Fr. J. Fonseen

Pitäjänkuvaus:

Rajojen selvitys

Käyttämätön maa ja
maantiet


Niityt, heinänkorjuu,
peltoviljely,
lannoitus,
kaskenpoltto,
puutarhat ja
kotieläimet


Metsät ja
villieläimet


Kotieläimet

Käsityöläiset,
talousrakennukset


Sahat ja myllyt,
kauppa,
kaivokset,
kalastus ja
ruukit


Kirkko ja kartanot

Helsinki




  Vantaa    Helsingin pitäjä-vuosikirjat

Maanmittari Friedrich Johan Fonseen 10.6.1751:
(Helsingin pitäjä-vuosikirja 1983)


Laskelma ja kuvaus Helsingin pitäjästä Uudenmaan läänissä ja Porvoon kihlakunnassa vuonna 1751

Rajojen selvitys


Tämä pitäjä sijaitsee meren rannalla, niin että osa tiloista on rakennettu niemille ja saarille, kuten kartta osoittaa, laskelmassa meri kaikkine lahtineen ja salmineen on kuitenkin jätetty pois, ja manner kaikkine vuorineen, järvineen, jokineen, teineen ja soineen on laskettu mukaan, lisäksi tähän on otettu mukaan vielä kaikkien saarten alue. Pitäjän pinta-ala nousee täten 65044:ään tynnyrinalaan ja 24:ään kapanalaan, joka tekee yhteensä 2 3/4 neliöpeninkulmaa ja 1401 tynnyrinalaa ja 28 1/2 kapanalaa. (1)
Vaikka Kuninkaallisen Majesteetin Armollisimmat Ohjeet tälle komissiolle sanotaan, että jokaisen pitäjänkirjurin tulee alueellaan antaa kuvaus kaikista pitäjän tiloista, sekä siitä, miten paljon peltoa ja niittyjä jokaiseen tilaan kuuluu. Mitään varmuutta tästä ei ole voitu saada, vaan kaikki on täytynyt perustaa omalle kokemukselle ja epätasaisille verotusarvoille. Tulokseksi tästä on voitu saada, että koko tilan kooksi on laskettu 56 tynnyrinalaa ja pienempiin tiloihin suhteutettuna tilojen kooksi tulee yhteensä 5675:2/3. Pitäjässä olevat ja kartoissa esiintyvät vuoret, järvet, joet ja tiet ovat kokonaisuudessaan 3011: - 8686:26 2/3

Kun tämä vähennetään koko pitäjän alueesta jäljelle jää viljelemätöntä maata 
56 357:30 1/3, jonka laatua tässä tullaan käsittelemään. 

Pitäjä rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Tuusulaan, kaakossa Sipooseen, etelässä mereen, lännessä Espooseen ja luoteessa Nurmijärveen. Näistä sen erottavat seuraavat rajat, jotka allekirjoittanut mittasi ja jotka on merkitty numeroin.

(Huom. Suluissa olevat numerot kertovat paikan suomenkielisen nimen, ks. selitykset tekstien lopussa.)

N. 1. Ormholma (2) on kallioinen luoto vailla rajamerkkiä, se erottaa Espoon pitäjän Raaseporin Itäisessä Kihlakunnassa Helsingin pitäjästä.

N. 2. Laköhren (3) on kivinen kari Stor Hoplaxin selällä, raja koostuu erikokoisista suuremmista ja pienemmistä kivistä, se erottaa Helsingin pitäjän Munksnäsin ja Talin kylät Espoon pitäjän Utnäsin ja Stor Hoplaxista.

3. Wermobacken raja on erikokoisista epäjärjestyksessä olevista kivistä koottu kivikasa Wermon niityn pohjoispuolella.

4. Hommanin Raja Hommanin tienristeyksessä 98 kyynärän päässä rajatolpasta mäelle, jolla on luonnon muovaama kaksoisristiä muistuttava uurre kalliossa. Rajanaapurit molemmin puolin tunnustivat tämän oikeaksi paikaksi, paitsi sotakomissaari Herra Eric Rückert, joka vetosi edesmenneen maanmittari Brotheruksen karttaan vuodelta 1691 ja väitti että oikea raja heidän välillään olisi Sandomsten, jota hän ei kuitenkaan pystynyt esittämään. Kuitenkin hänen väittämänsä mukaan mitattiin Hommanin tienristeyksestä 260 kyynärän matka maantietä pitkin siihen suuntaan, jonka Brotheruksen kartta osoittaa ja sitten suoraan Pohjoiseen 550 kyynärää. Sieltä löytyi kiviröykkiö, jota H. sotakomissaari väitti Candomsteniksi 
sub. no 5 pienellä harjanteella alavalla maalla. Tämän sekä Konalan että Stor Hoplaxin (4) asukkaat ja myös Talin miehet kiistävät.

6. Råkärrin niitty erottaa Stor Hoplaxin ja Talin kylien niityt; Osapuolet eivät voineet löytää sieltä mitään rajamerkkiä, mutta he olivat kuitenkin yksimielisiä paikasta ja korottivat siinä vanhastaan olleen rajapyykin, jota oli kutsuttu Råkärrin Rajaksi, mutta myöhemmin se oli painunut niin syvälle tai särjetty ettei sitä voitu kunnostaa.

7. Busbackan Raja on koottu 7 epäjärjestyksessä olevasta irtokivestä Busbackan mäen itäpäässä, Kårbölen (5) ja Konalan kylien asukkaat tunnustivat sen oikeaksi rajaksi.

 8. Hångasmåsan Raja on suuri kiviröykkiö osin suuren maakiven päällä osin sen vieressä Hångasmåan etelälounaspuolella pienellä mäellä. Se erottaa Tavastbyn (6) ja Kårbölen toiselta ja Konalan, Stor Hoplaxin, Mäkkylän, Konungsbölen (7), Kilon ja Klobbsin (8) tilukset toiselta puolen. Maanomistajat tunnustivat sen riidattomaksi.

9. Svartholman Raja on epäjärjestyksessä oleva sammalen peittämä kiviröykkiö pitkänomaisen, 6 kyynärää pitkän ja 3 3/4 kyynärää leveän maakiven vieressä Svartholmaksi kutsutussa metsäsarakkeessa Träskmåsassa. Se erottaa Helsingin pitäjän Tavastbyn Espoon Pitäjän Gammelgårdista (9) ja Storhoplaxista ja niiden osuuksista sekä samoin Konalasta, joka kuuluu Helsingin pitäjään, mutta jolla on yhteismaita viimeksi mainitun Espoon pitäjän kylien kanssa ja se on sen tähden tässä rajankäynnissä jätetty Espoon puolelle.

10. Sälirå on erikoisista epäjärjestyksessä olevista kivistä koottu kiviröykkiö, joka on kasvanut täyteen sammalta. Se sijaitsee Tavastbyn ja Träskändan (10) maantien eteläpuolella suuren pajupensaan vieressä, riidaton. 

11. Stenskärrin raja on suurista kivistä koostuva kiviröykkiö suuren muodottoman maakiven vieressä, jonka Tavastbyn ja Gammelgårdin asukkaat tunnustivat kiistattomaksi rajaksi.

12. Träskbackan Raja on epäjärjestyksessä olevista erikokoisista kivistä koostuva kiviröykkiö suuren männyn vieressä tasaisella kalliolla etelään Oderlammesta (11), tästä rajasta ei osapuolilla ollut erimielisyyttä. 

13. Tistronbäckin raja on erikokoisista kivistä koostuva röykkiö, epäjärjestyksessä ja sammalen peittämä. Se sijaitsee Nygårdin niityn pohjoisluoteisella reunalla Tistronbäckin puron varrella. se erottaa Råskogin (12) ja Gammelgårdin toiselta ja Ripubyn (13) ja Luchtabackan (14) toiselta puolen Tavastbyn tiluksista.

14. Tistronbäckaström on myöskin kiviröykkiö, joka sijaitsee Fisarbergiksi kutsutun kallion reunalla. Luchtabackan ja Ripubyn asukkaat väittävät sitä oikeaksi rajaksi, mutta muut rajanaapurit kiistävät sen.

15. Kurkijärvenoja on Kurkijärvestä Tavastbyn Nygården tilan alapuolella sijaitsevaan Lillträskiin juokseva pieni puro, siinä ei ole mitään rajamerkkiä. Kuitenkin se tunnustettiin riidattomaksi. Täällä kohtaavat Röskog ja Lahnus toisaalta ja Ripuby ja Luchtabacka toisaalta. 

16. Hako-ojanhaaran raja koostuu muutamista Hako-ojanpuronhaaran laaksossa olevista irtokivistä. Tämän rajapaikan Nurmijärven Klöfskogin (15) ja Espoon pitäjän Lahnuksen sekä Helsingin pitäjän Luhtabackan ja Ripubyn asukkaat rajanaapureina tunnustivat riidattomaksi.
Rajamäen osoitinviitta on kasa yhteenladottuja kiviä, joka muistuttaa muodotonta röykkiötä, siinä ei ole osoitinkiveä. Se sijaitse männyn vieressä korkean kallion kielekkeellä Klöfskogin ja Luhtabackan välisen maantien länsipuolella.

17.  Hämminge saven raja on erikokoisista kivistä koostuva röykkiö alavalla maalla Vehkasuon luoteispuolella. Se erottaa Nurmijärven pitäjän Klöfskogin Palojoen kylän Helsingin pitäjän Luhtabackan ja Ripubyn Meilbyn tiluksista.

18. Rajakoski on viiden liikuteltavan kokoisen kiven ryhmä 40 kyynärää Vantaan joesta. Vähän matkaa tästä on joessa koski, jota Rajapaikan mukaan kutsutaan Rajakoskeksi. Jotkut olettavat sen aiemmin olleen rajan. Tässä kohtaavat Helsingin, Nurmijärven ja Tuusulan pitäjät.
Haapakanto eli Honkakanto on painunut kiviröykkiö Vantaan jokeen viettävällä rantatöyräällä 20 kyynärän päässä joesta. Tässä on muinoin ollut Haavan tai paremmin Männyn kanto, joka on kaskeamisen yhteydessä otettu ylös ja poltettu. Siitä on rajapaikka saanut nimensä, tästä eteenpäin on Vantaan joki rajana aina Rajakoskeen asti.
Fågelberga tai Enlaberg on kalliolla oleva kiviröykkiö, jonka kivistä osa on liikuteltavan kokoisia osa taas ei.
Degermosen raja on yhdeksään suurempaan tai pienempään osaan särkynyt kivi matalalla kalliolla. Sen vieressä on puolen leiviskän painoinen puolikuuta muistuttava lyijykappale.
Slätbackan Raja on sammalen peittämä kiviröykkiö Klemetskogin (16) ja Meilbyn välisen ratsutien länsipuolella.
Myllyraja on kallion laella sijaitseva suureksi osaksi sammalen peittämä kiviröykkiö. Samalla kalliolla on myös kaksi heinäkuhilaita muistuttavaa irtokiveä.  Mutta myöhemmin saatiin tietää, että talonpojat olivat näyttäneet paikan väärin ja oikea myllyraja sijaitsee hieman kauempana Vähäjoen suunnassa.
Bergin raja koostuu kallion reunalla olevista kahdeksasta liikuteltavan kokoisesta kivestä, muut niistä ovat pienempiä.
Hevonkiven Raja koostuu suuren kalliopaaden asetetusta kivestä, jotka eivät ole liikuteltavissa sekä yhdestä liikuteltavissa olevasta sekä muutamasta pienemmästä, 50 kyynärää kaakkoon tästä on Hevon kiveksi kutsuttu kivi, joka on 11 kyynärää korkea ja 12 1/2 kyynärää pitkä ja leveä.
Gräsmossen Raja on suolle tehdyn haapalavan päälle sijoitettu 16 liikuteltavan kokoisesta ja hieman suuremmasta kivestä.
Råtall lienee aiemmin ollut mänty, mutta nyt se on ainoastaan muutama maantien vieressä metsänreunassa oleva kivi, joiden määrää tai laatua ei voi havaita.
Bergråta ei löydetty mittauksissa, mutta vähän aikaa tämän jälkeen saatiin tietää sen sijaitsevan suunnilleen tässä.
Räckhals (17) on pienellä mäellä koottu kivikasa männyn ja vanhan yhden kyynärän pituisen männynkannon välissä, kaksi kivistä ei ole liikuteltavan kokoisia, muut ovat.
Ny Rå on kiviröykkiö korkealla mäellä olevan kivipaaden vieressä. Se koostuu 15:sta maanpinnalla olevasta kivestä, jotka ovat liikuteltavan kokoisia. Näiden välissä on kaksi ikivanhaa männynkantoa. 
Risti-Raja on laajan kallion päällä oleva ristin muotoinen kivilatomus.
Rösten on joen rannalla oleva pyöreähkö melko suuri harmaakivi, sen ympärillä on viisi pienempää kiveä ja toisella puolen vielä pieni maakivi.
Rajamäki on suuri kivikasa. Vähän sen eteläpuolella on suuri mänty, jonka länsisivulla on kolme uurretta ja pohjoissivulla vanha paljas merkki. Tämä kivikasa on väliraja.
   
19. Hålaberg on maantien vieressä mäellä oleva kiviröykkiö, jonka kivet eivät suurelta osin ole liikuteltavan kokoisia. Sen vieressä on suuri maakivi. Tässä kohtaavat Sipoon, Helsingin ja Tuusulan Pitäjät. 

20. Hålatall (18) on vanha männynkanto hiekkanummella maantien pohjoispuolella, sen vieressä on muutamia epäjärjestyksessä olevia irtolohkareita. Se erottaa Fast-, Hax-, ja Hanabölen (19) kylät Sipoon Pitäjän Sottungsbystä ja Håkansbölestä (20).

21. Mordbrinken on suuremmista ja pienemmistä kivistä koostuva kiviröykkiö kallion lounaisreunalla Sottungsbyn kirkkotien koillispuolella.

22. Stackängin Raja on suuri riihen uunia muistuttava kiviröykkiö Sänkomin niityn luoteispuolella olevalla mäennyppylällä. Täällä Staphansbyn (21) asukkaat näyttivät edesmenneen maanmittari Sam. Brotheruksen kartan vuodelta 1692 väittäen, että mainitun rajan tuli kartan mukaan kulkea 600 kyynärää pitemmälle nyt osoitetusta paikasta, mutta he eivät voinet suoritetun mittauksen perusteella osoittaa mitään muuta rajamerkkiä. Tämä paikka erottaa Håkanbölen ja Sottungsbyn toiselta puolen ja Fastbölen ja Staphansbyn toiselta. 

23. Kivisveden on neljän pienen kiven muodostama viittamerkki pienellä kalliolla, se osoittaa pohjoiskoilliseen ja etelälounaaseen.

24. Klufvensten on muodoton, rikkoutunut 7 kyynärää pitkä ja 3 1/2 kyynärää leveä maakivi, sen päällä on joitain kivenliuskoja. Se sijaitsee Håkanbölen kaupunkitien pohjoispuolella.

25. Måsaholmin raja on suurehkoista kivistä koostuva kiviröykkiö kivisellä mäennyppylälä Slätmåsenin pohjoispuolella. Se erottaa Malmin ja Staphansbyn toiselta ja Westersundomin (22), Westerkullan (23), Håkanbölen ja Sottungisbyn kylät toiselta puolen.

26. Mordin raja on hajonnut pienistä kivistä koostuva röykkiö suuren kallion itäkaakkoisessa päässä Slättmåsan lounaispuolella. Se erottaa Mellungsbyn (24), Westersundomin ja Westerkullan toiselta jsekä Malmin kylän toiselta puolen

27. Råbergin raja on monenlaisista kivistä koostuva pitkä kivijono pienellä kalliolla tien koillispuolella, se osoittaa ilmansuuntiin itäkoillinen ja länsilounas, ja erottaa Hertonäsin, Ladugårdin (25) ja Malmin kylät toiselta puolen ja Botbyn (26) kylän toiselta puolen.
Mordin ja Båbergin rajojen välissä on kaksi välirajaa, joista ensimmäinen lähinnä Råbergin rajaa osoittaa Botbyn ja linnan ja toinen linnan ja Mellungsbyn, mutta rajanaapurit eivät pystyneet näitä löytämän eikä niitä siksi otettu karttaan.

28. Matokallio on suuri, pitkänomainen erikokoisista kivistä koostuva röykkiö korkealla kalliolla. Se osoittaa ilmansuuntiin Pohjoisluode ja eteläkaakko.

29. Rödhälsin (27) raja on merenrannassa olevalla mäellä sijaitseva kuudesta kivestä koottu merkki, se osoittaa ilmansuuntiin pohjoinen ja etelä.
Wårdölandin (28) raja koostuu kolmesta jonossa olevasta pienikivisestä kasasta. Se osoittaa ilmansuuntiin pohjoinen ja etelä. Se erottaa Degerön (29) ja Botbyn kylät toisistaan.

Selvitykset:
1. tynnyrinala - noin 1/2 hehtaaria, 
    kapanala - 154 neliömetriä, 
    neliöpeninkulma - 114 neliömetriä
    tynnyri 146,6 l = 32 kappaa
    peninkulma - 10,689 km
2. Ormhoma - Käärmesaari
3. Laköhren - Madeluoto
4. Storhoplax - Iso Huopalahti
5. Kårböle - Kaarela
6. Tavastby - Hämeenkylä
7. Konungsböle - Kuninkaanmäki
8. Klobbs - Nuijala
9. Gammelgård - Vanhakartano
10. Träskända - Järvenperä
11. Oderlambi - Odilampi
12. Rödskog - Röylä
13. Ripuby - Riipilä
14. Luchtabacka - Luhtaanmäki
15. Klöfskog - laukkala
16. Klemetskog - Ruotsinkylä
17. Rächals - Rekola
18. Hålatall - Kolohonka
19. Fastböle -Kuninkaala, Haxböle - Hakkila, Hanaböle - Hanala
20. Sottungsby - Sotunki, Håkansböle - Hakunila
21. Staphanby - Tapaninkylä
22. Westersundom - Länsisalmi
23. Westerkulla - Länsimäki
24. Mellungsby - Mellunkylä
25. Hertonäs - Herttoniemi, Ladugård - Latokartano
26. Botby - Vartiokylä
27. Rödhäll - Punapaasi
28. Wårdölandet - Vartiosaari
29. Degerö - Laajasalo

Web-toteutus: Liisa Nordman, 2004