Eräs tapahtuma Siilitiellä

Yhtenä kauniina toukokuun päivänä jokin vuosi sitten, poikkesin Siilinpesään tarkoituksenani juoda viiniä. Pistin pullon pöydältä taskuuni tarkoituksena nauttia sen sisältö kotona. Kenenkään huomaamatta lähdin kapakasta pullo taskussa. Kukaan ei minua estänyt. Sitten muutaman päivän kuluttua menin sinne taas  hankkimaan pulloa samassa tarkoituksessa. Ehdittyäni muutaman kymmenen metrin päähän kapakasta, tiskin takana ollut tyttö juoksi minut kiinni, ja vaati minua palaamaan takaisin. Hän sanoi, että minun on juotava kapakassa, eikä sieltä pidä mennä ulos pullo mukana. Minä sanoin, että minä vaihdan pöytää missä juon, ja teen sen mieluummin kotonani. Selitin vielä, että me olemme Euroopan Unionissa ja olen ollut aikaisemmin Keski-Euroopassa, jossa pullon voi ottaa kapakasta mukaan. Tyttö oli tiukkana ja kiskoi käsivarrestani vaatien minua palaamaan kapakkaan ja nauttimaan juoman siellä. Eihän hento tyttö voinut painavalle ruholleni mitään. Mielessäni käväisi luovuttaa maksamani pullo sisältöineen tytölle, ja kävellä kadun toiselle puolelle kioskille ostamaan  juomaa kotiin vietäväksi. Pidin tytön menettelyä virheellisenä, ja siksi en myöntynyt tytön vaatimuksiin. Ihailin hänen tarmokkuuttaan ja annan arvon hänen tunnollisuudelleen, mutta kun en pitänyt hänen logiikkaansa oikeana. Voimattomana likka ei voinut tehdä muuta kuin sylkäistä kasvoilleni. Ja päästi minut menemään niine hyvineni sanoen kiukkuisesti, että minulla on elinikäinen kielto siihen kapakkaan. No, selvähän se. Kunnioitan hänen kieltoaan, ja niin sen koomin en ole mennyt siihen kapakkaan.
   Sittemmin luin lehdestä, että samankaltainen tilanne on ollut muuallakin. Siinä luki, että muuan kapakoitsija oli myynyt juomia ulos, mikä oli aiheuttanut anniskeluoikeuksien menetyksen. Tyttö oli sittenkin oikeassa. On selvää, että hänelle on samantekevää missä ja miten minä juon itseni millaiseen kuntoon tahansa. Hänen vaikuttimensa oli ollut se, että kapakka ei joutuisi menettämään oikeuksiaan. Siksi hänen toimintansa on ymmärrettävää, ja minä väärässä. Tällaisen tapahtuman johdosta olen ajatellut kirjoittaa kitkerästi sanomalehden yleisönosastoon, ei kapakkaa, vaan Suomen alkoholipolitiikkaa vastaan, mutta se on jäänyt minulta tekemättä. Kuten tunnettua, samankaltaisesta aiheesta on ollut lehdissä kirjoittelua muiden toimesta.

Nimimerkki S.A