Vantaa   Helsingin pitäjä-vuosikirjat

 



Backas-tilan vuonna 1818 valmistunut päärakennus.
Karaktärsbyggnaden på Backas, uppförs 1818.


Backaksen tila


Veromiehenkylässä 6 km Malmin asemalta Helsingin pitäjässä sijaitsee Osuusliike Elannon omistama Backas-tila, jolla liike harjoittaa sianhoitoa ja viljelystoimintaa. Backas-tilan luonne tulee lähivuosina muuttumaan, koska tilan alueelle on paraikaa nousemassa myös tuotantolaitos, joka valmistuttuaan käsittää lihanjalostus-, eines- ja säilyketehtaan sekä teurastamon tarpeellisine aputiloineen.

Backas-tilan historia alkaa 1800-luvun alusta, jolloin se vuosina 1816-1886 kuului Hagelstamin suvulle. tila yhdistettiin Backaksen ja Silfvastaksen perintöratsutiloista sekä Antas-, Spankis- ja Lillbäsk-nimisistä verotiloista. Vuonna 1886 kartano siirtyi Ehrnroothin suvun omistukseen.

Vuonna 1916 Elanto osti tilan sen silloiselta omistajalta Carl Ehrnroothilta 725 000 markan kauppahinnasta. Kauppa herätti aikoinaan vilkasta keskustelua ja protestejakin ruotsinkielisten asukkaiden keskuudessa. He näet pitivät Elantoa nimenomaan suomenkielisille kuuluvana osuuskuntana, joka näin oli tunkeutunut ruotsinkielisen väestön asuma-alueelle.

Elannolle joutuessaan Backas-tila oli pinta-alaltaan 683 hehtaaria, josta puutarha 15, peltoa 141.3, luonnonniittyä 3, viljeltyä laidunta 15,5, metsämaata 482 ja joutomaata 26,7 hehtaaria.

Nykyisin (huom. vuonna 1966) tilan koko on huomattavasti pienempi. Ensimmäisen loven siihen teki Helsingin pitäjän maanlunastuslautakunta, jonka päätöksestä vuonna 1947 tilan maista pakkolunastettiin hieman yli 103 ha Seutulan lentokenttää varten. Backas-tilasta jouduttiin myöhemmin lohkaisemaan 350 ha metsämaata, joten maatila on nykyisin   (v. 1966) kooltaan enää 261,6 hehtaaria. Siitä on peltoa 136,8, niittyä 2,2, laidunta 6,82, metsää 81,5, puutarhaa 1,5, tontteja 10,3 sekä tie- ja joutomaata 22,6 hehtaaria.

Tilan päärakennus vuodelta 1818 sijaitsee edelleenkin keskellä yhtä vanhaa puistikkoa, joka on vanhojen tammipuiden varjostama. Rakennuksen korjaustöissä parikymmentä vuotta sitten siitä poistettiin yli sadan vuoden vanhat uunit ja kattofriisit, mutta sitä ennen ne taltioitiin muinaistieteellisen toimikunnan toimesta. Rakennuksen suunnittelijaa ei tiedetä, mutta siinä on havaittavissa arkkitehti Engelin tyyliä. Hän ei liene kuitenkaan taloa piirtänyt, vaan joku toinen on jäljitellyt hänen tyyliään.

1900-luvun alkupuolella olivat maanviljelys, siankasvatus ja maidontuotanto Backas-tilan tärkeimmät tulolähteet. Vähitellen karjanhoitoa rajoitettiin, niin että se nyt keskittyy yksinomaan teurassikojen kasvatukseen. Sikojen määrä on nykyään (v. 1966) 2500 - 3000. Maanviljelyssä on keskitytty siemenviljan kasvatukseen. Lasinalaisia viljelmiä on 5.500 m2, ja kasvihuoneissa viljellään vain kukkia.

Backas-tilaa on vuodesta 1936 lähtien hoitanut agronomi Eino Salmi. Tilan henkilökunta nousee viiteenkymmeneen.

HUOM. Backaksen taimitarha lopettaa toimintansa lokakuussa 2009 vuokrasopimuksen umpeuduttua. Taimitarha siirtyy Tuusulaan.


Backas gård

Backas gård är belägen i Skattmansby i Helsinge och ägs av Andelsaffären Elanto. Gården har och kommer ytterligare under de närmaste åren att förlora alltmer av sin ursprungliga karaktär. Ett stort slakteri samt en köttförädlings- och konservindustri håller som bäst på att uppföras på området.

Mellan åren 1816-1886 ägdes Backas gård av släkten Hagelstam. År 1886 övergick gården i släkten Ehrnrooths ägo.

Elanto köpte Backas gård 1916 av den dåvarande ägaren Carl Ehrnrooth för 725 000 mk. Köpet väckte livligt diskussion och protester bland den svenskspåkiga befolkningen. Elanto betraktes nämligen som ett rent finskt affärsföretag, som försökte tränga sig in bland den svenska bosättningen.

När Elanto köpte Backas gård, var den 683 hektar. Därav var 15 ha trädgård, 141,3 ha åker, 3 ha naturäng, 15,5 ha kultusbete, 482 ha skogsmark och 26,7,ha impediment.

Vid expropriationen år 1947 och vid flygfältsbygget i början av 1950-talet var Backas gård tvungen att överlåta sammanlagt över 400 ha. Gårdens sammanlagda areal är nu 261 ha.

Vem som planerat och ritat huvudbyggnaden, som uppfördes år 1818, är inte känt, men den företer vissa likheter med arkitekt Engels skapelser.

I början av 1900-talet var jordbruk, svin- och boskapsskötsel den viktigaste inkomskällan. Nu uppförds enbart gödsvin. Svinens antal uppgår till 2500-3000 st.

I de 5500 m2 stora växthusen odlas enbart blommor.

Förvaltare på Backas gård är sedan 1936 agronom Eino Salmi. Personalen uppgår till ett femtiotal.


Lähde: Helsingin pitäjä-vuosikirja 1966
Web-toteutus: Liisa Nordman, 2009