Omistaja-luettelo

  Vantaa   Helsingin pitäjä-vuosikirjat
Jukka Hako:
Kirkonkylän Riddars II kaupungille



Riddars II:n julkisivu tien suuntaisesti.

Vantaan kaupungilla alkaa olla yhä suurempi vastuu Helsingin pitäjän Kirkonkylän rakennuskannan ja miljöön säilymisestä. Kunnan omistuksessa on jo pitemmän aikaa ollut kaksi kylän vanhoista taloista: Kyläraitin varrella sijaitseva Olofs ja hieman kirkolta Tikkurilaan päin sijoittuva Nyknapas. 

Kesän 1986 alkajaisiksi kaupungin omistus Kirkonkylässä lisääntyi, kun Arthurt Fredrik Söderbergin kuolinpesän kassa tehdyn kaupan  yhteydessä kirkkoaukiota vastapäätä sijaitseva Riddars II - niminen rakennus siirtyi kaupungin omistukseen.

Kylän varakkain 1500 -luvulla. 

Kirkonkylän talot ovat alkujaan sijainneet lähes kaikki Kyläraitin varrella tai aivan sen läheisyydessä. Tilojen jakautumisen yhteydessä osa taloista on siirretty jopa sydänkylän ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan ole Riddarsille käynyt.

Vanhin kartta Kirkonkylästä on vuodelta 1699 ja jo siinä Riddarsin talo talo on nykyisellä paikalla. Isonjaon aikaan tehty kartta vuodelta 1765 vahvistaa tilanteen muuttumattomana: Riddars on kyläraitin varren taloista itäisin tien eteläpuolella. 

Säilyneiden tietojen perusteella Riddarsin talo on 1500-luvulla ollut varsin varakas. Talon isäntänä oli vuosina 1559-1593 Hans Jakodsson. Hopeaveron suorittamisen yhteydessä 1571 kirjattiin talojen varallisuus varsin tarkkaan. Nuo tiedot kertovat, että Riddars oli kylän vaurain talo. Hans Jakobsson omisti muun muassa neljä puntaa tinaa, yhden leiviskän kuparia, viisi hevosta, 11 lehmää, 30 lammasta, viisi vuohta ja viisi sikaa. Hans Jakobsson oli saanut tilan isältään Jacob Sefferssonilta, jota ennen tilalla asui Henrik Olsson.
 

Talo on tuohon aikaan sittemmin vielä 1600-luvun puolella ollut rälssimaata.  Tästä arvellaan juontuneen tilan nimenkin.

Hans Johanssonin jälkeen talon omisti hänen poikansa Mårten Hansson vuosina 1594-1603. Tämän jälkeen talossa asui vuokraviljelijöitä, lampuoteja. Vuosina 1608-1629 tilaa tiedetään lampuotina viljellen Marcus Matssonin ja sen jälkeen hänen poikansa Matts Marcusson 1630-1640-luvilla. Sittemmin talo lienee vähitellen joutunut rappiolle, koska siitä on merkintä veroalaisena tilana vasta vuodelta 1697. Vuonna 1669 tilaa viljeli viljeli Mårten  Carsson.



Pihanpuoleinen sisäänkäynti on jo päässyt ruohottumaan, sillä talo on ollut jonkun aikaa asumattomana.

Talo jaetaan 1700 luvulla.

Carssonin omistuksessa talo oli ainakin vielä vuonna 1703. Hänen jälkeensä Riddarsin viljelijäksi tuli Mårten Ri(j)bom, jolla oli talossa vuosina 1724-1730 kestikievari. Sittemmin talo siirtyi hänen pojalleen Carl Mårtessonille, joka oli isäntänä vuosina 1761-1779. Hänen aikanaan kylässä suoritettiin isojako, jonka aikana Riddars oli vielä jakamaton. Mutta melkein heti isojaon jälkeen vuosina 1765-1766 talo jaettiin. Carl Mårtenssonille jäi Riddars I ja Riddars II:n omistajaksi tuli Johan Michelsson, josta on asiakirjamaininta ensimmäisen kerran kerran vuodelta 1771.

Tämän jälkeen Riddars II säilyi samalla suvulla. Johan Mihelssonin jälkeen talon omisti hänen poikansa Michel Johansson ja pojanpoikansa Johan Michelson. Viimeksi mainitun poika Johan Fredrik Söderberg luovutti talon samannimiselle pojalleen Johan Fredrik Söderbergille (isäntänä 1868-1905), Hänen jälkeensä tila taloineen siirtyi Arhurt Fredrik Södrbergille (s. 1879), jonka kuolinpesältä kaupunki suurimman osan tilan maista osti. Samalla siis siirtyi vanha päärakennus kaupungille.



Riddars II (Söderbergs) 1900-luvun alussa. 1 tupa, 2 iso kamari, 3 eteinen, 4 pieni kamari, 5 kuisti, 6 eteinen, 7 sali, 8 peräkamari, 9 maitokamari, 10 mankeli, 11 jäähuone, 12 vaja, 13 puuvaja, 14 kaivo, 15 saunan eteinen ja kamari, 16 sauna, 17-20 sikolättejä, 21 puutyövaja, 22 kärry- ja työkaluvaja, 23 navetan lato, 24 navetan eteinen, 25 navetta, 26 lantavaja, 27-28 talli osastoineen, 29 käymälä, 30 tallin eteinen, 31 liiteri aitan edessä, 32 vilja-aitta (Talve s. 54). 

Vanhimmat osat 1700-luvulta

Pohjakaavaltaan Riggars II on nykyään paritupa. Kurkihirren ulkopäässä olevan vuosiluvun mukaan talo olisi rakennettu vuonna 1797. Koko talo ei kuitenkaan ole niin vanha. 1700 -luvulla rakennettuja talon osia ovat ilmeisesti tupa, sen päässä oleva kammari ja eteinen. Milloin sali on tarkalleen rakennettu, sitä ei tiedetä. Sekä porstua että sali ovat vuosien varrella kokeneet muutoksia. Tiloja on alkuperäiseen verrattuna jaettu pienempiin huoneisiin. Käynti Riddars II:een on pihan puolelta, jossa aikaisemmin oli kuisti. Sittemmin kuisti on korvattu verannalla. Nykyään Riddars II on kylän muiden talojen tapaan punamullan värinen. Aikaisemmin talo oli maalattu valkoiseksi.

Riddars II on Kirkonkylässä edustanut alkujaan niin sanottua umpipihaa. Navetta, talli ja muut talousrakennukset ovat ympäröineet pihaa. Valtaosa ulkorakennuksista on kuitenkin hävinnyt. Sekä navetta että talli ovat poissa. Samoin tallin päässä sijainnut vilja-aitta. Sen sijaan puuvaja on säilynyt.

Maisemallisesti Riddars II on keskeisellä paikalla, koska se sijaitsee Kyläraitin ja Kuriiritien risteyksessä. Sijaintinsa ansiosta sille varmasti löytynee myös nykyvantaalaisia palvelevaa käyttöä lähivuosina.


Lähde: Helsingin pitäjä-vuosikirja 1987 
Web-toteutus: Siltamäen korttelitupa, Arvi Nurmi, 2008