MUISTELLAAN PITÄJÄNMÄKEÄ

Kerran kuukaudessa syksystä 2004 lähtien Pitäjänmäen kirjastolla on rikottu sääntöä: kirjastossa pitää käyttäytyä hillitysti ja puhua vain hiljaisella äänellä. Meteli tulee kirjaston kokoushuoneesta, jonne on ahtautunut yli kolmekymmentä eläkeikäistä miestä ja naista. Koolla on Pitäjänmäen Muistipiiri muistelemassa elämänmenoa Pitäjänmäellä 1930-luvulta lähtien.

Keskustelu polveilee kiivaana kun pohditaan miten monta kertaa viikossa pystyi Pitäjänmäellä tai lähistöllä käymään tansseissa, kuka oli vanhan kansakoulun paras opettaja, miten junalla ja bussilla tultiin pommilla kaupungista = Helsingin keskustasta kotiin tai mistä hankittiin sota-aikana vaatteet ja millaista ruokaa silloin syötiin.

Kaikki sai alkunsa Jussi-Petteri Lapin (synt. 1972) valokuvista. Hän oli lähettänyt Helsingin kaupungin Albumit auki sivustolle kymmeniä kuvia kotiseudustaan uuden vuosituhannen alkuvuosilta. Valokuvia ja aina vain lisää valokuvia Pitäjänmäeltä!

Kaksi näyttelyä kirjastolla

Pitäjänmäen kirjastossa oli ollut 1990-luvun alkuvuosina kaksi valokuvanäyttelyä. Minkälainen oli vanha Pitäjänmäki? Siihen etsittiin vastausta vuonna 1993 valokuvanäyttelyllä Muistojen Pitäjänmäki – 5000 vuotta. Näyttelyyn kokosivat Pitäjänmäki-Konala paikallishistorian tutkimusryhmän jäsenet yli kaksi sataa valokuvaa Pitäjänmäen luonnosta ja ihmisistä. Ryhmän taustavoimana oli Helsingin työväen opiston ja Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen ikäihmisten yliopiston historiakurssi.

Toinen näyttely oli vuotta myöhemmin. Näyttelyssä kerrottiin Pitäjänmäen-Konalan kantatiloista sekä Talin ja Munkkiniemen kartanoista, oli kuvia koulujen vaiheista, Pitäjänmäen Tarmon toiminnasta, huviloista, sota-ajasta. Vitriineissä oli esillä 1900-luvun alkupuolen esineistöä ja leluja.

Pientalojen Pitäjänmäkeä –valokuvanäyttely

Valokuvanäyttelyjen kuvat olivat tallella Pitäjänmäki Seuran arkistoissa. Ja uusia kuvia netissä. Ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalipolitiikan laitoksella kansalaismuisti-projekti, joka keräsi muistitietoa nettiin.

Idea uudesta valokuvanäyttelystä ja kansalaismuistin keräämisestä otettiin riemulla vastaan Pitäjänmäki Seuran johtokunnassa. Pientalojen Pitäjänmäkeä –näyttelyn avajaiset olivat elokuun lopulla 2004 ja Pitäjänmäen Muistipiiri kutsuttiin koolle syyskuussa 2004.

Jussi-Petteri Lappi ryhtyi valokuvaamaan ja Leena-Maija Tuominen hankkimaan tietoja taloista ja niiden vaiheista. Riitta Mäenpää ja Ulla Waskivaara olivat korvaamattomia tietolähteitä.
Tietoja kerättiin asukkailta ja vanhoista talonkirjoista. Näyttelyn tunnuskuvassa olevassa Jännetie 9:n talossa ehti vuosina 1938 – 1971 asua 131 henkilöä.

Valokuvanäyttelyssä oli esillä kolmisenkymmentä kuvaa pientaloista eri puolilta Pitäjänmäkeä. Talot valittiin aika lailla sen mukaan oliko niiden vaiheista saatavissa tietoa. Kuvateksteissä kerrottiin lyhyesti talojen historiasta. Näyttelyn avajaiset olivat 24.8.2004 ja näyttelyn piti olla esillä kuukausi. Se saavutti niin suuren suosion että näyttelyaikaa jatkettiin kuukaudella. Moni näyttelyssä kävijä kertoi vieraskirjassa asuneensa lapsena ja nuorena Pitäjänmäellä. Katsojia oli eri puolilta Suomea Kemistä Lahteen ja Puu-Käpylästä Kallioon.

 

Asuimme Borgin huvilassa

Neuvottelut valt.lisensiaatti Raimo Parikan kanssa pääsemisestä jo vuonna 2000 alkaneeseen Kansalaismuisti-hankkeeseen etenivät ripeästi. Taustatukea ja –neuvoja antoi Konala-Seuran puheenjohtaja Seija Korpela.

Raimo Parikka kertoi että Vihdissä kokoontuu Nummelassa piiri, joka muistelee ja kirjoittaa Nummelan historiasta ja tiedot kerätään nettiin. Saman mallin mukaan päätettiin aloittaa Pitskussakin. Pitäjänmäen kirjaston johtaja Maija Lavikainen toivotti muistipiiriläiset tervetulleiksi kirjastolle.

Ensimmäisestä Muistipiirin tapaamisesta kerrottiin paikallislehtien pienissä jutuissa ja tapahtumapalstoilla. Mutta sitten sattuma siivitti hanketta!

Odottelin naulakolla Palvelukeskus Kinaporissa vuoroani, kun viereeni tuli mies, joka kysyi asutteko vielä Pitäjänmäellä. Arvelin että hän on mieheni tuttava ja vastasin myöntävästi. Innokkaana mies kertoi että hän on asunut aikoinaan Borgin huvilassa Sylvesterinkujalla. Vaivoin sain hänen muisteloittensa sekaan kerrottua uudesta Muistipiiristä.

Seuraavan päivän iltana Olli Kanervo (synt. 1934) oli saanut koottua Muistipiiriin niin Borgin huvilan entisiä asukkaita kuin ystäviään Pitäjänmäen Tarmon riveistä.

Ensimmäisellä kerralla kirjastolla oli koolla yli kaksikymmentä entistä ja nykyistä pitskulaista.
Vanhimmat Eila ja Kauko Järvinen syntyneet 1928 olivat iäkkäämmästä päästä ja Jussi-Petteri nuorin. Minut – Tampereen likka – hyväksyttiin Muistipiirin vetäjäksi ja nettitietojen toimittajaksi ja kerääjäksi. Pian toiseksi vetäjäksi tuli Marja Mosander. Valokuvaajana jatkoi Jussi-Petteri Lappi.

Valt.lis. Raimo Parikka Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta oli kertomassa mitä on muistitieto ja mitä kansalaismuisti. Samalla Raimo Parikka lupautui laittamaan pitäjänmäkeläisten muistitietoa nettiin.

Muistihirviöitä ja kirjoittajia

Innokkaimmat muistipiiriläiset ovat olleet mukana koko ajan. Raimo Astikainen on kirjoittanut Marttilan invalidikylän elämästä monta tarinaa nettiin. Olli Kanervo – muistipiirin tietopankkina – on huolehtinut siitä että nimet ja paikat ovat oikein. Hän kun muistaa kaiken ällistyttävän tarkkaan.

Kantajoukkoihin kuuluvat Kauko Järvinen, Olli Kaijanmäki, Kaija Kivekäs, Raila Lamminen, Iris Lundqvist, Kauko Malmgren, Inkeri Mustonen, Riitta Mäenpää, Olli Oja, Pertti Ritaluoma, Pentti Riuttu, Iisa Räsänen, Leo Salminen, Leena ja Osmo Vanhatalo sekä edesmenneet Eila Järvinen ja Risto Vallinoja.

Eila Järvisen tarkkaa muistia kuvaa hänen ensimmäisen luokkansa luokkakuva vuosilta 1935-36. Kuvassa on kaksikymmentäkaksi ekaluokkalaista. Eila tunnisti kuvasta lähes 70 vuoden jälkeen 18 oppilasta. Kahdesta muistui mieleen vain etunimet ja kahden nimeä hän ei muistanut. Samalla luokalla oli Kauko, jonka kanssa Eila istui samassa pulpetista. Eila kertoi että he pitivät joskus salaa toisiaan kädestä kiinni pulpetin alla. Ja avioparihan heistä tuli.

Muistipiiriläisistä Raila Lamminen, Juhani ja Jussi-Petteri Lappi, Isa Räsänen ja Leena Vanhatalo ovat asuneet koko ikänsä Pitäjänmäellä. Aivan varhaisvuosiaan lukuun ottamatta ovat pitskulaisia olleet aina Pertti Ritaluoma ja Leo Salminen. Muistipiiriläisistä varsin moni on syntynyt Helsingin Naistenklinikalla tai Boijen sairaalassa.

 

Paras paikka on Pitsku

Vaikka nuorena on muutettu muualle pääkaupunkiseudulla, ovat juuret Pitäjänmäellä. Marttilan Invalidikylässä monen vanhemmat ovat asuneet kotitaloissaan 1990-luvun loppuvuosiin, joten yhteys Pitäjänmäelle on pysynyt tiiviinä. Moni on palannut takaisin Pitäjänmäelle. Olli ja Sirkka-Liisa Kaijanmäki asuivat Partiotie 15:ssä nuorena parina ja palasivat Sirkan kotitaloon 1984.

Borgin huvilassa aikoinaan asuneet ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa vuosikymmenet. Muutamat ovat olleet työtovereita ja tavanneet harrastuksissaan. Olli Kanervo pääsi oikeaan Pitäjänmäkeen Talin Puistotielle takaisin 2000-luvun alussa. Olli kertoo eläneensä parhaat vuotensa Pitäjänmäellä ja tunteensa aina itsensä pitskulaiseksi ja nyt hän ei enää suostu muuttamaan muualle.

Muistipiiriläisten kodit ovat olleet eri puolilla Pitäjänmäkeä: Eljaksentie, Joulutähdentie, Kaivotie, Kirkkotie, Knuutintie, Koulutie, Korsutie, Kyläkirkontie, Mottitie, Sylvesterinkuja, Takkatie, Nymanin talo, rautatieaseman talot. Me nykyiset pitskulaiset asumme Henrikintiellä, Jännetiellä, Lauritsantiellä, Pitäjänmäentiellä, Sulkapolulla, Sylvesterintiellä ja Turkismiehentiellä.

”Uusiksi pitäjänmäkeläisiksi” Muistipiiri on hyväksynyt yli kaksikymmentä vuotta Pitäjänmäellä asuneet Laura ja Reino Ketolan, Marja Mosanderin, Riitta Mäenpään ja Leena-Maija Tuomisen.

Paikkakunta missä on asunut lapsena ja nuorena on meille jokaiselle se paikka mistä olemme kotoisin. Kun amerikkalainen kysyy minulta: ”Where are you?”, vastaan ”from Tampere”. Vasta toisessa lauseessa kerron olevani kotoisin Suomesta ja kolmannessa kerron asuvani Helsingissä, Pitäjänmäellä. En Länsi-Reimarlassa, mikä on virallinen määrittely kotini sijainnille.

Muistipiirissä on nähty vuosikymmenten jälkeen. Monta kertaa alkukeskustelu on vaimentunut, kun ovesta on tullut sisään tutunnäköinen mies tai nainen. Joku on arasti kysynyt oletko sinä se tai se ja kun vastaus on ollut myönteinen, heti on joukosta löytynyt luokkatoveri tai rippikoulukaveri.

 

Muistipiirin muisteluillat

Vuonna 2004

7.9.2004 Mitä on muistitieto ja kansalaismuisti – valt.lis. Raimo Parikka – Helsingin yliopisto
12.10.2004 Käydään kaupassa
16.11.2004 Huvitellaan: tanssitaan, käydään iltamissa ja elokuvissa
7.12.2004 Ollaan töissä Pitäjänmäellä: Strömbergillä, Kastorilla, Helvarilla ja muuallakin

 

Vuonna 2005

25.1.2005 Pitäjänmäki sodassa
1.3.2005 Kun Pitäjänmäkeä rakennettiin – rakennusmestari Viljo Viisas

Olavi Oja (vas.), Viljo Viisas, Terhikki Tolonen, Leena-Maija Tuominen, Leo ja Helena Salminen

 

Monica Christides (vas.) Pentti Lehikoinen, Marja Mosander, Riitta Mäenpää, Kauko ja Eila Järvinen ja Pertti Ritavuori.

12.4.2005 Pitäjänmäkeläisten koulumuistoja – Pitäjänmäen kansakoulun johtajaopettaja
Aake Virtanen
17.5.2005 Pitäjänmäen murre (slangi) – Pentti Riuttu ja Risto Vallinoja
27.9.2005 Pitäjänmäen ”kylähullut” eli erikoismiehiä ja –naisia
25.10.2005 Pitäjänmäen Tarmo – siihenhän me kaikki kuuluimme – Eila Järvinen
29.11.2005 Elämää Marttilan Invalidikylässä – Reijo Kallinen

Vuonna 2006

31.1.2006 Inviksestä Ruotsiin sotalapseksi – Raimo Astikainen
7.3.2006 Pitäjänmäen työväenyhdistys 100 vuotta – Pirjo Kivistö
11.4.2006 Herrasväen lapset ja työväen kakarat
9.5.2006 Kävimme kirjastossa – Pitäjänmäen kirjaston kuusi vuosikymmentä
Kirjastonjohtaja Maija Lavikainen
19.9.2006 Talin golf-kenttä ja pallopojat – Antero Virtanen
24.10.2006 Rautatie ja Pitäjänmäki – Jussi-Petteri Lappi ja Osmo Vanhatalo
21.11.2006 Konalan siirtolapuutarha – Erkki Kekkonen ja Timo Tiihonen

Vuonna 2007

30.1.2007 Olympialaisissa
27.2.2007 Käytiin tanssimassa pitkin Helsinkiä
27.3.2007 Rippikoulumuistoja
24.4.2007 Panimosta Piimäeksi – aluearkkitehti Leena Lukkarinen-Annila Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto
18.9.2007 Pitäjänmäki vuonna 1918
23.10.2007 Kun talkootyö oli voimissaan
27.11.2007 Pitäjänmäki Seuran liki viisi vuosikymmentä

Vuonna 2008

29.1.2008 Mitä meillä syötiin
4.3.2008 Liikuttiin paikasta toiseen

 

Entisiä ja nykyisiä Invisläisiä - vasemmalta Teuvo Levoniemi, Anja Alanko, o.s. Levoniemi, Aulis Ivaska, Reijo Kallinen, Kauko Malmgren ja Kaija Kivekäs, o.s. Malmgren.

8.4.2008 Mätäjoki – mainettaan parempi – dosentti Olli Ruth
6.5.2008 Pajamäen Patterimäki – opastettu retki Patterimäelle, oppaana Juha Lastu

 

Muistipiiriläiset Patterinmäellä keväällä 2008

16.9.2008 Patterimäen monet muistot

Muistipiiriläiset muistelevat mitä kirjoja he lukivat lapsena ja nuorena 14.10.2008

14.10.2008 Leikittiin. luettiin ja pelattiin
18.11.2008 Kenen kengissä kuljit, kenen vaatteita kannoit – muodista ja pukeutumisesta

 

Vuonna 2009

20.1.2009 Muistipiiri muistelee toimintaansa – takana neljä ja puoli vuotta
3.3.2009 Autoliikkeiden Pitäjänmäki – Seppo Soitula
7.4.2009 Suomeksi ja samma på svenska – kaksikielinen Pitäjänmäki – Pentti Riuttu
19.5.2009 Sankarihautausmaa ja Pitäjänmäen lastenkoti – retki hautausmaalle ja Kikrun kalliolle – lastenkodin johtaja Leila Mäkipentti
15.9.2009 Musisoivat pitskuliset. Laulajia, muusikoita, orkkaväkeä
13.10.2009 Käytiin yleisessä saunassa
10.11.2009 Paras paikka Pitskussa 

Vuonna 2010 

19.1.2010 Klassista musiikkia Pitäjänmäellä. Professori, oopperalaulaja Pekka Salomaa ja rehtori Pirkko Talola-Aaltonen Pitäjänmäen musiikkiopisto
23.2.2010 Pitäjänmäen VPK sata vuotta. Palopäällikkö Henrik Helenius. Tapaaaminen Pitäjänmäen VPK:n talolla Jännetie 7.
30.3.2010 Kioskeilta kapakoihin – syötiin ja juotiin ulkona. Seppo Soitula alusti
27.4.2010 Kuunneltiin radiota
25.5.2010 Retki Talin golf-kentän maisemiin. Oppaana Lassi Tilander

Talin golfkentällä mailapoikana ja mailatyttönä olleita:  

14.9.2010 Kun televisio tuli taloon - mitä katsottiin ja millaisista vastaanottimista
26.10.2010 Opintiellä -  kansakoulu, oppikoulu, ammattikoulu. Missä kaikissa kouluissa pitskulaiset vaikuttivat ja oppivat elämää varten tietoja ja taitoja.
23.11.2010 Meidän perheen joulu - ruokia, lahjat ja joulupukki, joulukuusi koristeineen, käytiin kirkossa ja hautausmaalla, sukuloitiin, vietettiin tapania, joulukortit, joululehdet.  

Vuonna 2011

18.1.2011 Kuninkaan tien kartasto Suomesta 1790. Maanmittausneuvos, DI Erkki-Sakari Harju kertoi tammikuussa 2010 Ruotsin valtionarkistosta löytämästään eteläisen Suomen sotilasmaantieteellisestä kartastosta- Pitäjänmäkikin löytyy kartasta.

Maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harju kertoo löytämästään kartastosta ja 

muistipiiriläiset - Iiris Lundqvist, Anja Alanko, Seppo Soitula ja takana Erkki ja Yrjö Latva - kuuntelevat kiinnostuneita. 

Tilaisuuden yhteydessä juotiin Raimo Astikaisen 75-vuotiskahvit. 

17.2.2011 Asfalttia ja auringonkukkia – Simo ja Eevan Ristan Helsinki-valokuvia vuosilta 1969 – 1979. Opastettu tutustumiskierros näyttelyyn.

15.3.2011 Missä treffattiin ja kokoonnuttiin. Nuorison vapaa-ajanpaikkoja.

19.4.2011 Mistä tuli pitskulaisten perheiden leipä. Vanhempien työpaikkoja, muistipiiriläisten kesätyöpaikkoja, yrittämistä ja tekemistä.

10.5.2011 Tutustumisretki ABB:lle eli Entiselle Romppaselle. Pääsimme tutustumaan Konetehtaaseen (Strömbergin tehtaan vanhempi osa), tietoa yrityksestä ja sen historiasta. 

SYKSYN 2011 OHJELMA:

Tiistaina 27.9.2011 klo 17.30 – 19 MISTÄ PITSKU ELI - missä oli työtä tarjolla Seppo Soitula alustaa keskustelun 

Tiistaina 25.10.2011 klo 17.30 – 19 PITSKU - MUSIIKKITEOLLISUUDEN KESKUS 

Tiistaina 22.11.2011 klo 17.30 – 19 KUN PITÄJÄNMÄKI HELSINKIIN LIITETTIIN Professori Laura Kolbe Helsingin yliopisto

Raimo Astikaisen runo Muistipiirille

”PITSKU” Pitäjänmäki Kotiseutu Pitsku on, aivan mainio verraton. Sen kulmat tutut mainiot metsät, pellot, kalliot. Porukassa yhdessä muisteltiin, muistojen arkkuja availtiin. Lapsuuteen kauas palattiin, esiin tapahtumia kaiveltiin. Oli siellä Leksa, Kaukot ja Ollit, Pepe, Pena, Seppo, Arvo ja Raimot tyttöjä Sirkka-Liisa, Raita ja Kaija, Leena, Kyllikki, Iiris, Anja ja Raija. Leena-Maija puhetta johti ja meitä ohjas päämäärää kohti. Marja häntä joskus tuuraili, ja nauhuria välillä ruuvaili. Kansakoulu komea punatiilinen, hurreilla vaalea lautainen. Siellä Ahtio ja Antikainen opetti ja joskus jälki-istunnolla lopetti. Pitskun kentällä juostiin ja pelattiin, Tarmon väreissä siellä kisailtiin, talven aikaan vauhdilla luisteltiin, Mattia ja Altsuakin muisteltiin. Bio-Rei oli leffa verraton, monet seikkailut ja law Stoorit nähty on. Portsaria monta kertaa huijattiin, sisäänpääsylipuilla puijattiin. Assalta stadiin lähdettiin, stokella komeasti sisällä ookattiin. Takaisin pommilla kuljettiin, tuulessa rappusilla istuttiin. Mätski hiljaa virtaa niin kuin Don, läpi peltojen Malminkartanon. Vierestä fapriikki Romppaisen syöksyen putouksesta kohisten. Golfkentän keskeltä joki virtaa edelleen, epäonnistunut lyönti, yritä uudelleen. Sieltä pohjamudasta varpailla tongittiin, golfpalloja pohjasta ongittiin. Työväentaloon ja Prankkariin, sinne talvisin joukolla riennettiin. Voimistelua ja nyrkkeilyä, nenästä hera, tanssia joskus ohjelman kera. Kirkko seisoo varrella Kyläkirkontien, muuttunut on sen tehtävä siel. Kuosmasen kädestä ehtoollista nautittiin ja näin naimalupaa siellä hankittiin. Patterimäellä sodan aikana, tykit ne jyski ja paukkui. Monet illat mäkeä ylös käveltiin, ja musiikin soidessa lavalle riennettiin. Oli Kikru monelle tuttu, Manne ja viinat aivan eri juttu. Tykkitie kivinen sinne johtaa, näköalat komeat siellä kohtaa. Romppainen tehdas suuri, lähti monelle sieltä leipäjuuri. Siellä sorvattiin ja käämittiin, työn ääressä ahkerasti häärittiin.

Raimo Astikainen Muistipiirin tapaamisessa 20.1.2009

Raimo Astikainen 19.1.2009

Teksti: Leena-Maija Tuominen
Valokuvat: Jussi-Petteri Lappi