiden seisontatason yläpuolella. Tällä tasolla tapahtuu kaikki lähteviin matkustajiin kohdistuva toiminta. Samalla tasolla ovat myös odotus- ja katselijatilat. Lentokoneisiin mentäessä laskeudutaan tästä kentän tasolle sekä siirrytään koneisiin.

Lentokoneille saapuvat matkustajat tulevat rakennukseen kentän tasossa, nousevat toiseen kerrokseen, jossa tapahtuvat passi- ym. tarkastukset sekä laskeutuvat kerrosta alemmaksi, missä on varsinainen tullikäsittely. Myöhemmässä vaiheessa matkustajat siirtyvät ylemmältä tasolta suoraan lentokoneisiin ja vastaavasti lentokoneista suoraan ylemmälle tasolle umpinaista lentokoneen oviaukkoon kytkettävää käytävää eli "teleskooppisiltaa" pitkin laskeutumatta lainkaan kentän tasolle.

Tuhat matkustajaa tunnissa

On varauduttu siihen, että tunnin aikana voidaan suorittaa noin tuhannen matkustajan lähtö- ja tulo selvitykset. Erityisesti aamulla - vastaavasti usein myös illalla - liikenne on valitettavasti ruuhkautunut "parakkitiloissa". Nyt tällaiselta huipputungokselta uskotaan välttyvän. Matkatavarain käsittelyä on ajan voittamiseksi pyritty mahdollisimman paljon koneellistamaan. Matkustajan jätettyä matkatavaransa lähtöhallissa virkailijalle siirtyy matkatavara kuljetinhihnalla alempaan kerrokseen. Siellä tapahtuu koneellinen lajittelu ja siirto lokeroihin siten, että kussakin lokerossa on määrättyyn koneeseen menevä matkatavara.

Tuleva matkatavara tuodaan koneista niin ikään vaunuilla tavarankäsittelyhalliin, josta se siirretään kuljetushihnoilla tullaushallissa olevaan "karuselliin". Tämä pyörivä matkatavarain jakelulaite säästää aikaa ja ennen muuta jalkavaivoja, kun ei tarvitse juosta laukkujen perässä. Rakennuksen edustalle voidaan sijoittaa 9 lentokonetta ja lisäksi hieman etäämmälle suunniteluille saarekkeille 12 konetta. Myöhemmin seisontapaikkoja joudutaan vielä lisäämään.

Tulotien puoleinen liikenne on järjestetty kolmeen tasoon. Alimpana ovat noin 1000 auton varsinaiset pysäköintipaikat. Tämän yläpuolella olevalle tasolle, joka on samassa kerroksessa, mitä saapuvat matkustajat käyttävät, on lisäksi varattu paikoitusalueet 180 yksityisautolle, 45 taksille sekä 20 bussille. Tämän tason yhteydessä on myös ns.
"VIP- taso", joka on tarkoitettu erittäin arvokkaille henkilöille aivan samoin kuin kansainvälisillä lentoasemilla yleensäkin.

Ravintolatiloja ja tullivapaata myyntiä

Ensiluokkainen ravintola, jossa on 220 paikkaa, sisältyy myös lentoaseman tiloihin. Lisäksi ulkomaisille matkustavien osastoon on sijoitettu 90 hengen ravintola. Alimmassa kerroksessa on lentoasemalla työskentelevän henkilökunnan ravintola, johon mahtuu kerrallaan 250 henkeä. Päähallissa on noin 90 hengelle suunniteltu kahvila. Ulkomaille matkustavat saavat ostaa tullivapaasti savukkeita ja alkoholia - uudistus, jota Helsingin lentoasemalla on ehditty kaivata. Tähän saakka myynti on tapahtunut koneissa.

Betonia, terästä, lasia ja muovipuupakettia.

Rakennuksen kokonaistilavuus on noin 130 000 m3, mikä merkitsee, että se on eduskuntataloa huomattavasti suurempi. Lennonjohtotornin tilavuus on 1 400 m3. Rakennuksen perustamisessa on käytetty huomattava määrä kolmea eri kokoa olevia kaivinpaaluja, joiden läpimitta on vaihdellut 50-60-90 sm:iin. Jos muuttaa nämä paalut 25 x 25 sm:n betonipaaluiksi, saadaan kaivinpaalujen pituudeksi peräti 8 kilometriä.

Kantavat rakenneosat koostuvat teräsbetonista sekä teräksestä. Erikoisuutena on mainittava varsinaisen asemarakennuksen vesikaton kantava rakenne. Siinä on teräkset esijännitetty Dywidagg-menetelmällä niin, että ikkunaseinällä olevat pystyteräkset ovat kauttaaltaan vedettyjä. Muu kantava rakenne on teräsbetonia.

Lentokentän puoleinen seinä muodostuu pääosaltaan kaksinkertaisesta eristyslasista, joka on asennettu eloksoidusta alumiinista tehtyihin kiinteisiin puitteisiin. Ulommainen lasi on harmaata konelasia lämpösäteilyn pienentämiseksi. Muut rakennuksen seinät muodostuvat julkisivuelementeistä sekä polttomaalatuista alumiinilevyistä. Ilmastointiin on kiinnitetty erityistä huomiota.

TVH ei antanut lentoasemarakennuksen pääurakkaa kenellekään. Sen sijaan on tehty ala- ja sivu-urakoita sekä erilaisia hankintoja koskevia sopimuksia yhteensä 80.

Betonia on käytetty rakentamiseen 19 000 m3 ja betoniterästä 1,7 milj. kiloa. Lasiseinää on tehty puoli hehtaaria eli 5 000 m2 ja laminaattipintaista sisäseinää lähes saman eli 4 000 m2. Muovipuuparketilla päällystettyjä lattioita on 8 500 m2.Alumiinia erilaisina profiileina levyinä on käytetty 40 tonnia sekä terästä kantaviin rakenteisiin 530 tonnia. Seinä- ja lattialaatoituksia on 2 200 m2 ja erilaisia mosaiikki- ja pesubetonilaatoituksia 1 000 m2. Erikoisuutena mainittakoon vielä, että matkustajien tiedotustoimintaa varten on 65 tv-ruutua ja 400 kovaäänistä.


Lähde: Helsingin pitäjä 1969
Web-toteutus: Siltamäen korttelitupa, Arvi Nurmi, 2008