Suutari Asp   Elämää Kolabackassa

 

ASPIEN HENGELLISTÄ KIRJALLISUUTTA

Hengellinen kirjallisuus alkoi olla myös vähemmän väen saatavilla 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Aspien kirjallisuuden määrää on kuitenkin pidettävä huomattavana. 

Kirjojen joukossa on mm.  iso postilla, ruotsinnos pohjoispohjalaisen Johan Wegelius nuoremman saarnakokoelmasta Se Pyhä Ewangeliumillinen Walkeus (1747- 49) vuodelta 1853, joka oli laajalle levinnyt ja vaikutti 1800-luvun herätysliikkeisiin, mm. körttiläisyyteen.

Sions Sånger eli Siionin virret oli Tukholman herrnhutilaisten laulukirja (1743-45), joka levisi Suomeenkin. Helena Aspin kappale on vuodelta 1818 ja näyttää siirtyneen pojan, pitäjänsuutari Johanin omaisuudeksi.

Kansan keskuudessa levinneimpiä kirjoja oli Lilla Cateches eli Vähä-Katkismus, Ruotsin arkkipiispa Olof Swebiliuksen vuonna 1689 ilmestynyt Lutherin Vähä-Katkismuksen selitys. Kirjojen joukosta löytyivät ovat vuosien 1827 ja 1850 painokset. 

FRANCKEN POSTILLA LAIHIALTA

Aspien huomattavan rikkaasta kirjastosta löytyy myös tunnetun saksalaisen teologin, pedagogin, Hallen yliopiston professorin ja pietistin August Hermann Francken (1663-1727) saarnakirja vuodelta 1772. Etukannen omistus on Laihian kappalaisen ja varapastorin Israël Reiniuksen (1727-1797). Hänen tyttärensä Anna Margareta Reinius lahjoitti  kirjan kummityttärelleen Brita Maria Häggströmille. Yhteys seuraavaan omistajaan Susanna Helanderiin (1859) on tuntematon. Vuonna 1890 postilla on Edward Aspin omaisuutta.
 

SUUTARINARKUN KÄTKÖISTÄ

Kolabackan ullakolta 1990 löytyneessä suutarinvälinearkussa oli kaksi hengellistä kirjaa. Saksalaisen pedagogin Johann Hübnerin (1668-1731) raamatunkertomuksia sisältävä Två gånger Två och Femtio Utvalda Bibliska Historier, Utu Gamla och Nya Testamentet, Ungdomen til godo sammanskrefna julkaistiin 1727 ruotsiksi ja sittemmin parinakymmenenä painoksena. Aspien kappale on luultavasti vuoden 1798 7. painos.

Kirjan signeeraukset kertovat kahden perheen läheisestä kanssa- käymisestä. Loppusivuilla on suutari Johanin pojan Edward Aspin omistuskirjoitus, mutta teoksen jälkimmäisen osan tittelilehden omiste 5.5.1816 on 22-vuotiaan Johan Fredrick Eklöfin. Hänen isänsä, helsinkiläinen matruusi ja laivuri Samuel Eklöf palveli samoilla itämerenliikenteen aluksilla kuin Jordan Asp. Toinen oli Carl P. Hagbergin saarnakirja Högmässopredikningar kahdessa osassa vuodelta 1830.
 



Takaisin sivun alkuun