Suutari Asp   Elämää Kolabackassa

 

KEINUILTA SEURATALOLLE


1880-luvulla sai alkunsa Etelä-Pohjanmaalla nuorison kasvatus- ja sivistysliike, joka nopeasti levisi kautta maan ja saavutti nopeasti myös ruotsinkieliset seudut. Se pyrki nuorison tapojen kohentamiseen, kotiseuturakkauden herättämiseen ja ruotsinkielisillä seuduilla myös ruotsalaisuusaatteen vahvistamiseen. 

Tavastby Svenska Ungdoms- och Allmogeföreningen perustettiin 1908 ja aluksi sen tärkein tehtävä oli ruotsinkielisen ns. pikkukoulun perustaminen kylään, joka oli alkanut suomalaistua. Sama päämäärä oli naapurikylän, Espoon Vanhakartanon kylän vastaavalla yhdistyksellä, joka perustettiin v. 1906. 

Molemmat seurat saavuttivat tavoitteensa, oman talon, jonne kiertokoulu siirtyi. Seurojen kuukausikokouksissa oli valistavia esitelmiä ja raitishenkistä seurustelua ja huvittelua.

Liekö johtunut Gammelgårdin yhdistyksen vanhemmuudesta, että Aspin nuoret ovat käyneet naapurikylän nuorisoseurassa. Edit on antanut tosin avustuksensa Hämeenkylän yhdistyksen keräykseen oman talon rakentamiseksi. 

Elin Asp kirjoitti huhtikuussa 1909 sisarelleen Editille nuoriseuran kuulumisia:

Helsingin pitäjän Hämeenkylä, 12 (huhtikuuta) 1909
Rakas Edit
...Kuukausikokouksessa oli aika hauskaa. Esitelmänpitäjä Lundell, jonka tiedät, on hyvä esiintymään. Hän puhui sekä hauskasti että vakavasti ja oli oikein vilkas. Hän kertoi puutarhanhoidosta, mitä siemeniä pitää ostaa, mitkä niistä ovat parhaita. Sitten hän puhui raikkaasta maalaisilmasta, ihmisten vaihtelevista töistä, yksinkertaisemmista vaatteista ja vapaista elämäntavoista maalla. Kaupunkilaisten elämästä hän puhui, niinkuin se olisi pelkkää mätää...
Nuoriso kokoontui kyläkeinuille ja silloille. Usein näissä tilaisuuksissa saatettiin tanssin ohella ryypiskellä ja tapella. Nuoria Vanhankartanon Snällbackan torpan keinulla. - Espoon kaupunginmuseo, valok Skillnadens Atelier 1900-luvun alussa.


Takaisin sivun alkuun