Suutari Asp   Elämää Kolabackassa   Henkilöt

 

Johan Asp ja perheen muut suutarit


Merimies Jordan Aspin poika Johan syntyi 11. marraskuuta 1811. Ei ole varmaa tietoa, montako sisarusta Johanilla kaikkiaan oli. Veli Gustaf oli syntynyt v. 1801 ja sisko Wilhelmina Sofia 1802. Johanin äiti Helena palveli piikana Helsingin pitäjän eri kylissä. Isä Jordanin kuoltua 1816 perhe asui luultavasti kirkonkylässä.

Johan pääsi 13-vuotiaana hämeenkyläläisen pitäjänsuutari Jacob Nemlanderin oppipojaksi. 1820-luvun loppupuolella hän oli pari vuotta renkipoikana Gållbackan talossa, jossa myös hänen äitinsä oli tuolloin töissä. Johan kuitenkin jatkoi suutarinopissa, ja 15. syyskuuta 1835, 23-vuotiaana, hän sai Uudenmaan lääninhallituksen myöntämän valtuuden toimia pitäjänsuutarina Helsingin pitäjässä (valtakirja oli esillä näyttelyssä).

Suutari Johan meni marraskuussa 1838 naimisiin Ulrika Löfmanin (s. 1806) kanssa, joka oli talollisen tytär espoolaiselta Juvan tilalta, Hämeenkylän naapurista. Ulrikan sisar oli aiemmin vihitty erään toisen hämeenkyläläisen suutarin kanssa.

Johanin äiti Helena kuoli helmikuussa 1839. Huhtikuussa samana vuonna Johan ja Ulrika tekivät sopimuksen mäkituvan perustamisesta Kolabackaan. Siellä heille syntyi kaksi tytärtä, Maria Lovisa ja Fredrika Sofia sekä poika Johan Aleksander. Esikoistytär kuoli parivuotiaana. 

Ulrika kuoli keväällä 1850, ja Johan avioitui vielä samana vuonna Albertina Lindqvistin (s. 1827) kanssa. Albertinan vanhemmat olivat vuokratilallisia Erikasin puustellista Myllymäestä, muutaman kilometrin päässä Hämeenkylästä. Johanille ja Albertinalle syntyivät pojat Edvard Nikolai ja Fredrik Maurits sekä tytär Emilia Wilhelmina, joka kuoli kolmeviikkoisena.

Pitäjänsuutari Johan Asp oli 59-vuotias kuollessaan 28. heinäkuuta 1871. Hänen pojistaan kaksi nuorinta, Edvard Nikolai ja Fredrik Maurits saivat suutarinopin. Edvard Nikolaista tuli myös Kolabackan mäkituvan isäntä.  Käsityöläisyys jatkui perheessä muutenkin, sillä vanhin poika, nuorena Pietariin muuttanut Johan Aleksander mainitaan räätäliksi. Tytär Fredrika muutti niin ikään Pietariin, jossa hänestä sittemmin tuli pronssisepän vaimo.

Näyttelyssä esillä olleet, 1800-luvun puoliväliin ajoitettavat hopealusikat ovat kuuluneet Johan Aspin perheelle. Ne mainitaan Johanin perunkirjassa ainoina hopeaesineinä.


KOLABACKAN SUUTARINVÄLINEET

Suutarin työkalut ja tarvikkeet ovat kuuluneet Aspin perheen suutareille, pitäjänsuutari Johan Aspille (1811-71) sekä hänen pojilleen Edvard Nikolaille (1853-1904) ja Fredrik Mauritsille (1856-1904).


Takaisin sivun alkuun