Fr. J. Fonseen

Pitäjänkuvaus:

Rajojen selvitys

Käyttämätön maa ja
maantiet


Niityt, heinänkorjuu,
peltoviljely,
lannoitus,
kaskenpoltto,
puutarhat ja
kotieläimet


Metsät ja
villieläimet


Kotieläimet

Käsityöläiset,
talousrakennukset


Sahat ja myllyt,
kauppa,
kaivokset,
kalastus ja
ruukit

Kirkko ja kartanot

Helsinki









  Vantaa    Helsingin pitäjä-vuosikirjat

Maanmittari Friedrich Johan Fonseen 10.6.1751:
(Helsingin pitäjä-vuosikirja 1983)


Laskelma ja kuvaus Helsingin pitäjästä Uudenmaan läänissä ja Porvoon kihlakunnassa vuonna 1751

Sahat ja myllyt, kauppa, kaivokset, kalastus ja ruukit

Sahat 

Pitäjässä on viisi sahaa, nimittäin Munknäsissä (42), Tolkbyssä, Gammelstadissa, Kirkonkylässä ja Hanabölessä, joista neljä viimeksi mainittua on samanlaisia ja niissä on kaksiraaminen saha, jossa on kaksi terää, jotka särmäävät tukit ja yhdeksän terää, jotka sahaavat laudat. Munknäsissä on vain yksi raaminen saha ja yhdeksän terää. Sahat ovat toiminnassa vain syys- ja kevätaikaan. 

Myllyt

Täällä on seuraavat jauhomyllyt: 
Forsbyssä on kaksi myllyä, joista Viikin Latokartanon tiluksilla olevassa on kaksi kiviparia ja se toimii koko vuoden, toinen on Forsbyn tiluksilla ja siinä on myös kaksi kiviparia ja sekin toimii koko vuoden. 
Qvarnbackan mylly on perintötilalla ja toimii koko vuoden.
Vinickbyn (43) mylly on kruununmailla ja toimii syksyllä ja keväällä.
Tolkbyn mylly toimii koko vuoden.
Lisäksi täällä on neljä jalkamyllyä Hanabölessä, Dickursbyssä, Fastbölessä ja Kirkonkylässä. Niitä käytetään vain tulvan aikaan ja niissä kaikissa on yksikivipari.

Kauppa

Talonpoikien tärkein myyntiartikkeli ovat laivanrakennustarpeet, salot, laudat, sahatukit ja polttopuut. He voivat mahdollisuuksiensa mukaan myydä heinää, olkia ja muita elintarpeita kuten voita, talia ja lihaa kaupungin asukkaille. Tällainen laudan-, tukin- ja puidenhakkuu kuten myös oluen ja paloviinan valmistus, jota he harjoittavat usein väärään aikaan haittaa huomattavasti peltojen ja niittyjen hoitoa. Rahvas on hyvin taipuvaista velttouteen ja laiskuuteen ja pyrkii helpoimmalla tavalla saamaan tuloja eikä välitä tilustensa laiminlyönnistä, sillä kun muut tulot ehtyvät vähenee myös leipä pöydässä. Rannikolla myydään sekä tuoretta että suolattua kalaa talonpojille ja sotaväelle. Talonpojat ajavat pitäjässä olevilta sahoilta lautakuormia maksua vastaan sopimuksen mukaan tai matkan ja lautojen määrä perusteella. 

Kaivokset

Pitäjään on vähän aikaa sitten perustettu kaivos Sillbölen (44) rusthollin maille. Se tuottaa rautamalmia, jota louhitaan räjäyttämällä avolouhoksista, jotka eivät vielä ole kovin syviä. Malmi kuljetetaan talvella noin peninkulman päähän merenrantaan, josta se edelleen kuljetetaan laivoilla Uudenmaan ruukkeihin.

Kalastus

Rannikolla harjoitetaan kalastusta nuotalla, verkolla, tuulaksella ja rysillä. Kalastajat eivät käy kovin kaukana omilta tiloiltaan, vaan kalastavat omilla rannoillaan. Nuottakunnat, joissa on neljä henkeä lähtevät aamulla ja viipyvät merellä hyvänä kala-aikana koko päivän ja palaavat takaisin illalla, mutta jos sää on otollinen he voivat pysyä merellä koko yönkin. Silloin he lepäävät muutaman tunnin päivällisen aikaan. Verkot lasketaan veteen nimenkärkiin ja lahtiin illalla ja otetaan ylös kuivumaan aamulla. 

Tuulastusta harjoitetaan kun yöt ovat pimeitä ja pyyntiin lähdetään pimeän tultua ja veden tyynnyttyä. Tyynellä ilmalla pyynnissä viivytään koko yö. Kaikkia näitä kalastustapoja harjoitetaan kesällä, joskin verkkoja käytetään myös syksyllä ja keväällä. Rysillä pyydetään enimmäkseen talvella ja keväällä. Pyynti aletaan Paavalin päivänä (25.1) tai viimeistään helmikuun alussa, jolloin made aloittaa kutunsa ja niin kauan kuin saalis on vähäistä verkot koetaan joka toinen päivä, mutta silloin kuin madetta saadaan runsaammin ne koetaan päivittäin. Sitten rysät nostetaan ylös kuivumaan ja niin pian kuin lahdet vapautuvat jäistä keväällä ne lasketaan uudestaan. 

Nuotalla pyydetään enimmäkseen silakoita, joskin pienellä nuotalla, jota hoitamaan tarvitaan kaksi tai kolme henkeä voidaan saada myös jonkin verran kampeloita. 

Verkoilla pyydetään keväällä lahnoja, säyneitä ja haukia sekä myöhemmin särkiä, ahvenia, tuulaksella pyydetään säyneitä, haukia ja lahnoja ja rysillä mateita, lahnoja ja säyneitä. Suuren osan kaloista he myyvät tuoreina asukkaille, lopuista, jotka ovat pääasiassa silakoita he suolaavat puolet tynnyreihin. Puolikkaan ja neljänneksen tynnyrit he myyvät rahaa tai jauhoja vastaa, jolloin he saavat tynnyristä silakoita 30 tai 36 kupari taalaria rahaa tai kaksi tynnyriä ruista.  

Ruukit

Täällä on kaksi tiiliruukkia, joista toisessa Sörnäisten ruukissa on viisi tiilipuristinta, joita käytetään vedellä. Niissä lyödään muuritiiliä sekoitetusta savesta, jotka kuivataan erityisissä ladoissa. Sen jälkeen ne poltetaan uuneissa. Toinen ruukki on Töölön ruukki, jossa on hevoskäyttöinen tiilipuristin. Tiilet poltetaan Forsbyssä. 

Pitäjässä on yksi värjäri, joka kaikenlaisia kankaita kaikin värein ja ja painaa pellavaa sinisellä ja valkoisella.  

Pitäjän muutamissa kaivoksissa on alettu keittää salpietaria. Maaperän täytyy saada levätä sen jälkeen seitsemän tai kahdeksan vuotta ennen kuin sieltä voidaan keittää uudelleen.

42. Munknäs - Munkkiniemi, Tolkby - Tolkinkylä
43. Vinckby - Viinikkala
44. Paavalinpäivä 25.1.
45. Sillböle - Silvola


Web-toteutus: Liisa Nordman, 2004