Kyläkartat:
1540-1550
1548
1699
1760 ja 1810
1900

Tekstit:
1540-1599
1600-1712
1713-1820
1820-1900

Lyhennysten selitykset

  Vantaa   Helsingin pitäjä-vuosikirjat
 
SLÄKTGÅRDARNA I HELSINGE KYRKOBY 1540-1900

15 Kyrkan
1401 Lahjoituskirjassa mainitaan ensimmäisen kerran Helsingin pitäjän kirkko.
  1480-luvulla aloitettiin kirkon rakennustyöt. Kirkko rakennettiin varhemman puukirkon tilalle.
1494 valmistui nykyinen harmaakivikirkko. Se pyhitettiin Pyhälle Laurille.
1600-luvulla kivikirkon vieressä oli pieni suomalainen puukirkko. 1700-luvulla pikkuvihan aikaan sitä käytettiin hevostallina. Kirkko rappeutui ja purettiin. 
1746 rakennettiin uusi 8-kulmainen  puukirkko suomalaisten käyttöön.
1780-luvulla kirkkorakennukset vaativat täydellistä peruskorjausta.
1797 Kirkko kunnostettiin ja rakennettiin viereen kellotapuli. Iso tapulikello valettiin Tukholmassa.
1816

1818
määrättiin 8-kulmainen puukirkko purettavaksi ja
suomenkieliset jumalanpalvelukset siirrettiin kivikirkkoon.  
8-kulmainen suomalaisten käytössä ollut puukirkko myytiin ja siirrettiin Malmille makasiiniksi. Sen jälkeen kaikki jumalanpalvelukset suoritettiin kivikirkossa.
1820-luvulla kirkko kunnostettiin perusteellisesti.
1829-1830 rakennettiin uudestaan sakaristo ja eteläsivulle keskiaikainen asehuone.
1830 valmistui sakasti, sekä länsipäähän porstua.
1850-luvulla hankittiin urut
kirkko kunnostettiin ja sisusta uusittiin.
1857 Maaherra ja ritari A. Stjernschantz lahjoitti alttaritaulun. Se on jäljennös Leonardo da Vincin maalauksesta Pyhä ehtoollinen. Taulun on todennäköisesti tehnyt Carl Ekman.

Toisessa teoksessa mainitaan tekijäksi R. W. Ekman
  Tuomarinkylän kartanon omistaja, sotakamreeri Johan Weckström lahjoitti arvokkaat kirkkohopeat.
1867 Kirkon suntioksi valittiin (isänsä jälkeen) Edvard Engman.
7.5.1893 Tulipalossa paloi kaikki kirkon puuosat, vain kivinen runko jäi jäljelle. Alttaritaulu ja kolme 1600-luvulta peräisin olevaa kattokruunua saatiin pelastettua. Samoin pelastettiin kirkon hopeat, vuodelta 1629 peräisin oleva lampetti ja katolla ollut tuuliviiri. 

Lasimaalaus on vuodelta 1893.
1894  kirkko oli kunnostettu ja maalattu. uuden kirkkorakennuksen arkkitehtinä oli Theodor Höjer.
  uudet urut tilattiin J. A. Zachariassenin urkutehtaalta Uudestakaupungista.
1926  kirkko maalattiin sisältä
1923 asennettiin keskuslämmitys
1934 sähkövalaistus

Paluu alkuun
Lähteet: Leppänen Lauri ja Holopainen Viljo: Pyhän Laurin pitäjä,
Markku Haapio, toim.: Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, Etelä-Suomen Kustannus Oy, Lieto, 1980
 
Web-toteutus: Liisa Nordman, 2006