Kun Kirkonkylän mylly joutui lahjoituksena Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistyksen omistukseen ja hallintaan kuluvan vuoden alusta lukien, on tässä yhteydessä paikallaan julkaista eräs vanha asiakirja, joka koskee mainitun myllyn myllyoikeuksia ja sen toimintaa aikana, jolloin sen toiminta katsottiin elinkeinoelämän kannalta tarpeelliseksi. Seuraava asiakirja koskee mainitun myllyn myllyoikeuksia.

Asiakirja suomeksi käännettynä kuuluu seuraavasti:

Hänen Keisarillinen Majestettinsa Uudenmaan läänin viranhaltijan päätös sen johdosta, että entinen Lautamies Johan Beckström, Talonpojat Elias Boström, Gustav Adolf Söderberg, Carl Fredrik Söderberg, Johan Fredrik Lesches, Gustav Adolf Öhman, Carl Lönngren, Carl Gustav Winderg ja Eric Elenius sekä edesmenneen Lautamies Lundin leski Anna Christina Lund Helsingin pitäjän kirkkokunnasta, ovat anoneet saada muuttaa, samoin sanotun kylän maalla, lähellä pitäjän kirkkoa olevan, kosken varrella sijaitsevat kotitarvemyllyn, jossa on yksi kivipari, tullimyllyksi kahdella kiviparilla varustettuna.
Annettu Helsingin maakansliassa 21 päivänä tammikuuta 1838.

Tämän jutun asiakirjoista näkyy: että sitten kun Helsingin pitäjän kihlakunnan oikeudessa riita on syntynyt toiselta puolen Lautamiehen Johan Becksrömin ja toiselta puolen kaikkien muitten maaomistajien kesken sanotun pitäjän kirkonkylässä, sen läpi juoksevan kosken varrella, sijaitsevan kotitarvemyllyn rakentamisesta ja kihlakunnan oikeus osapuolien pyynnöstä päätöksensä nojalla on lykännyt asian kunnes kihlakunnan tarkastus on selvittänyt minkälainen myllyrakennus paikalle saadaan rakentaa; niin on, sitten kun entinen Lautamies Beckström omansa ja monien muitten myllynpaikan omistajien puolesta on paikkakunnan tuomarille ilmoittanut että he sanotussa myllyssä haluavat kahdella kiviparilla jauhaa tullia vastaan, kihlakunnan tarkastus paikalla suoritettu, jossa läsnä olivat paitsi Helsingin pitäjän pappilan hallitsija, Herra kontrahtirovasti Professori ja keisarillisen Pyhän Wladimirin ristin neljännen luokan kantaja Filosofian tohtori Erik Anders Crohns joka vaati päästä osalliseksi sanottuun myllypaikkaan ehdolla että hän ottaa osaa myllyn rakentamiseen ja sisustamiseen, Luutnantti Gustaf Adolph Lindström omistaen toisen puolen Vanhan kaupungin jauhomyllystä ja on sen toisen puolen hoitaja, Tomtbackan kartanon ja sen myllyn omistaja, kruununmies Toimitusvouti ja13 luokan virkamies Gustav Ruth sekä kauppias Georg Magnus Brofelt joka sopimuksen perusteella, päivätty 16 Maaliskuuta, vuokraa Tikkurilan tai Långbackan jauhomyllyn, jotka kaikki vastustivat k.o. myllyn perustamista, koska se tulisi tuottamaan heille vahinkoa ja haittaa.

Ja kun kihlakunnan tarkastus, sitten kun säädetty myllykosken ja sen patojen katsastuksen maanmittaustarkastus on suoritettu, antanut tällaisen lausunnon:

että mitä ensin tulee hakijoiden pyyntöön saada perustaa sanottu mylly, koska on näytetty toteen että haettu mylly voi tuottaa ja voidaan odottaa tuottavan enemmän tullia kuin laki määrää, että mylly ja pato ovat paikassa jonka hakivat kiistattomasti omistavat, eli missä mylly vanhoilta ajoilta asti on ollut, ja että mylly ei sen ylä- ja alapuolella asuville tuota mainittavaa vahinkoa; sen takia ja katsoen siihen mitä tarkastuksessa on todettu ja kun Helsingin pitäjässä löytyy vain kaksi tullimyllyä käsittäen yhteensä ainoastaan kolme kiviparia, on kihlakunnan tarkastusoikeus puoltanut että sanottu mylly saadaan pystyttää, kahdella kiviparilla varustettuna ja jauhaa tullia vastaan, kuitenkin huomioon ottaen että koskeen jätetään kaksi avointa paikkaa ylimääräisen veden poislaskemiseksi, ja että patoa ei saa korottaa eikä pidentää, vaan on oltava, kuten tarkastustilaisuudessa, kaksi myrskyluukkua jotka korkean veden aikana avataan.

Mitä taas tulee Kontrahtirovastin, ritarikunnan jäsenen Crohnsin anomukseen päästä osalliseksi myllyyn pappilan haltijana pitäjässä, niin koska pappilaa ei mainita niitten tilojen joukossa Helsingin pitäjän kirkonkylässä jotka ovat maksaneet myllyveron ja tullia ja Herra professori ja ritarikunnan jäsen ei ole voinut näyttää toteen, että pappilalla on osuutta myllypaikkaan, millä perusteella hakijat, myös ovat kiistäneet pappilan osuuden myllyyn minkä vuoksi kihlakunnan oikeus ei ole voinut julistaa Herra professoria myllyn osakkaaksi: vaan voi Herra professori asiaan kuuluvasta paikasta hakea osuutta myllyyn jos hän katsoo siihen olevan aihetta.

Tästä syystä on entinen lautamies Becksröm ja useat muut kirkonkyläläiset oheenliittäen mainitun tarkastuspöytäkirjan ja lausunnon jättäneet asian minun käsiteltäväksi, minkä jälkeen, asianomaisen toimenpiteen johdosta, korkea-arvoinen keisarillinen joenperkaus- ja kanavatöiden johtokunta on suosiollisen lausuntonsa antanut.

Mitä näin ollen on tapahtunut ja asiakirjat sisältävä olen ottanut harkittavaksi; ja kuten kihlakunnan tarkastusoikeus antamassaan lausunnossa on puoltanut hakijoiden anomusta saada muuttaa Helsingin pitäjän kirkonkylän läpi juoksevan kosken varrella olevan kotitarvemyllyn kaksi kiviparia käsittäväksi tullimyllyksi ja tämä ei ylä- ja alapuolella asuville ole vahingollinen ja keisarillisella joenperkaus- ja kanavatöiden johtokunnalla ei ole ollut mitään muistuttamista, olen siis harkinnut kohtuulliseksi hakijoitten anomukseen tten (täten? /an) suostua, minkä johdosta hakijat, maksamalla sen veron Korkealle kruunulle mikä myöhemmässä verolle panossa määrätään saavat myllyssä jauhaa kahdella kiviparilla, kuitenkin silmällä pitäen ettei myllypatoa oli lupa korottaa eikä pidentää, vaan pitää kuten kihlakunnan tarkastus totesi olla varustettuna kahdella myrskyluukulla jotka ovat auki veden noustessa korkealle, ja hakijat eivät saa laitoksessa jauhaa tullia vastaan ennen kuin tämä päätös, josta hakijoitten todistusta vastaan, joka verollepanossa on näytettävä, tulee jättää: Luutnantti Gustaf A. Lindsrömille ja kruununnimismiehelle, toimitusvoudille ja 13 luokan virkamiehelle
G. Ruthille sekä kauppiaalle G. M. Brofeltille, oikeaksi todistetut jäljennökset, on saanut lain voiman ja asiaan kuuluva verollepano myllyssä on tapahtunut.

Tähän tyytymätön hakekoon siihen muutosta hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan alimmaisilla valituksilla jotka on jätettävä Suomen Keisarillisen Senaatin Talousdepartementtiin ennen kello kaksitoista viimeistään 90 päivää tiedoksiannon jälkeen ja on mahdollisiin valituksiin liitettävä tästä käypä todistus; ja kuuluu hakijalle liittää hakemukseen kaikki ne asiakirja joihin asiassa nojaudutaan, koska, jos jotain puuttuu, valituksia ei oteta armolliseen harkintaan.

L.S.

G. M. Armfelt
Paul Alopeus

Jäljennöksen oikeaksi todistavat:

August Lemström
C. J. Riddelin