Vantaa   Helsingin pitäjä-vuosikirjat
Lauri Leppänen:

Olofsin talo Helsingin pitäjän kirkonkylässä

Olofsin tila Helsingin pitäjän kirkonkylässä kuuluu kirkonkylän vanhimpien maarekisteritilojen joukkoon. Itse nimi Olofs professori Ilmar Talven mukaan on saanut nimensä tilan alkuperäisen isännän mukaan. Onko talon ensimmäinen isäntä ollut nimeltään Olavi, Olof, on kysymys, johon varmuudella on mahdoton oikeaa vastausta antaa. Mutta kun otetaan huomioon se seikka, että Helsingin pitäjän kirkonkylässä on muitakin samanlaisia talojen nimiä, (Hannusas, Juns, Danis), lienee asia todella ollut niin, että osa kirkonkylän taloista on saanut maarekisterinimensä ensimmäisen omistajansa ja asujansa mukaan. Nykyisin Olofsin tilan maat ovat pirstoituneet, mutta itse päärakennus vielä seisoo hyväkuntoisena vanhan kyläraitin varrella. Rakennuksen nykyisin (v. 1972) omistaa Vantaan kauppala ja sinne on sijoitettu kauppalan ruotsinkielinen pääkirjasto.

Vuonna 1757 Olofsin silloinen omistaja ja isäntä Henrik Olofsson haki muutosta verotilasta kruununtilaksi. Mistä tämä muutoksenhaku johtuu, ei asiakirjasta selviä. Ihmetyttää, että tilan omistaja haki muutosta kruunutilaksi, jonka omistusoikeudelliset suhteet olivat löysemmät kuin verotilan (perintötila). Seuraavassa tämä äsken mainittu asiakirja käännettynä:

Hänen kuninkaallisen Majesteettinsa käskynhaltijan Uudenmaan ja Hämeen lääneissä avoin päätös Henrik Olofssonin hausta että asumansa tila Olofs Augument Helsingin pitäjän kirkonkylässä, joka läänin vanhempien maakirjojen ja määräjakolaitoksen mukaan on ollut verotila mutta nyt halutaan saada kruunutilaksi vaikka se ei koskaan ole ollut autiona eikä muustakaan laillisesta syystä ole menettänyt vanhaa vero-oikeuttaan, voitaisiin hänen kuninkaallisen Majesteettinsa resoluutioitten perusteella julistaa edelleen verotilaksi ja hakija saisi sen syntyperänsä pitää semminkin kun hän esi-isiensä ja vanhempiensa jälkeen siihen on asettunut ja omistaa ilman että se olisi koskaan ollut aiheettoman käsissä minkä hän kihlakunnanoikeuden tutkimuksen perusteella on todistanut kuten asiakirjat osoittavat.
Annettu Helsingin Maakansliassa 15 päivänä helmikuuta 1758.

Maakonttorin 12 päivänä helmikuuta viime vuonna antaman todistuksen mukaan on Olofsin tila Helsingin pitäjän kirkonkylässä vanhalla nimellä Hans Ersson merkitty sekä läänin vanhempiin maakirjoihin vuonna 1709 että vuoden 1669 Määräjakolaitoksessa verotilana mutta 1710 ja myöhemmissä maakirjoissa kruunutilana, mihin muutokseen tilan luonteen vuoksi ei mitään laillista syytä ole ollut: minkä vuoksi ja kun Helsingin pitäjän kihlakunnanoikeuden tutkimus ja pöytäkirja osoittavat että hakija Henrik Olofsson ja hänen vanha isänsä Olof Henriksson ja tämän isä sekä sitä ennen viimeksi mainitun isä Olof Grelsson joka tuli hyvin vanhaksi ja kuoli 1710, minkä jälkeen toinen on hallinnut Olofs Augumentin tilan määräjakoajoilta asti ilman vieraitten väliintuloa taikka että tila olisi ollut autiona harkitsen, kuninkaallisen Majesteetin resoluutioitten mukaan, 28 p.1721 § 42 ja 16 p. maaliskuuta 1739 § 30 sekä selitys siitä 26 p. marraskuuta 1747, oikeaksi, että Olofs Augumentin tila saa säilyttää veroluoteensa ja hakija Henrik Olofsson joka sitä vanhempiensa jälkeen hallitsee saa nauttia perintöoikeutenansa. Kihlakunnan kirjurille kuuluu näin ollen merkitä tila maakirjaan verotilojen joukkoon ja samalla mainita että muutos nojautuu tähän päätökseen, jonka hakijan on sitä varten hänelle ensi tilassa näytettävä.

Aika ja paikka kuten yllä
A. J. Nordenskiöld

(Sinetti)
G. L. Lewander

Lähde: Helsingin pitäjän vuosikirja 1972
Web-toteutus: Siltamäen korttelitupa, Arvi Nurmi, 2008