Fr. J. Fonseen

Pitäjänkuvaus:

Rajojen selvitys

Käyttämätön maa ja
maantiet


Niityt, heinänkorjuu,
peltoviljely,
lannoitus,
kaskenpoltto,
puutarhat ja
kotieläimet


Metsät ja
villieläimet


Kotieläimet

Käsityöläiset,
talousrakennukset

Sahat ja myllyt,
kauppa,
kaivokset,
kalastus ja
ruukit


Kirkko ja kartanot

Helsinki




  Vantaa    Helsingin pitäjä-vuosikirjat

Maanmittari Friedrich Johan Fonseen 10.6.1751:
(Helsingin pitäjä-vuosikirja 1983)


Laskelma ja kuvaus Helsingin pitäjästä Uudenmaan läänissä ja Porvoon kihlakunnassa vuonna 1751

Käsityöläiset ja talousrakennukset

Käsityöläiset

Pitäjässä ei ole monta käsityöläistä, sillä säätyläiset käyttävät Helsingissä asuvia ammattimiehiä tarvitessaan jotain. Kuitenkin täällä on muutama seppä, jotka tekevät talonpoikien kirveet, maataloustyökalut, viikatteet ja hevosenkengät. Täällä on kaksi pitäjänräätäliä, joista toinen valmistaa säätyläisten ja toinen rahvaan vaatteet. Asukkaat tekevät itse omaan tarpeeseensa työreet, aurat ja muut maatyökalut, mutta pyöriä vaunuihin, rattaisiin ja kieseihin ei täällä tehdä. Rekiin ja kärryihin etsitään luonnosta sopivia puita, joita ei tarvitse taivuttaa. Jotkut harvat tekevät kannuja ja tuoppeja omaan käyttöönsä. Myös nahkoja valmistetaan omaan käyttöön kuten myös kehrätään ja kudotaan kangasta, niin että vain harvoin rahvas myy palttinaa tai kangasta. Kehrätystä ja kudotusta kankaasta he valmistavat liina- ja pitovaatteita. Sotilaat ja rakuunat valmistavat talouksissa ehdottoman välttämättömät kengät ja saappaat sekä kirstut ja kaapit, myös jotkut talonpojat tekevät niitä omaan käyttöön. Rannikon kalastajat sitovat itse nuottansa, verkkonsa ja muut pyydyksensä, jotka he tervaavat lujittaakseen niitä sekä siksi, etteivät kalat näkisi niitä vedessä. Saaristossa tehdään veneitä omaan käyttöön ja kun ne ovat valmiit ne tervataan kokonaan.

Rannikolla pyydetyt kalat suolataan heti tynnyreihin, mutta kalan rommia he eivät osaa käyttää, vaan laittavat sen sellaisenaan pöytään. Pandiokaali valmistetaan suurista kaalinlehdistä, jotka pannaan korvoon ja niiden päälle kaadetaan lämmintä vettä, jotkut laittavat ne pataan ja hauduttavat niitä lämpimässä vedessä, jotta kaalinlehdet tulisivat pehmeämmiksi ja paremmiksi. Kaali survotaan kylmänä maanpinnalla olevaan pyöreään kepeistä ja laudoista tehtyyn kehikkoon, jonka päälle pannaan kiviä painoksi kun se on täynnä. Sitten kaali annetaan olla talveen, jolloin se käytetään taloudessa. 

Talousrakennukset

Mies- ja karjapihat eivät ole niin hyvässä kunnossa ja niin hyvin hoidettuja kuin pitäisi, mihin vaikuttaa, että Venäjän miehityksen aikaan (41) kattolankut vietiin ja sisustukset tuhottiin perusteellisesti. 

Savupirttejä ei ole käytössä, vaan ihmiset asuvat mökeissä, joissa on tarpeelliset ikkunat, savupiiput ja tuohella peitetyt kattolaudat.

Riihet rakennetaan tasaisten kivipaasien päälle, jotka ovat myös lattioina. Ne ovat tiivisti rakennettuja ja muutama hirsikerta maanpinnan yläpuolelle kohotettuja ja ne on tiivistetty tuohella ja oljilla. Riihen ohella heillä on aitta, jossa on korkea lattia ja luhti. Aitassa on ovi ja suurempi aukko, josta vilja siirretään riihestä aittaan. Riihessä on myös toinen ovi, josta vilja tuodaan pellolta sisään. 

Saunat, joissa kylvetään ja valmistetaan maltaat ovat vähän matkan päässä pihasta. Niiden kiukaissa on alimpana kerros tiiliä ja sen päällä kerros harmaakiviä, jotka antavat paremman lämmön kuin tiilet.

41. Pikkuvihan aika 1741-1743


Web-toteutus: Liisa Nordman, 2004