Pitäjänmäki muistelee
Autoliikkeiden pitäjänmäki

Tämä kirjoitus on toteutettu aidon muistipiiri -hengen mukaisesti kirjoittamalla tarinan muotoon otsikosta ja sen vierestä mieleen tulleita asioita. Numero- ja asiatietoja ei ole tarkistettu. Täsmällisemmistä tiedoista kiinnostuneita varten lisään pakinan loppuun tietoja lähdekirjallisuudesta.

Muistelut on rajoitettu aikaan 1950-luvulta 1970-luvun alkuun. Syyt rajaukseen tulevat esiin myöhemmin.

Taustaksi ja tarkastelukulman hahmottamiseksi muutama tieto muistelijasta; olen vuonna 1943 Pitäjänmäelle syntynyt ja siellä vuoteen 1962 asunut, autoalalle koulutukseni hankkinut, koko runsaan neljäkymmenvuotisen työrupeamani autoalalla tehnyt ja edelleen alaa aktiivisesti seuraava mies.

 

Piirteitä autoalalta

Pitäjänmäen kehittyminen yhdeksi kaupallisen autoalan keskuksista - 1970-ja 1980-luvuilla jopa merkittävin koko pääkaupunkiseudulla - on hyvin selväpiirteinen tapahtumaketju, jossa ainakin osatekijänä on ollut silloinen kaava- ja tonttipolitiikka. Kaikki sai alkunsa monipuoliset palvelut tarjoavien ja ajan käsityksen mukaisesti modernien autokorjaamoiden rakentamisesta Pitäjänmäkeen, sen aikaisen kielenkäytön mukaan Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Tämä tapahtui pääosin 1950-luvun puolivälin molemmin puolin, ja useimmat korjaamot muuttivat Pitäjänmäkeen kantakaupungista muun muassa Köydenpunojankadulta, Viipurinkadulta ja Katajanokalta.

Automyymälät jäivät vielä tuolloin aivan kaupungin ydinkeskustaan ja niiden keskittyminen Pitäjänmäkeen, olemassa olevien korjaamoiden laajeneminen täyden palvelun autotaloiksi ja vastaavat kehityspiirteet alkoivat voimistua vasta 1970-luvulla tai sen jälkeen. Autoliikkeiden Pitäjänmäki muodostui merkkiliikkeiden lisäksi joukosta keskeisiä autoalan erikoisliikkeitä. Lähes kaikki autoliikkeet olivat perheiden omistuksessa. Kauppaketjujen ja maahantuojien tulo vähittäiskauppaan ja korjaamotoimintaan on tapahtunut pääosin 1980-luvulla ja sen jälkeen.

Olosuhteiden hahmottamista ja kehityksen vauhtia kuvannee parhaiten muutama numerotieto. Suomen henkilöautokanta oli vuonna 1950 noin 26 800 autoa, vuonna 1960 noin 183 400 autoa ja vuonna 1970 noin 71 2000 autoa. Vertailun vuoksi; vuoden 2008 lopussa Suomessa oli noin 2 683 000 henkilöautoa! Vuonna 1950 Suomessa oli enemmän kuorma-autoja kuin henkilöautoja.


Autoliike vehmaan luonnon keskellä

Oy Nikolajeff Ab oli monella tavalla merkittävä autoliike suomalaisessa autoliikkeiden historiassa. Liike oli perustettu 1905 ja sitä pidettiin Suomen ensimmäisenä varsinaisena autoliikkeenä. Myös itselleni talo oli ensimmäinen vakituinen työpaikka. Pitäjänmäkeen Strömbergintielle liikkeen korjaamo valmistui ilmeisesti vuonna 1952. Sen aikainen GM-Uutiset kuvaili seuraavasti: Vehmaan luonnon keskelle, kosken rannalle valmistui Nikolajeffin autoklinikka. Rakennushan sijaitsi Strömbergin lampea vastapäätä ja lähellä lammesta purkautuvaa Mätäojan koskea. Korjaamo oli aikanaan edistyksellinen ja moderni, ja palveli liikettä erilaisien vaiheiden myötä vuoteen 1978 firman surulliseen loppuun asti. Liikkeen pääedustukset olivat amerikkalaiset, saksalaiset ja englantilaiset GM henkilö-. paketti- ja kuorma-autot, mistä johtuen arkisemman autokaluston ohella korjaamolla hoidettiin näyttäviä ja komeita autoja alkaen tasavallan presidentin Cadillaceista ja suuryritysten edustusautoista.

Oy Veho Ab rakensi korjaamonsa Valimotien alkuun vuonna 1953, missä liikkeen yksi toimipiste - tosin moneen kertaan laajennettuna ja uudelleen rakennettuna - toimii edelleen. Veho toimi tuolloin sekä autojen maahantuojana että vähittäiskaupassa ja korjaamotoiminnassa. Pääedustukset olivat Mercedes-Benz ja Austin. Tämän tarinan aikahaarukkaan sisältyy Vehon merkittävä panostus taksiautojen hoitoon; taksiraliit ja Pitäjänmäkeen perustettu taksiautoilijoille kohdistettu korjaamo-osasto. Automaalaamo toimi Takomotiellä.

 


Vehon rakennus Valimotiellä.

Toyotasta myyntivaltti

Korpivaara Oy:n korjaamo toimi Valimotien ja Hiomotien kulmatontilla sijainneessa 1952 valmistuneessa rakennuksessa. Nykyisin paikalla on Amiedu ja Taitotalo. Yhtiö on käynyt läpi monet nimenvaihdokset, omistajanvaihdokset ja edustuksienvaihdokset. Muistelun ajanjaksona yritys oli Korpivaaran veljesten omistuksessa ja merkkiedustukset olivat kovin kirjavat; Standard, Triumph, Citroën, Borgvard, Studebaker, Neckar etc. Vuonna 1964 yhtiö sai Toyotan edustuksen, mistä sittemmin muodostui Korpivaaralle ja sen työtä Toyota konsernina jatkaneille firmoille varsinainen menestys.

Oy Scan-Auto Ab oli perustettu vuonna 1949 ja se toimi Scania-Vabis (nykyisin Scania ) kuorma- ja linja-autojen maahantuojana ja myyjänä. Yhtiön pääkonttori, automyynti ja korjaamo muuttivat vuonna 1957 valmistuneeseen, Valimotie 21:ssä sijaitsevaan uudisrakennukseen. Se oli aikanaan ensimmäinen, selkeästi raskaan kaluston korjaamoksi suunniteltu rakennus. Aika, ja erityisesti ajoneuvojen mitat ja painot, ajoivat hyvin nopeasti ohi ja rakennus oli alkuperäiseen tarkoitukseensa auttamattoman vanhanaikainen parikymmentä vuotta valmistumisensa jälkeen.

Vaikka talossa ei milloinkaan ollut varsinaista henkilöautotoimintaa, siellä -Scan-Auton pääkonttorissa - tehtiin suomalaiseen autoiluun merkittävästi vaikuttavia päätöksiä mm. Saab edustuksien hankinnasta.

Autola Oy oli, ja sen myöhempien omistusjärjestelyjen myötä syntyneet yritykset ovat olleet ja ovat edelleen, keskeisessä asemassa suomalaisessa autokaupassa. Autolan Pitäjänmäen tilat sijaitsivat teollisuustalossa Valimotie 23:ssa ja edustuksina olivat mm. brittiläiset Rootes yhtymän merkit Hillman, Humber, Sunbeam ja Commer. Paremmin Autolan Pitäjänmäen tilat tulivat myöhemmin tunnetuksi autokorjaamovaruste-edustuksien ansiosta.

 


1950-luvulla valimistunut Valimotie 23:n teollisuusrakennus, jossa Autola Oy toimi.

 

Taksamittareita ja Simcoja

Niilo Tammilehto Oy, Tammilehto Oy ja Tammilehdon Autokorjaamo Oy nimillä toimi 1950-luvun puolivälistä alkaen osoitteessa Höyläämötie 2 alkujaan autokorjaamo ja 1960-luvun alkupuoliskolta alkaen myös autoliike. Autoliike edusti Fiat merkkiä, korjaamon merkkikirjo oli laajempi, mm. Simca ja Chrysler. Yritys toimi myös taksamittariasentamona ja -korjaamona. Yrityksen omistaja, kauppaneuvos Niilo Tammilehto teki komean uran mm. Autoalan Keskusliitto ry:n pitkäaikaisena puheenjohtajana.


Tammilehdon autoliike ja korjaamo 1960-luvulla.


Entinen Niilo Tammilehto Oy:n rakennus Pitäjänmäentien ja
Höyläämötien kulmassa kesällä 2009. Taustalla Vehon rakennus.

 

Oy Stockmann Ab oli harjoittanut pienimuotoista autokauppaa läpi historiansa. Toiminta muuttui täysin uusiin mittoihin liikkeen tehtyä Ford jälleenmyyntisopimuksen vuonna 1955. Uusi autokorjaamo valmistui Pitäjänmäentien ja Kutomotien kulmaan vuonna 1957. Korjaamo oli mitoiltaan, varusteiltaan ja ennen kaikkea tilajärjestelyiltään täysin poikkeava muutamaa vuotta aiemmin Pitäjänmäkeen valmistuneisiin moderneihin korjaamoihin verrattaessa. Sen korjaamohallikin oli hyvän matkaa yli sata metriä pitkä, valoisa ja poikkesi rakennusteknisesti edukseen, käyttäjien iloksi hallissa ei ollut toimintaa haittaavia pilareita.

Tuo aikahan oli Ford merkille menestyksekästä; saksalaiset Taunukset, amerikkalaiset Fordit, englantilaiset Cortinat, Angliat sekä paketti- ja kuorma-autot, kaikki luokissaan aikansa myyntikärkeä. Paitsi korjaamon tyylikkyys ja suositut automerkit jäi muutama yksityiskohta mieleen; pitkään auki oleva polttoainemyynti, komea hinausauto, asiakaskuljetus ja kolmipyöräinen rekkaveturi.

 


Stockmannin rakennukset Pitäjänmäentien varressa, rakennuksessa toimii nykyisin Veho.

 

Soffco tai jotakin sellaista tulee muistini uumenista esiin muistellessani yritystä, joka toimi 1950-luvulla Korsutiellä liikerakennuksessa Partiotien ja Mottitien välillä. Firma operoi hienojen ja perin erikoisien ranskalaisien Panhard autojen kanssa.

 

Paloautoja ja autoradioita

Työväline edusti Fiat traktoreita ja maansiirtokoneita. Liikkeen toimitiloja oli Kornetintiellä ja huolto- ja korjaamotilat sijaitsivat rautatien eteläpuolella kulkevan, ns. ”alatien” varrella. Monilla autoliikkeillähän oli tuohon aikaan myös traktoriedustuksia.

Oy Veljekset Kulmala Ab valmisti paloautoja ja pelastuskalustoa. Yritys sijaitsi nykyisen Pitäjänmäentien ja Purotien kulmassa Helvarin ja Pitäjänmäentien välissä.

Vallilan Takomo Oy oli yksi legendaarisista autoalan erikoisliikkeistä, joka muutti Arinatielle 1960-luvun jälkipuoliskolla. Alan ihmiset eivät juurikaan käyttäneet yrityksen virallista nimeä, vaan yleensä puhuttiin ”Punkasta” tai ”Punkan pajasta”. . linkki

Tangin Automaalaamo oli toinen legenda autoalan erikoisliikkeiden joukossa. Yrityksen tilat lienevät jääneet vuosien saatossa Stockmannin autoliike- ja korjaamotilojen länsipään laajennusten alle.

GT Motor Oy tunnettiin paremmin omistajansa Aarno Erolan nimellä. Moottorikoneistamo muutti Takkatien varteen -60-luvun lopulla.

Pitäjänmäen Konetehdas asensi mm. kuorma-autoihin nostureita ja kippejä. Yrityksestä puhuttiin yleisesti sen omistajien, Karaslahden veljesten nimellä. Toimitilat sijaitsivat Takkatien varrella Pitäjänmäen rautatieaseman kohdalla eli Patterimäelle vievän tien vieressä.

 


Entinen Pitäjänmäen Konetehtaan rakennus Takkatiellä. Vuosien aikana laajennetussa rakennuksessa on nykyisin pienyritystoimintaa.

 

Radiotukku ja sen asentamo Sinipiste olivat autoliikkeille tärkeät kumppanit aikakautena, jolloin autoissa ei ollut radioita vakiovarusteena. Yritysten tilat sijaitsivat teollisuustalossa Höyläämötien päässä.


Datsuneita Konalasta

Autoliikkeiden Pitäjänmäki jää vajaaksi, ellei myös Konalan näkyvimpiä autoliikkeitä mainita ainakin nimeltä.

Oy Suomen Autoteollisuus Ab, Sisu-Auto ja Hansa-Auto nimillä toiminut Sisu kuorma-autoja myynyt ja huoltanut liike sijaitsi Ristipellontien pohjoispäässä.

Autokeskus ja Aro-Yhtymä tulivat Ristipellontien eteläpäähän Vihdintien varteen Helsingin Autokorihuollon entisiin tiloihin laajentaen ja lisärakentaen varsinaisen autokeskuksen. Liikkeen tärkeimmät edustukset olivat Datsun (nykyisin Nissan) ja Chrysler-yhtymän autot. Autokorihuollon aikana tiloissa toimi koritehtaan lisäksi myös Importerin Saab-huolto.

Oy Scan-Auto Ab sai kesällä 1970 valmiiksi ensimmäisen vaiheen sittemmin mittavaksi muodostuneesta autoliike- ja korjaamokokonaisuudesta Päiväläisentiellä ja Muonamiehentiellä. Tämä Saab-korjaamo ehti olla omana työpaikkanani runsaan kuuden vuoden ajan.


Osa Scan-Auton rakennuksesta Muonamiehentien teollisuusalueella.


Jäljellä Veho ja Vallilan Takomo

Autoliikkeiden Pitäjänmäki on tänään, vuonna 2009 kovin erilainen kuin tämän tarinan ajanjaksona. Autoala ja sen mukana myös Pitäjänmäen autoliikkeet ovat käyneet läpi monet rakenteelliset muutokset. Omistajat, omistuksien ketjuuntuminen, toimipaikat, toimintojen ja palveluiden sisältö, edustukset ja monet muut keskeiset liiketoimintaan vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet moneen kertaan. Mahtavimmillaan Autoliikkeiden Pitäjänmäki oli 1970- ja 1980-luvuilla. Hiukan liioitellen, tänään komeudesta on jäljellä kaunis muisto ja voimakkaasti laajentunut Veho. Konala on Pitäjänmäkeä suurempi autoliikekeskittymä. Murroksen rajuutta kuvaa, että tarinassa mainituista liikkeistä samalla paikalla, samalla omistuspohjalla ja pääpiirteissään samaa liiketoimintaa harjoittaa Veho ja Vallilan Takomo, ehkäpä myös Autokeskus voidaan lukea joukkoon.

Tarinan jatkaminen 1970-luvulle ja siitä eteenpäin edes vähääkään luotettavana ei onnistu muistelemalla, on otettava käyttöön historiikin teon välineet. Autoalan kehityksestä Suomessa on kirjoitettu monia kirjoja ja pienempiä kirjoituksia. Näistä mainittakoon: Kalevi Karusuo:Fiude, sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa, U.E. Moisala: Auto Suomessa, Suomen Autolehti 5/2008 ja monia muita. Auto- ja liikennealan järjestöt, autojen maahantuojat ja autoliikkeet sekä monet muut alan toimijat ovat tehneet historiankirjoituksia kukin omista lähtökohdistaan. Tietoa löytyy tiedonhaluisille.

Teksti:
Seppo Soitula
maaliskuussa 2009
Valokuvat:
Jussi-Petteri Lappi kesäkuussa 2009

 

© Pitäjänmäki Seura Ry 2006 | Päivitetty 6.8.2009