Fr. J. Fonseen

Pitäjänkuvaus:

Rajojen selvitys

Käyttämätön maa ja
maantiet


Niityt, heinänkorjuu,
peltoviljely,
lannoitus,
kaskenpoltto,
puutarhat ja
kotieläimet


Metsät ja
villieläimet



Kotieläimet

Käsityöläiset,
talousrakennukset


Sahat ja myllyt,
kauppa,
kaivokset,
kalastus ja
ruukit


Kirkko ja kartanot

Helsinki



  Vantaa     Helsingin pitäjä-vuosikirjat

Maanmittari Friedrich Johan Fonseen 10.6.1751:
(Helsingin pitäjä-vuosikirja 1983)


Laskelma ja kuvaus Helsingin pitäjästä Uudenmaan läänissä ja Porvoon kihlakunnassa vuonna 1751

Kotieläimet

Manttaalin talossa voidaan elättää 4 hevosta, 1 tai 2 varsaa, 8 tai 10 lehmää ja 12 tai 15 lammasta, jotka he kasvattavat itse. Joissain taloissa on myös vuohia, jotka kulkevat koko talven ulkona ja syövät maahan pudonneita heiniä, puunkuoria ja kotiinajettujen tukkien naavaa. Karja on pienikokoista ja hevoset osin pieniä ja osin keskikokoisia, kuitenkin vain harvalla on omasta takaa hevosia, jotka ovat tarpeeksi suuria ja kelpaavat rakuunahevosiksi. Vain muutamilla on hanhia, mutta kaikilla on kanoja. ankkoja, kyyhkysiä, kaniineja tai muita kesyjä lintuja tai eläimiä ei täällä ole.

Lähes kaikissa kylissä on suuria ja pieniä koiria. Niistä ei rahvaalle kuitenkaan ole mitään hyötyä, sillä vain osa niistä on hyviä paimenkoiria ja osa vartiokoiria, mutta rahvas ei käytä niitä jahtiin tai linnustukseen. Karja ruokitaan heinillä ja oljilla, joita ei säästetä, sillä vain hevosilla on rehuhäkit, mutta muille eläimille rehu heitetään lattialle, jolloin karja sotkee enemmän kuin syö. Lampaita ruokitaan enimmäkseen heinillä, mutta toisinaan niille annetaan akanoita ja oljensilppua, joka erottuu viljasta tuullettaessa. Hevoset ruokitaan jouluun tai kynttilänpäivään (38) asti heinillä, sen jälkeen aletaan käyttää rukiin olkia aivan heinän määrän mukaan. Oljet sekoitetaan herneenvarsiin ja silputaan rautahakkurilla. Ne sekoitetaan akanoihin ja annetaan kuivana hevosille kylmänä aikana, mutta kun sää lämpenee niin että vettä voidaan pitää tallissa, hakkelukseen lisätään vettä ja kaurajauhoja. Se annetaan hevosille kaukalosta tai sammiosta. Hanhet ruokitaan mäskillä, johon joskus sekoitetaan kauraa tai jauhoja. Kanoja voidaan myös ruokkia mäskillä, eikä viljan sekoittaminen ole niin oleellista kuin hanhilla. Koirat ruokitaan jauhoilla ja vedellä, lisäksi ne voivat aina saada valmistettua ruokaa.

Hevosia käytetään kotiajossa ja kyytihevosina. Niillä ajetaan maksua vastaan sahoilta lautoja ja muuta puutavaraa linnoitustöiden tarpeisiin. Talon- eli kotiajoa tehdään muutamin paikoin härkäparilla. Lehmistä saadaan maitoa, joka kesäisin on suurelta osin maalaisten tärkein ravintoaine. Lehmät lypsetään kesä- ja heinäkuussa kolme kertaa päivässä ja myöhemmin vain kahdesti. Keskimääräisen hyvä lehmä tuottaa kerralla parhaaseen kesäaikaan 1/2 tuoppia (39) maitoa, joka siilataan heti punkkiin tai pyttyihin ja pidetään mökissä tai aitassa hapantumassa. Kun se on piimittynyt kerma otetaan talteen ja siitä kirnutaan voita. Muulloin kun karja lypsää vähän maito siilataan heti kirnuun ja hapantumisen jälkeen kirnutaan sellaisenaan. Tällä tavalla ei saada yhtä paljon voita kuin edellisellä, mutta maito on makeampaa ja kelvollisempaa ruoaksi. Siilaamisessa käytetään ontoksi kaverrettua puuta, joka täytetään puhtailla oljilla tai kuusenhavuilla, jottei lika pääse siilattaessa lävitse. Jotkut valmistavat myös juustoa, mutteivät kovin runsaasti. He ottavat tuoretta maitoa ja kaatavat sitä lämpimillä hiilillä olevaan pataan ja antavat olla kunnes se on haaleaa. He antavat vasikanpötsistä tai hauensuolesta tehdyn juoksuttimen liota vedessä. Tämän he lisäävät maitoon, jolloin se juoksettuu, niin että rasvaiset osat muuttuvat juustoksi ja hera erottuu. Se näyttää aivan saveen sekoitetulta maidolta.

Lehmiä ja härkiä ei täällä myydä markkinoilla, vaan Helsingin teurastajat ostavat ne muutamat elikot, joita täältä riittää myyntiin. Lampaat, jotka ovat pienikokoisia, keritään syksyllä ja keväällä Pärttylin ja Erkin päivien (40) aikaan, sekä talvella ennen joulua ja pääsiäisenä, villa käytetään omiin tarpeisiin. Hanhet kynitään kesällä kaksi kertaa Erkin ja Pärttylin aikaan.

38. Kynttilänpäivä 2.2.
39. Tuoppi - 1,3 litraa
40. Erkinpäivä 18.5.


Web-toteutus: Liisa Nordman, 2004