Suutari Asp   Kolabacka

 

KOLABACKAN MÄKITUVAN TILAHISTORIA

Sopimus Kålabackan mäkituvasta tehtiin keväällä 1839 Skobbaksen isännän, lautamies Carl Gustaf Fristedtin ja pitäjänsuutari Johan Aspin ja vaimonsa Ulrikan kesken. Hämeenkylän Skobbas oli kantatalo, majurin komppanian rustholli, joka oli jaettu 1798 neljään osaan. Lohkomisen päättyessä 1825 kolmasosa Skobbaksesta oli lautamies Fristedtin isän Gustaf Claësson Fristedtin omistuksessa. Tila kulki suvussa vuoteen 1904. Kaudella 1904-14 sillä oli peräti kuusi eri omistajaa, ja lisäksi viimeinen Fristedt, leski Emelie Berggren, asui tilalla syytinkioikeudella

Vuonna 1905 jakamattoman kolmanneksen pinta-ala oli 150 ha. Maata oli viidessä  osassa (kartta 3).  Tilaa kutsuttiin Tuomelaksi ja vastaavasti vuonna 1798 jaettuja muita  osia nimillä Mäkelä, Skobbas (kantatalon rakennukset) ja Långobacka. Tuomelan kauppahinta vuonna 1912 oli 40.000 markkaa ja hehtaarihinta (110,5 ha) 362 markkaa.
 
 
Kartta 1: Hämeenkylän keskus vuonna 1820. Kolabackan alue merkitty punaisella, Tuomelan rakennukset sinisellä ja Kanta-Skobbaksen keltaisella. Turku-Viipuri maantien suuntaisesta Vanhan Skobbaksen päärakennuksesta on löydetty vuosiluku 1794. - Maanmittauslaitoksen arkisto (MLA)
Kartta 2:   Tuomelan jakokartta 1913 (1909). - MLA
Kartta 3:   Jakamattoman Tuomelan omistukset Hämeenkylässä 1905.
Kartta 4:   Skobbaksen jaon loppuunsaattaminen 1905. - MLA

Torppa omaksi

Helmikuussa 1914 Tuomelan osti fil.maist. ja oik.kand. Lauri af Heurlin, jo tuolloin aktiivinen sosialidemokraattisen liikkeen johtohahmo, joka muodosti sukulaisineen maayhtiö Oy Leppävaaran hallitsemaan suvun tiloja Hämeenkylässä ja Leppävaarassa. Kiinnekirjan kaupalle yhtiö sai 25.9.1918. Eduskunta ratkaisi 15.10.1918 torpparikysymyksen lailla torpparien ja mäkitupalaisten lunastusoikeudesta, ja 21.6.1921 yhtiö myi 0,44 ha käsittävän Kolabackan (kartta 3: punainen ala) suutarinleski Amanda Aspille. Kauppahinta oli 1.500 markkaa eli hehtaarilta 3.409 mk. Käräjillä kauppa vahvistettiin 1924-25, jolloin jo Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi kohonnut Lauri af Heurlin toimi Amanda Aspin asianajajana. Tämä luultavasti olikin tarpeen, sillä Amanda Asp oli kirjoitustaidoton.
 
 
Kuva 1
FM, molempien oik.kand. Lauri af Heurlin (1875-1958). Senaatin kirjapainon johtaja 1909-11, Suomen Pankin johtaja 1922-42, Elannon johtokunta 1913-47, Helsingin Työväen Säästö- pankin hallituksen pj. 1909-38 ja jäsen 1939-52, OTKn johtokunta 1918-22, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton johtokunta 1918-27, Tervakoski Oy:n johtokunta 1925-42, Henkivakuutusyhtiö Kansan johtokunta 1924-37.
Kuva 2
Kuvan keskellä Tuomelan päärakennus 1920-luvulla. 
- af  Heurlinien arkisto
Kuva 3
Tuomelan päärakennus keväällä 1997. - Valokuva Reino Melasniemi / Vantaan kaupunginmuseo (VKM)



Takaisin sivun alkuun