Suutari Asp   Kolabacka

 

ASPIEN MÖKKI


Hirsirakenteinen, laudoilla vuorattu ja maalaamaton mökki, jossa on lautarakenteinen kuisti, on rakennettu koillinen-lounaissuuntaan, loivan rinteen ylälaitaan. Tontilla kasvaa komeita tammia, koivuja ja lehtikuusi. Sisääntulotien vasemmalla puolella on valtava, vaakaoksainen kotikoivu. Mökin piha oli suurelta osin viljelty ja Aspin sisarusten aikana aina huolellisesti hoidettu. Siellä on vielä jäljellä vanhoja omenapuita, marjapensaita ja koristekasveja.

Mökissä on asuinpinta-alaa yhteensä 41 m². Keittiöstä  lähes neljänneksen vei suuri uuni. Mökissä oli ahdasta. Talvipakkasilla oli pakko ahtautua kamariin, joka piti lämmintä paremmin. Vuonna 1897 mökissä asui neljä aikuista  -  isoäiti Albertina, vanhemmat Nikolai ja Amanda ja Elin-tytär (s.1880) sekä neljä lasta, Edit (s.1885), Adèle (s.1891), Albert (s. 1894) ja vauva Hildur (s.1896). Useampi lapsi joutui varmasti jakamaan saman makuusijan. Lämpimänä vuodenaikana nuoret nukkuivat piharakennuksen kamarissa. 

Keittiössä oli päätyikkunan alla oli pöytä istuimineen, ovesta oikealle suuri seinäkaappi ja päätyseinällä lautashylly. Oven pielessä, uunin nurkassa oli puulaatikko ja peräseinällä sänky. Kamariin mahtui kahden tai kolmen vuoteen lisäksi vain pöytä ja pari lipastoa.
 


 
Kuva 1
Kolabackan mäkituvan asukkaita mökkinsä edustalla 1910-luvulla.  Vasemmalta perheen pojat Birger ja Albert Asp sekä Eugen Eriksson, suutarin leski Amanda ja tytär Adele Asp. Vasemmalla näkyy osa olkikattoisesta ulkorakennuksesta.
- VKM
Kuva 2
Mökin asukkaat ovat jo iäkkäitä, ja piha ei enää ole entiseen tapaan hoidettu. Kuva on luultavasti 1950-luvun lopulta. 
- VKM
Kuvat 3-5
Kolabackan pihapiiriä huhtikuussa 1997. Kiinteistö on Vantaan kaupungin omistuksessa ja lähinnä kesäasuntokäytössä.
- VKM, valokuva Reino Melasniemi


Takaisin sivun alkuun