Pitäjänmäki muistelee
Sotainvalidien toimintaa pitäjänmäellä   logo 

Elettiin vuotta 1941. Talvisota oli päättynyt edellisenä vuonna. Talvisodassa kaatui yli 20 000 ja haavoittui yli 45 000 suomalaista. Pitäjänmäellekin palasi sotasairaalan kautta suuri joukko vammautuneita sotainvalideja. Joukko oli nuorta, yli puolet alle 25-vuotiaita. Monen mielessä oli ajatus kodin hankinnasta ja perheen perustamisesta.

Suomen Punainen Risti ryhtyi vuonna 1941 rakennuttamaan Pitäjänmäen Marttilaan koteja sotainvalideille. Talot - 25 kpl - olivat ruotsalaisia lahjataloja. Vuonna 1943 Sotainvalidien Veljesliitto rakennutti 29 taloa lisää. Ruotsalaistaloissa oli 54 neliötä. Tontit omisti Helsingin kaupunki, joka vuokrasi ne asukkaille. Maapohja oli savea ja sotainvalidit muokkasivat maan itse viljelyskelpoiseksi. Varoja talojen hankkimiseen saatiin Lotta-Svärd yhdistyksen Helsingin piiriltä ja lottien ”Koteja sotainvalideille” merkkien myyntituloista sekä yritysten lahjoituksista. Asukkaiden oma osuus oli 54 000 markkaa.

Invalidikylän avajaisissa 1943 oli mukana maan ylintä johtoa sekä tasavallan presidentti Risto Ryti. Tilaisuus radioitiin suorana lähetyksenä, mutta ilman etukäteismainontaa.



Talkoolaisia Korsutiellä



Yhdistys syntyy  

Tammikuun 19 päivänä 1945 oli Marttilan kerhohuoneella koolla 20 sotainvalidia.  He päättivät perustaa Sotainvalidien Veljesliiton Pitäjänmäen alaosaston. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Oke Sara-Aho ja sihteerinä Ilmari Homi. Osaston puheenjohtajaksi valittiin Veikko Ketola ja osaston nimeksi tuli Pitäjänmäen alaosasto ry.

Alaosaston ensimmäisessä johtokunnassa oli jäseninä Väinö Astikainen, Ilmari Holm, Eino Kainulainen, Sulo Levoniemi, Harald Sundberg ja Väinö Viljanen, varajäseniä olivat Antti Laukkanen ja Sulo Simola. Virkistys- ja juhlajaoston puheenjohtaja oli Antti Laukkanen ja urheilujaoston Urho Suhonen.

”Samaan aikaan kun Pitäjänmäen osastoa perustettiin, maassamme vallitsi hyvin epävakaat olot. Osaston tarkoituksena oli jäsenosastona ylläpitää sotainvalidien keskuudessa isänmaallista yhteishenkeä ja luottamusta tulevaisuuteen sekä luoda edellytykset jäsentensä ja heidän omaistensa, erityisesti puolisoiden ja leskien tarkoituksenmukaiselle huollolle. Siis toiminen eräänlaisena etujärjestönä.”, sanoi osaston puheenjohtaja Timo Nenonen avajaispuheessaan osaston 60-vuotisjuhlissa 19.1.2005.


Puhelinkioski ja siemeniä

Osaston urheilujaosto perustettiin myös 1945. Jaoston ensimmäinen puheenjohtaja oli Urho Suhonen ja jäseninä Väinö Astikainen, Karl Malmgren, Erkki Myyryläinen, Veikko Salminen, Sulo Simola ja Tauno Tanninen.

Ensimmäisenä toimintavuonna pidettiin osaston yhdeksän yleistä kokousta ja 23 johtokunnan kokousta. Kokouksissa käsiteltiin vapaahuoltoa, verotusta, luottamuslääkäriasiaa, huoltolaitoksen perustamista, kerhokodin asioita, puhelinkioskia, tienaurausta, saunomista jne.

Invalidikylän veljiä avustettiin viljelyksille tarvittavien siementen ja apulantojen, jopa talousporsaiden hankkimisessa. Kaija Kivekäs (o.s. Malmgren) muistelee, että heilläkin oli sika. Siitä oli loppusyksyllä pakko luopua, koska talvella ei ollut lämmintä paikkaa, missä pitää sikaa. Puuvajan eristetty lämmin koppi ei ollut riittävän lämmin sialle.

Pitäjänmäen alaosaston nimi muutettiin 19.7.1962. Nimeksi tuli Sotainvalidien Veljesliiton Pitäjänmäen osasto ry.



Pitäjänmäen alaosaston johtokunta vuonna 1949
(takana vas.) Veikko Suhonen, Matti Pitkänen ja Antti Laukkanen
(edessä vas.) Karl Malmgren Väinö Astikainen, Tauno Ilvonen ja Urho Haimila

 



Näkymä Mottitieltä Partiotielle 


Mistä rahaa
 

Osastoa todella tarvittiin. Jäsenistöllä oli monenlaisia ongelmia. Nuorena sotaan lähteneillä ja siellä vuosia olleilla oli monella ammatti hankkimatta, joillakin opinnot kesken. Monella oli edessä uuden ammatin etsiminen vamman takia. Osasto auttoi minkä voi neuvomalla rahallisilla avustuksilla ja yhteishankinnoilla.

Vuosittain sotainvalidien viikolla suoritettu syyskeräys oli tärkein varojen hankinnassa. Siinä veljet listojen kanssa, ovelta ovelle, suorittivat työn. Myöhemmin varusmiesten apu on ollut ratkaisevan tärkeää. Varoja kerättiin myös arpoja myymällä, järjestämällä juhlia ja iltamia, kerättiin jätepaperia.

Vuoden 1973 toimintakertomuksessa pohditaan: ”Toivoa sopii, että sotilasapua tulemme saamaan myös tulevaisuudessa, onhan se jo nuorille varusmiehillekin jonkinlainen kokemus, karua todellisuutta ja sitä tietä pysyy sotainvalidien tärkeä asia yleisessä tietoudessa. Ei voida edellyttää, että jo ikääntyneet sotainvalidit itse lähtisivät hattu kourassa kiertämään ovelta ovelle”. 



Tarkat muistiinpanot ja aforismeja

Karl Malmgrenin muistiinpanojen mukaan naisjaosto keräsi presidentinvaalien vaalikeräyksessä 1981 yhteensä 14 449,99 markkaa. Pajamäen kahdesta lippaasta tuli 3 701,58 mk, Riihipellonkatu 2:n neljästä lippaasta 5 155,02 mk ja Viinenkuja koulun neljästä lippaasta 5 593,39 mk. Samana vuonna antiikkikynttilöiden myynti 960 kpl tuotti 1 056 mk ja 248 kalenterin myynti 768,80 mk. Vuoden 1982 sotainvalidien syyskeräys tuotti 18 508, 05 mk. Omat merkintänsä ovat saaneet paikallisten Lions Clubien lahjoitukset sekä Pitäjänmäki päivän tuotto. 1980 osasto sai Pitäjänmäki-päivän tuotosta 1 105,49 mk.

Pitäjänmäki-päivän tuotosta osasto on saanut lähes 40 vuoden ajan oman osuutensa. Vuosien mittaan lahjoituksia on saatu yksityisiltä henkilöiltä, teollisuudelta, pankeilta ja yhdistyksiltä. 

Karlin muistiinpanoissa on rahasummien lisäksi myös aforismeja. ”Ne jotka seuraavat toisten jalanjälkiä, eivät tule koskaan perille ensimmäisinä. Viisaat ihmiset oppivat toisten puheista, älykkäät omista, tyhmät ei mistään”.  
  
Osaston 50-vuotisjuhlassa 19.1.1995 puheenjohtaja Leo Frantsi totesi, että ”Syyskeräys on suurin voimainkoetuksemme. Varusmiehet pitää opastaa keräysalueilleen. Vähitellen on alkanut ilmetä vaikeuksia löytää veljiä toimitsijoiksi. Mutta uskon, että kun saamme reservit liikkeelle, ei hätää ole vielä muutamaan vuoteen. Onhan kyseessä ainoastaan yhden illan uhraus vuodessa.”



Karusellikioski

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri oli saanut vuokrattua Helsingin kaupungilta kioskipaikkoja, joista yksi oli Pitäjänmäellä. Talkoovoimin rakennettiin virvoitusjuomakioski, joka toimi vuosia.

Karusellikioski oli Pitäjänmäen tien varrella. Se vuokrattiin aina kesäksi jollekin sotainvalidille. Iris Lundqvistin isällä Sulo Levoniemellä oli kioski olympiakesänä 1952.




Karusellikioski. Kuvannut Esko Salminen.


Kioskin ympärillä oli katos, joten pöydät ja penkit olivat sateelta suojassa. Myytävänä oli makeisia, juomia, tupakkaa, jäätelöä ja lehtiä.

-Minä olin 14-vuotias ja tein ensimmäisen kesän kesätöitä. Olin onnellinen, kun sain palkallani ostettua polkupyörän, ihan uuden hienon ja sinisen. Olen jälkeenpäin ajatellut, että minä 14-vuotias myin tupakkaa ja hoidin kioskia ihan yksin päivisin, sillä isä oli töissä päivällä.

-Asiakkaita oli kaikenlaisia, vanhoja ja nuoria. Välillä nuori mustalainen tuli laulamaan minulle serenadia. Varkaitakin kävi kesän aikana muutaman kerran öiseen aikaan. Vakuutuksista en muista mitään ja tuskinpa kioskin tuotto oli kovin suuri, arvelee Iris.

-Pikkuveljenikin ansaitsi kioskikesämme aikana. Katoksen alla oli lautalattia, jossa oli isot raot. Niistä rakosista putoili asiakkailta lantteja maahan. Veljeni keksi poikien kanssa keinon mennä keräilemään niitä ja niin pojat saivat omat karkkirahat.

Osaston varoista on käytetty yli puolet avustuksiin ja huomionosoituksiin ja vajaa puolet virkistykseen, kuntoutukseen ja retkeilyyn, kerrotaan osaston 45-vuotistaipaleesta kertovassa yhteenvedossa. 




Pitäjänmäen osaston kesäretkeläisiä Lohjan sankarihaudalla 1950-luvulla.




Lippu naisjaostolta

Vuonna 1945 syksyllä perustettu Naisjaosto on jatkuvasti tukenut osastoa. Naisjaoston jäsenet ovat myyneet kynttilöitä ja joulukortteja, järjestäneet myyjäisiä, istuneet vaalikeräyksissä lipasvahteina sekä Pitäjänmäki-päivillä hoitaneet kahvion ja myyntipöytiä. Naisjaosto on aina ollut vahva tukijalka osaston toiminnassa.

Naisjaosto lahjoitti osastolle oman lipun. Kenttäpiispa Toivo Laitinen vihki lipun Pitäjänmäen kirkolla itsenäisyyspäivänä 1960. 

Lippua naulaamassa osaston puheenjohtaja Aarre Hytönen ja
naisjaoston puheenjohtaja Hulda Astikainen




Lippua naulaamassa Karl Malmgren (vas. takana) ja Väinö Astikainen, (edessä) Oke Sara-Aho, Veikko Ketola, Aleksandra Hytönen ja Sirkku Helenius.




Osaston lipun vihkiäiset 6.12.1960.



Pitäjänmäen osaston edustajat laskemassa seppelettä Pitäjänmäen sankarihaudalle samana päivänä 6.12.1960, kun osaston lippu vihittiin.





Naisjaoston johtokunta 31.1.1965
(takana vas.) Tilda Jaatinen, Kerttu Malmgren, Hulda Astikainen ja Selma Kokkonen
(edessä vas.) Esteri Simonkari ja Anni Kautto.



Pitäjänmäen seurakunta on antanut viime vuosina osastolle kokoustilat ja ohjelma-apua. Ylpeyden aihe ovat paikkakuntalaiset. Pitäjänmäen, Pajamäen ja Konalan asukkaat ovat vuodesta vuoteen antaneet tukensa sotainvalidien  syyskeräyksissä.



Sotainvalidien Pitäjänmäen osaston jäseniä 31.1.1965
(takana vas.) Sulo Halmela, Talasmaa, x. Karl Malmgren, Veikko Salminen, Arvo Wikström, Mauri Finer, Veikko Ketola, x, x, Runar Jokinen, Eero Rask, x, Erkki Lammi, Aarne Simonkari
(edessä vas.) Tauno Tanninen, x, Matti Pitkänen, x, Väinö Astikainen, Sulo Levoniemi ja Oke Sara-Aho.


Pyllypallojumppaa ja kilpailumenestystä 

Kenttäurheilu- ja hiihtokilpailujen järjestäminen kuului osaston toimintaan heti perustamisesta lähtien. Lapsille järjestettiin omat hiihtokilpailut.

1940- ja 1950 –luvuilla järjestettiin proteesimiesten kunnon kohentamiseksi myös pyöräkilpailuja. Pitäjänmäkeläiset osallistuivat innokkaasti myös piirin ja liiton kesäkisoihin. Menestystäkin tuli.

Tammikuussa 1957 perustettiin Sotainvalidien Veljesliiton Amputoidut ry. Yhdistys vaikutti alusta lähtien oleellisesti proteesien valmistusteollisuuteen sekä proteesien tason parantumiseen kansainvälisellä tasolla. Yhdistys huolehti proteesien käyttäjien tarpeellisesta ohjauksesta ja opetuksesta. Toiminta keskittyi erityisesti Kaskisaaren kuntoutumislaitokseen.

Amputoitujen Helsingin kerho järjesti yhdistyksen alkuvuosina lukuisia valistustilaisuuksia, joissa proteesialan ja lääketieteen edustajat olivat esitelmöimässä ja levittämässä proteesimiehille tärkeää tietoa.

Pitäjänmäen osastossa oli useita jäseniä, jotka kävivät säännöllisesti Amputoidut ry:n Helsingin kerhon järjestämissä kuntoilloissa Kaskisaaren kuntoutumislaitoksessa. Amputoidut ry:n Helsingin kerhon aloitteesta Sotainvalidien Urheiluliitto hyväksyi istumalentopallon yhdeksi kilpailulajikseen. Helsingin joukkue voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden maaliskuussa 1957. Väinö Astikainen pelasi mestaruuteen yltäneessä joukkueessa. 



Istumalentopalloa Kaskisaaren kuntoutumislaitoksessa.  Jokainen vaalii kuntoa kykynsä mukaan.



Hiihtokisoja

Vuonna 1975 osaston kuntourheilujaosto järjesti Helsingin piirin avoimet hiihtokilpailut Pirkkolan urheilupuistossa ja palkintojenjakotilaisuuden Haagan VPK:n talossa. 



Huvilupahakemus talviurheilun päättäjäisiin ja palkintojenjakoon



Samana vuonna osaston jäsenet osallistuivat Sotainvalidien Veljesliiton talvi- ja kesäkisoihin, piirin kilpailuihin, uimahallin sunnuntaiuinteihin, Kaskisaaren lento- ja pyllypallojumppailtoihin ja Taivallahden koululla lentopalloiluun.

Osaston toimintakertomuksessa kuntourheilutoimikunta toivoo, että ”veljet yhä runsaslukuisemmin ottaisivat osaa yhteisiin kuntotilaisuuksiin sekä yksityisesti jaksaisivat vaalia kuntoaan kukin kykynsä mukaan”.

Kuntourheilutoimikuntaan kuuluivat vuonna 1975 Leo Kokkonen puheenjohtajana sekä jäseninä K. Sipilä. Väinö Astikainen, Väinö Viljanen, Mauri Halmela, Karl Malmgren, Veikko Kuutti ja naistoimikunnan edustajana Lahja Viljanen. 

Kuntoilevat veljet järjestivät myös omia urheilukilpailuja. Suosituimpia olivat hiihtokilpailut ja pyöräilykilpailut

Huvitoimikunta, juhlatoimikunta ja matkailutoimikunta ovat vuosien varrella huolehtineet juhlien ja matkojen järjestämisestä.


Arjesta selviytymistä

Toiminta ja tarpeet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Jäsenistöä oli alkuvuosina
70 - 80. Vuosina 1955 – 1970 jäseniä oli joka vuosi noin 100. Vuonna 1977 oli jäseniä huippumäärä 144. 2000-luvulla enää alle 40. Vuonna 2009 yhdistyksessä on 28 varsinaista jäsentä ja 27 puolisojäsentä.

Osastossa oli vuonna 1975 jäseniä 118. Vammaryhmittäin jäsenet jakaantuivat: yleisvammaisia 73, amputoituja 28, aivoinvalideja 9, tuberkuloottisia 7 ja sotasokeita 1.

Naisjaoston toiminta lopetettiin vuonna 2008. Naisjaoston jäsenet liittyivät Pitäjänmäen osastoon puolisojäseninä. Puolisojäsenet ovat itse hankkineet varoja omaan, kerhomuotoiseen toimintaansa. Pitäjänmäki-päivänä heillä oli Nuorisotalossa kahvio. He ovat hoitaneet myös vuosikokouksen kahvituksen. Puolisojäsenten asioita johtokunnassa on hoitanut Tellervo Klami-Salo.



Naisjaoston jäseniä Pitäjänmäen kirkolla 1977 takana (vas.) Martta Grönfors, Esteri Simonkari, Kerttu Malmgren ja Eila Rulamo (Pitäjänmäen kirkon vahtimestari, ei naisjaoston jäsen). Edessä (vas.) Tilda Jaatinen, Lahja Viljanen, Selma Koskinen ja Hulda Astikainen.


Juhlayleisöä Pitäjänmäen osaston 60-vuotisjuhlissa 19.1.2005  


Vakiotapahtumat ovat edelleen vuosikokous, virkistysretki keväisin ja joulujuhla. Yhdessä on käyty myös teatterissa. Monena vuonna keväinen virkistysretki on tehty Ruissalon kylpylään. Perus - ja tilapäisavustuksilla osasto pyrkii Helsingin piirin ja Vanhustyön Keskusliiton avulla jäsenten asuinolojen parantamiseen sekä avustamaan tilapäisesti vaikeuksiin joutuneita.

Sotainvalidit ovat mukana Pitäjänmäen sankarihaudoilla kaatuneitten muistopäivänä sekä itsenäisyyspäivänä pidettävissä tilaisuuksissa.    

-Ikääntymisestä ja kunnon heikkenemisestä johtuen on pääpaino sillä miten veljet ja sisaret selviävät kotiaskareistaan. Tunnuslauseemme on edelleen: VELJEÄ EI JÄTETÄ YKSIN. Osastossa työ jatkuu. Mutta kuinka kauan? Sen aika näyttää, pohti Leo Frantsi osaston 60-vuotisjuhlassa. 



Iloinen kahviseurue osaston kesäretkellä Ruissalon kylpylässä 20.5.2009
(vas.) Elsa Suneli, Riitta Laiho, Margit Miettinen, Lahja Korhonen ja Maisa Horsma



Mukana piirin toiminnassa

Osasto on tehnyt yhteistyötä Helsingin piirin ja sen osastojen kanssa sekä Pitäjänmäen eri yhdistysten kanssa. Pitäjänmäen osaston jäsenet ovat olleet koko toimintansa ajan hyvin aktiivisesti ja innokkaasti mukana Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piirin toiminnassa. Jäsenet ovat myös saaneet piirin kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä, pienoisstandardeja ja –lippuja sekä liiton suuransiomerkkejä. 

Vuonna 2008 piirihallituksessa olivat jäseninä Timo Nenonen ja Leo Frantsi, varamiehinä Pentti Koivula ja Eetu Matikainen. Piirin työ- ja huoltotoimikunnassa ovat olleet Leo Frantsi ja varamiehenä Eetu Matikainen. Piirin hengellisen työn toimikunnassa ovat olleet Lauri Keränen ja Olavi E. Kotkavuori. Piirin kalakerho Särjissä on osastoa edustanut Tauno Leppäniemi.



Osaston puheenjohtajat


Veikko Ketola    1945
Karl Malmgren    1946 – 1947
Väinö Astikainen    1948 – 1949
Sulo Simola        1950 – 1952
Vilho Mannonen    1953 - 1954
Väinö Astikainen    1955
Urho Veikko Suhonen    1956 – 1958
Vilho Mannonen    1959
Aarre Hytönen    1960
Sulo Simola        1961
Sulo Levoniemi    1962 – 1969
Karl Malmgren    1970 – 1983
Esko Penttilä        1984 - 1990
Leo Frantsi        1991 - 2002
Timo Nenonen    2003 



Pitäjänmäen osaston johtokunta ja naisjaosto neuvonpidossa 1955
(vas.) Pirjo Puustinen, Esteri Simonkari, Vilho Mannonen, Tyyne Simola, Veikko Salminen, Aarre Hytönen, puheenjohtaja Väinö Astikainen, sihteeri Erkki Lammi, Sulo Levoniemi, Karl Malmgren, Hilja Karjalainen, rouva Suhonen ja Alina Puustinen.



Puheenjohtaja Timo Nenonen onnittelee 85 vuotta täyttävää osaston sihteeriä Olavi Kotkavuorta osaston kesäretkellä Ruissalon kylpylässä 20.5.2009 


Osaston sihteerit


Väinö Astikainen    1945 – 1947
Aarre Hytönen    1948
Matti Pitkänen    1949
Aarre Hytönen    1950 - 1951
Vilho Mannonen    1952
Urho Suhonen    1953 - 1955
Erkki Lammi        1956 - 1958
Karl Malmgren     1959 – 1960
Erkki Lammi        1961 – 1962
Karl Malmgren    1963 – 1969
Erkki Virkkala    1970 – 1990
Leo Frantsi        1991 – 1993
Olavi Kotkavuori    1994 -

Osaston pitkäaikainen rahastonhoitaja oli 1966 – 1990 Mauri Halmela.


Pitäjänmäen sotainvalidien naisjaoston puheenjohtajat   

Sirkku Helenius        1945
Toini Myyryläinen        1946 - 1947
Kerttu Malmgren        1948 - 1949
Aleksandra Hytönen        1950 - 1951
Tyyne Simola        1952 - 1959
Hulda Astikainen        1960 - 1964
Kerttu Malmgren        1965 - 1989
Anni Halmela        1990 - 1994
Eeva Kaski            1995 - 2003
Tellervo Klami-Salo        2004-



Pitäjänmäen osaston puheenjohtajia, johtokunnan jäseniä ja naisjaoston jäseniä lipun naulaustilaisuudessa 6.12.1960
(vas.), P Laukkanen, Eino Ruohonen, Veikko Salminen, Eero Rask, Aarre Hytönen, Vilho Mannonen, Väinö Astikainen, Karl Malmgren, Veikko Ketola, Sirkku Helenius, Aleksandra Hytönen, Eino Kautto, Hulda Astikainen, Tyyne Simola, Tilda Jaatinen, Oke Sara-Aho, Bertta Laukkanen, Hilja Karjalainen, Anni Kautto ja Esteri Simonkari  



Puheenjohtajana 16 vuotta

Osaston pitkäaikaisin puheenjohtaja on ollut Karl Malmgren (18.7.1913 – 24.10.1991). Hän toimi osaston puheenjohtajana 16 vuotta. Hän oli myös yhdeksän vuotta osaston sihteeri.  Malmgren liittyi Sotainvalidien Veljesliiton jäseneksi 7.5.1942 ja toimi siitä lähtien aktiivisesti sotavammaisten hyväksi. Hän oli mukana perustamassa Pitäjänmäen osastoa. Hän oli Strömbergin Pitäjänmäen tehtaan korjausosastolla sähköasentajana. 

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piirin hallituksessa hän oli mukana vuodesta 1945 vuoteen 1986, jolloin hän joutui Kaunialan sotavammasairaalaan hoidettavaksi.

 Karl Malmgren haavoittui 12.7.1941 Nuijamaalla kranaatinsirpaleista. Hän palveli JR 47:ssaä. Karl Malmgren kirjoitti sotilassairaalasta: ”Parhaat kiitokseni Herra Kapteenille kirjeestä, jonka sain tänään. Voinnistani pitää minun ikäväkseni ilmoittaa, että vasen jalkani on katkaisu polven yläpuolelta, joten minun kohdaltani sota loppuu tähän, ellei porukka perusta erikoista puujalkakomppaniaa. Muuten voin kaikin puolin hyvin ja toivon, että saan sopivan uuden jalan menettämäni tilalle. Toivotan Teille herra kapteeni ja samalla kaikille porukkamme miehille kaikkea hyvää sekä onnekasta ja menestyksellistä sodankäyntiä.” 


Toiminnanjohtaja Reino Partanen (oikealla) ja puheenjohtaja Ensio Hukkataival  Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiristä onnittelemassa 60 vuotta täyttävää Helsingin piirin hallituksen jäsentä ja Pitäjänmäen osaston puheenjohtajaa Karl Malmgrenia


Toiminnastaan sotainvalidiasian hyväksi Karl Malmgren palkittiin Marskin sotainvalidirahaston tunnustuspalkinnolla elokuussa 1977. Vuonna 1970 hän sai sotainvalidien ansioristin, jonka liittohallituksen esityksestä myönsi puolustusministeriö. Malmgrenin elämäntyön motoksi sotainvalidien elämän helpottamiseksi sopinee hänen muistiinpanoista löytynyt aforismi: ”Tiedä taitos, tunne arvosi”.      



Helsingin piirin puheenjohtaja Ensio Hukkataival ja toiminnanjohtaja Anja Huhtaniemi 18.7.1988 onnittelemassa 75 vuotta täyttävää Karl Malmgrenia Kaunialan sotavammasairaalassa. Taustalla Kerttu Malmgren



Osaston kesäretkeläisiä Ruissalon kylpylässä 20.5.2009
Vasemmalta Alma Keränen, Leila Koivula, Pentti Koivula, Hannele Viitanen ja Lauri Keränen 


Teksti
Kaija Kivekäs (o.s. Malmgren) ja Leena-Maija Tuominen

Valokuvat
Astikaisen ja Malmgrenin perhearkistot
Timo Nenonen
Pitäjänmäki-seuran arkist0


Lähteet
Veikko Allinen: Sotainvalidien Veljesliiton Amputoidut ry 1957-77
40 vuotta sotainvalidien yhteistyötä pääkaupunkiseudulla. Sotainvalidien
Veljesliiton Helsingin piiri 1980
Sotainvalidien Veljesliiton Pitäjänmäen osaston toimintakertomukset

 


© Pitäjänmäki Seura Ry 2006 | Päivitetty 22.4.2010