PITÄJÄNMÄEN KOULUISTA

Alkuaan opetus Helsingin pitäjässä oli kiertokoulujen ja paikallisten koulumestareiden varassa. Pitäjän kirkkoherra piti kylissä myös kinkerikuulusteluja, jolloin tarkastettiin muun muassa katkismuksen taito. Vuonna 1908 heräsi alueellamme ajatus kylän oman koulun perustamisesta.

Alustava koulu aloitti toimintansa nykyisen Seston paikalla olevassa huvilassa vuonna 1909. Vuoden 1910 alussa perustettiin yhdistys Svenska småskolans vänner i Sockenbacka. Yhdistys keräsi varoja alaluokkien koulutoiminnan aloittamiseen sekä koulurakennuksen hankkimiseen.

Tilanomistaja Karl Teodor Holmqvist oli halukas vuokraamaan koululle tontin nykyisen Suntionpolun varrelta. Yhdistyksen jäsenet olivat löytäneet Hallituskadulta sopivan, purkutuomion saaneen, venäläiselle tyttökoululle kuuluneen talon. Toukokuussa 1910 talo huudettiin yhdistykselle ja sen osat kuljetettiin Pitäjänmäelle junalla ja hevosilla.

Talossa oli suuri koulusali ja kirjastohuone sekä opettajalle huone ja keittiö. Koulu vihittiin käyttöön 2.8.1910. Tämä rakennus toimi kouluna vuoteen 1921 saakka. Koulu osoittautui pian kuitenkin ahtaaksi ja vuonna 1919 alakoulu siirtyi Edvard Gärkmanin omistamaan Bergkullan huvilaan.

Koulu toimi aluksi yksityisin varoin mutta jo vuodesta 1912 kunta suostui kustantamaan koulumenot. Vuonna 1920 asetettiin Pitäjänmäen ruotsalaista kansakouluhanketta varten rakennuskomitea ja päätettiin etsiä tontti koulurakennukselle, johon sekä ylä- että alakoulu voitaisiin sijoittaa.

Vapaaherratar Isabella Ramsay Kolsarista tarjosi tonttia nykyisen Konalantien ja Selim Lindqvistin kujan varrelta. Arkkitehti Selim A. Lindqvist laati piirustukset kaksikerroksiseen koulurakennukseen, jossa oli kaksi luokkahuonetta, yhteinen veisto- ja ruokasali sekä kaksi opettajien huoneistoa. Koulu vihittiin käyttöön 18. joulukuuta 1921.

Ruotsalaisen kansakoulun olemassaolo Pitäjänmäellä ei juuri auttanut suomenkielisiä lapsia. He kävivät koulua etupäässä Albergassa, Huopalahdessa tai Helsingissä asti. Jo 1910-luvulla suomenkielinen väestö oli tehnyt tuloksettomia aloitteita kunnanvaltuustolle.

15.huhtikuuta 1921 säädettiin laki oppivelvollisuudesta. Laki vauhditti myös Pitäjänmäen suomalaisen kansakoulun perustamista. Koulumatkaa lapsille ei olisi saanut tulla enempää kuin viisi kilometriä. Kun Pitäjänmäen suomalainen kansakoulu oli saanut perustamisluvan, johtokunnan ensimmäisiä toimia oli ollut väliaikaisen huoneiston etsiminen koululle. Koulu oli asettunut kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi Bergkullan huvilaan.

Oman koulutalon rakentaminen oli kuitenkin ollut alusta asti johtokunnan tavoitteena. Sopiva tontti löytyi aivan ruotsinkielisen koulun naapurista. Helsingin maalaiskunnan valtuusto hyväksyi tontin sekä rakennusmestari Bergströmin koululle laatimat piirustukset. Koulu rakennettiin talvella 1926. Uuteen kaksikerroksiseen tiilitaloon päästiin muuttamaan syyskuun 6. päivänä 1926.

Pitäjänmäen kansakoulun opettajan Lempi Ahtion luokat III ja IV vastavalmistuneen koulun edessä syksyllä 1926.
Kuvassa eturivissä vasemmalta oikealle: tunnistamaton (x), Lahja Ruokokoski, Siiri Siikanen, Sylvi Rahikainen, Vera Petrakoff, Alli Manninen, Rauha Paananen, Maj-Lis Ylönen, Satu Siili, x, Kaarin Törnroos, Sirkka Währn. Keskirivissä: opettaja Lempi Ahtio, s, Lulu, x, x, x, Lahja Salovaara, Eila Åhström, x, Taimi. Takarivissä: Veikko Piispanen, x, Aarne Vinqvist, Väinö sinisalo, Niilo Nyyssönen, Kaarlo Autere, Uuno Kotamies, Aulis Rautiainen, Gösta Järvinen, x, Riento Juslin, x, x Ranta, Reino Johansso

Aluksi koulu oli oppilaille toiveiden täyttymys, mutta pian se osoittautui kylmäksi ja ahtaaksi. Voimistelu- ja veistosalin puute haittasivat myös koulutyötä. Koulu kalustettiin asianmukaisesti, ja tarvittavat opetusvälineet hankittiin kouluhallituksen suositusten mukaisesti. Mm. kouluruokailu saatiin järjestettyä maalaiskunnan ensimmäisten koulujen joukossa.

Pitäjänmäen suomalaisen kansakoulun ensimmäiset opettajat Lempi Ahtio, Aino Suhonen ja Taavi Antikainen olivat hyvin asialleen omistautuneita. He työskentelivät koulussa vuosikymmeniä ja loivat koululle sen hengen.

Sota-aika toi muutoksia sekä opettaja- että oppilastilanteeseen. Mm. Invalidikylän perustaminen Marttilaan toi alueelle lisää lapsia.

Tuli tarve rakentaa uusi koulutalo. Tällä kerralla koulun rakennutti Helsingin kaupunki vuonna 1954 Nuolitielle ja vuonna 1991 valmistui uusi yläasteen rakennus Turkismiehentielle. Kirjasto oli toiminut alueella aikaisemmin koulujen tiloissa, mutta nyt sai Pitäjänmäen kirjastokin ajanmukaiset tilat yläasteen rakentamisen yhteydessä.

Pitäjänmäen peruskoulun www-sivut

Lähteet:

Marja-Liisa Mikkonen: Pitäjänmäen suomalaisen kansakoulun kehitys vuosina 1923-1946
Torbjörn Holmqvist: Konalan historiikki
Pikomalan Sanomat 5.8.1998.