Piirros sepän pajasta

Hautausmaat on ollut pakko ympäröidä muurilla tai aidalla, etteivät sivulliset päässeet häiritsemään hautausmaan rauhaa. Myös kylän karja, lampaat ja siat voivat olla hautausmaan vitsauksena, kuten Helsingin pitäjässä 1700-luvulla. Siksi hautausmaa oli syytä ympäröidä kestävällä muurilla. Pitäjäläisten velvollisuus oli tuoda tarvittavat kivet aidan rakentamista varten, kukin talo manttaalinsa mukaan. Muuri pohjustettiin eli perustettiin haapapuulla, joka kesti parhaiten maassa lahoamiselta.

Seppä Johan Gustaf Palenius takoi sekä Helsingin pitäjän kirkon että Ruskeasannan hautausmaan portit ja hevospuomit.

Helsingin pitäjän kirkkomaalla on kaksi porttia, joista toinen avautuu pappilan suuntaan ja toinen länteen kirkkoaukiolle päin. Perimätiedon mukaan nämä portit on takonut seppä Johan Gustaf Palenius. Ilmar Talvekin mainitsee teoksessaan Helsingin pitäjän kirkonkylä seppä Paleniuksen nimen, mutta muuta tietoa ei hänestä teoksessa mainita. Ei myöskään rovasti Otto Wecksröm koskaan maininnut kirkon porttien tekijästä. Ilmeisesti hänkään ei sitä tiennyt. Sylvia Paleniuksen mukaan ko. tekijä on ollut edellä mainittu seppä Palenius, Sylvia Paleniuksen isoisä.

Seppä Paleniuksen paja Ruskeasannalla. Rakennus on nyttemmin purettu. Kuva Lauri Leppänen.

Seppä Johan Gustaf Palenius oli syntynyt 22.8.1853 Tampereella ja kuoli 25.4.1920 Helsingin pitäjässä. Hän solmi toisen avioliiton Hilma Sofia Dammertin kanssa, syntynyt Hyrylässä 13.8.1861. Hilma Sofia oli leski, joka oli ollut avioliitossa seppä Anders Johan Sundellin kanssa. Perimätiedon mukaan kun Hilma Sofia meni naimisiin seppä Sundellin kanssa, toivat Dammertin veljekset puut Hyrylästä Ruskeasannalle, jonne heidän asumuksensa pystytettiin Knapaksen talon maille. Asumukseen kuuluivat tupa, navetta, sauna ja paja. Monta vuotta nuoripari ei ehtinyt uudessa asunnossa asua, sillä Anders Johan Sundell kuoli äkillisesti Helsingin Kirurgisessa sairaalassa umpisuolen tulehdukseen 29.7.1887.

Hilma Sofia Sundell (s. Dammert) vihittiin toiseen avioliittoon Helsingin pitäjän Kirkonkylässä 9.11.1888, jota ennen hänet kuulutettiin kolmena peräkkäisenä sunnuntaina Helsingin pitäjän kirkossa. Puoliso seppä Johan Gustaf Palenius oli silloin 35 vuoden ikäinen ja hänen vaimonsa Hilma Sofia 27 vuoden. Vihkimisen jälkeen seppä muutti vaimonsa kotiin Ruskeasannalle.

Seppä Paleniuksen talo Ruskeasannalla. Rakennus on purettu moottoritien alta. Kuva Lauri Leppänen.

Seppä Johan Gustafin ja hänen vaimonsa Hilma Sofian koti sijaitsee Ruskeasannalla Tuusulaan vievän tien itäpuolella. Ennen tämä vanha Tuusulantie kulki Ruskeasannan hautausmaan ohi. Ruskeasannan mäkeä nimitettiin myös Lönnholmin mäeksi, koska lähellä Seutulantien risteystä oli sijainnut räätäli Lönnholmin talo.

Ruskeasannan hautausmaan portti, valmistunut vuonna vuonna 1887. Kuva Lauri Leppänen.

Ruskeasannan hautausmaa valmistui v.1887. Vanha hautausmaa Helsingin pitäjän kirkolla oli käynyt ahtaaksi ja sitä vaivasi pohjavesi, koska hautausmaata ei ollut salaojitettu. 1880-luvulla ryhdyttiin hakemaan hautausmaalle uutta sopivaa paikkaa. Monien vaiheiden, valitusten ja pakkolunastuksen jälkeen päädyttiin Ruskeasannan nummelle, jossa oli hautausmaalle sopivaa maapohjaa.

Helsingin pitäjän kirkon länsiportti.

Ruskeasannan hautausmaa, sitä ympäröivä kivimuuri ja portit valmistuivat toukokuun ensimmäisenä päivänä 1887. Saman vuoden kesällä kirkkoherra Ahlgren vihki hautausmaan pyhään tarkoitukseen. Hautausmaalla olevat kahdet portit ja rautaiset hevospuomit takoi seppä Johan Gustaf Palenius.

On olemassa maininta, että Helsingin pitäjän kirkkomaan kiviaita ja portit olivat kallistuneet ja huonossa kunnossa. Maininta ajoittuu 1880-luvulle, jotenka on mahdollista, kirkkomaan portitkin valmistuivat samoihin aikoihin kuin Ruskeasannan hautausmaa portit.