Suutari Asp   Elämää Kolabackassa   Aspien kirjasto

 

Jorma Uimonen:

KÅLABACKAN TORPAN VANHIN HENGELLINEN KIRJA

Vantaan kaupunginmuseon Hämeenkylän Kålabackasta talteenottaman hengellisen kirjallisuuden joukossa oli raamatullisia historioita Vanhasta ja Uudesta testamentista sisältävä selvästi iäkäs kuvitettu painotuote, jonka alkulehdet 1-18 ja loppulehdet 383:sta eteenpäin puuttuvat. Sivulla 252 alkavasta Vanhan testamentin osuuden sisällysluettelosta ja sitä seuraavasta Uuden testamentin välinimiölehdestä voitiin päätellä, että teoksen nimi olisi Två och Femtio Utvalda Bibliska Historier Utur det Gamla Testamentet / det Nya Testamentet. Tällä hakunimellä ei kuitenkaan Helsingin yliopiston kirjaston luetteloista vastaavaa teosta löytynyt.

Helsingin seudulla käytettyä vanhaa uskonnollista kirjallisuutta on tarkastellut perinpohjaisesti Henrik Grönroos vuonna 1951 ilmestyneessä artikkelissaan Uskonnollinen kirjallisuus Helsingissä 1700-luvulla (Suomen kirkkohist. seuran vsk. 1949-50). Grönroos on käyttänyt laajaa perunkirja-aineistoa ja tunnistanut sen perusteella lähes 3000 helsinkiläiskodeissa käytettyä teosta. Näistä yhdeksän oli Hübnerin nimikettä Utvalda bibliska historier ja kolme vain Biblisk historia.

Hakusanalla Hübner alkuteos paljastuu saksalaiseksi Zweymal zwey und fuffzig auserlesene Biblische Historien aus dem Alten und Neuen Testamente, jonka yliopiston kirjastossa oleva kappale on painettu Leipzigissä 1727. Teoksen esipuhe on kuitenkin päivätty uudellevuodelle 1714, joten ensipainoksesta ei liene kysymys. Kirja käännettiin ruotsiksi ja siitä otettiin lukuisia painoksia. Yliopiston kirjastossa on eksemplaarit 2. painosta vuodelta 1747 ja 11. painosta vuodelta 1844.

Vuoden 1747 painoksen ja Kålabackan teoksen vertailu osoitti heti, että kyse on teoksesta Två gånger Två och Femtio Utvalda Bibliska Historier Utur Gamla och Nya Testamentet, Ungdomen til godo sammanskrefne Af Johann Hübner, Rectore Johannei i Hamburg, Tillika med Hög-ärewördige Ministerii Företal i Staden Hamburg, Til Ungdomens och the Enfoldigas saliga Nytta på Svenska uttolkade Af J.N. Toisen painoksen painatti Peter Dewall Västeråsissa.

Lähempi vertailu osoitti myös, että kyse oli selvästi eri painoksesta. Teosten sivut eivät täsmänneet. Kålabackan kappaleessa Vanhan testamentin sisällysluettelo alkaa sivulta 252 ja HYK:n kappaleessa sivulta 279. Kirjasimissa ja niiden koossa oli eroja. Tekstissä ja kieliasussa on havaittavia eroja. Kun Kålabackan 31. historia on sisällysluettelon mukaan 31 Historien. Den förföljde David on se HYK:n kappaleessa Then 31. Historian. Om then förfölgda David. Vuoden 1747 painoksessa käytetään järjestelmällisesti i:tä j:n sijasta: spiut kontra spjut. Tarkka tarkastelu paljasti lisäksi, että teosten runsas kuvitus on aiheiltaan samanlainen, mutta painotyö on tehty kokonaan eri laatoilla. Kålabackan kuparipiirroksista löytyy jopa signeerauksia, 31. historian tunnuskuvan vasemmassa alalaidassa se on päällekkäin sommiteltu TB.

Eroavuudet ja erityisesti kielen muodot tekevät selväksi, että Kålabackan Hübner on vuotta 1747 myöhempää painosta. Vertailuaineiston puuttuminen jättää toistaiseksi avoimeksi tarkan painovuoden, joka kaikissa tapauksissa on ennen vuotta 1816. Uuden testamentin välinimiölehden takasivulle on nimittäin kirjoitettu seuraava teksti: Denna bok Til hör mig ioha Fredrick Eklöf Helsing Fors Den 5 mai 1816. Samalla Kålabackan Hübner tulee lisänneeksi, todennäköisesti 1700-luvun puolelle ajoittuvana, Grönroosin Hübnereiden lukumäärää yhdellä, ellei sitten ole sisältynyt jo perunkirjoista laskettuihin.

Helsingistä nykyisin puhkiluettu kirja kulkeutui Kålabackan pitäjänsuutari Johan Aspin perheeseen, jonka kirjallinen sivistys sosiaaliseen asemaan verrattuna on todettu jo aikaisemmin (ks. Kirsti Pietilä, Helsingin pitäjä 1993) hämmästyttävän korkeaksi. Takakannen vaivoin luettava teksti kertoo, että Edvard Asp är rätta ägaren til denna Book föd den 18 December 185[?]. Edvard Asp (1853-1904) jatkoi isänsä ammattia ja mitä ilmeisimmin myös lukemista.