Nummelan kylähistoria     Meritie    Seuratalo

Päivitetty 10.12.2015


 


TUUSA


Tuusan päärakennus  nykyisen Meritien varrella vuonna 1958. Kuvan rakennuksista on jäljellä vain mäellä oleva makasiini. Kuvan oikeassa laidassa olevan navetan tienoilla on nykyinen linja-autoasema. Kuvan omistaa Pekka Laustio.

Vihdin pitäjän Härköilän kylän Nissola ja Tuusa nimiset tilat omisti vuodesta 1869 alkaen Johan August Salenius. Vuonna 1903 hän myi Tuusan tilan maakauppias Anton Kristian Sjelfmanille, joka Hanko - Hyvinkää radan rakentamisen aikoihin oli aloittanut Nummelassa leipurina. Kauppaoikeuden hän sai vuonna 1876.( Myllyniemi: Vihdin historia s.138-139) Hän piti myös kestikievaria. ( Myllyniemi, s. 155)

Tuusan tilan alkuperäinen päärakennus sijaitsi Härköiläntien varrella Nissolan rajan läheisyydessä, mistä Pekka Laustio on kyntäessään löytänyt vanhoja sokkelikiviä. Anton Sjelfman siirsi sieltä 1870-luvulla pienen aittarakennuksen nykyiselle paikalleen Tuusan mäkeen ja rakennutti tilalle uuden päärakennuksen liiketoimien kannalta parempaan paikkaan Meritien varteen. Hänen leipomonsa oli tilan päärakennuksessa, samoin myöhemmin hänen kauppansa. Tuolloin oli Meritien varrella kaksi kauppaa aivan lähekkäin. Kauppias Törmäsen liike teki jossain vaiheessa konkurssin. Törmänen kuoli vuonna 1912.

Myymällä ensin leipää rautatien tekijöille Anton Sjelfman (*1846 Akaa) alkoi vaurastua. Hän myös raivasi lisää peltoa ja loi Tuusan tilan. Alku Saarni (*1905) on kertonut Tuusan väelle olleensa pikkupoikana mukana raivaamassa ns. nummipeltoa lähellä nykyistä Kuoppanummentietä. Anton Sjelfmanin aikana Tuusan päärakennusta jo jatkettiin usean metrin verran ja jatko-osaan tehtiin myös torni. Kyläläiset kyselivätkin hämmästyneinä isännältä: ”Kirkkoako tässä nyt rakennetaan?”.

Nummelan keskustaa vuonna 1927. Taustalla olevan Enäjärven ja rautatien välissä, Helsinkiin johtaneen maantien itäpuolella (kuvassa vasemmalla puolella) on suuri osa Tuusan pelloista. Peltojen halki kulki Tuusan mäen ja pihapiirin luota kaksi kärrytietä Härköilään johtavalle kylätielle. Kummankin varrella oli suuri heinälato. Tuusan puimala oli Härköiläntien varressa (kuvan vasemmassa reunassa). Tuusan päärakennus ja Törmäseksi kutsuttu työväenrakennus olivat melkein tiessä kiinni.

Enäjärven rannalla oleva valkoinen talo on Ridal. Helsinkiin johtavalta tieltä alkoi Härköilään johtava kylätie, jonka alkuosa on nykyinen Katriinabergintie ja sen eteläpuolella on Huhdanmäki. Nykyinen tie Nummelan keskustaan tulee Katriinabergin valkoisen huvilan kulmasta kohti Tuusan mäen eteläreunaa, missä entisen navetan tuntumassa on nyt Linjaportti. Kuvan on ottanut kapteeni Nisonen ja se on julkaistu Soikkelin Vihdin historiassa. Kuva on vuodelta 1927.

Nummelan keskustaa 1960-luvun loppupuolella. Edessä keskellä Tuusan tilan navetta, Tuusan tupa ja uusi päärakennus. Tuusan eteläpuolisille pelloille ei ole vielä rakennettu mitään, mutta Tuusaa vastapäätä, nykyisen Meritien toisella puolella on jo suuri liikerakennus. Kuva Vihdin kunnan arkistosta.

Kaarle Soikkelin vuonna 1929 ilmestyneen Vihdin historian mukaan Härköilän kylän Tuusan pinta-ala oli 193 hehtaaria, mutta tuolloin siitä oli jo lohkottu monta tonttia ja itsenäistä torppaa. Nummelan keskustan alueella rautatien pohjoispuolella Tuusan maat ulottuivat Keskipisteeltä katsoen harjulle johtaneen Vesikansantien oikealta puolelta yli Vihdintien aina rautatiehen asti. Tuusan entisillä mailla ovat tai ovat olleet mm. Työväentalo, Seuratalo, Vihdinseudun osuusliike, Osuusliike Auran maatalousosasto ja Nummelan puhelinkeskus. Vesikansantien varrella Tuusan maat ulottuivat harjun päällä olevalle vertausperusviivalle asti. Harjun rinteessä oli Tuusan hiekkakuoppa, minkä alueella nyt sijaitsevat uimahalli, yläasteen koulu ja lukio sekä pesäpallostadion. Alarinteessä olivat Tuusan perunakuopat.

Radan eteläpuolella olivat Tuusan pellot. Ns. rantapelto ulottui Enäjärveen. Venelaituri oli Härköiläntien ja Ridaliin johtaneen tien risteyksen tuntumassa olleen myllyn ja sahan lähellä. Tällä kohdalla järven mutainen pohja ei kuitenkaan houkutellut uimaan. Suurten peltojen keskellä oli pari isoa heinälatoa. Puimala oli Härköilään johtavan tien varrella, lähellä Nissolan maita.

 

Tuusan tilan vanha hirsilato lähellä rautatietä ja Kyösti Sjelfmanin taloa, Pirttiä. Martti Ekholmin kertoman mukaan rakennus on siirretty Tuusan vanhasta talouskeskuksesta Härköilän kylätien varrelta. Kuvannut Juhani Mikkola vuonna 1972.

 

Härköilän kylän kotitarvemylly ja -saha Härköilän kylätien varrella. Kuvan on ottanut Kari Sundström 1950-luvun puolivälissä. Oikealla katos, jossa pärehöylää säilytettiin. Vierestä kulki tie Tuusan rantaan. Kuvan omistaa Kari Sundström.

 Härköilän saha ennen purkamista. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

Tuusan tilan rakennuksia

Päärakennus

Tuusan vanha päärakennus oli melkein kiinni Helsinkiin johtaneessa maantiessä. Kuva on 1930-luvun alkupuolelta.

 

Tuusan tilan vanha päärakennus ja sen alapuolella Suomela. Kuvan omistaa Pekka Laustio.

 

Tuusan vanha päärakennus pihan puolelta. Lasiverannan kautta kuljettiin suureen saliin ja muihin eteläpäädyn huoneisiin. Arkisin perhe kuitenkin käytti yleensä vain pohjoispäädyssä olevaa tuvanovea. Tuvan kautta kuljettiin pitkän talon muihin huoneisiin.


Tuusan vanhassa keltamullalla maalatussa päärakennuksessa oli tien puolella pohjoispäädystä alkaen ruokasali, isännän ”kirjoituskammari”, sali ja makuuhuone eli ”peräkamari”, pihan puolella taas suuri tupa, emännöitsijän huone, kuivien ruokatavaroiden säilytyshuone, mikä myöhemmin oli talon tyttären huoneena, sekä eteinen ja makuuhuone. Eteisen edessä oli lasiveranta, mistä johtivat kapeat, jyrkät portaat yläkertaan. Siellä oli kaksi kesäisin käytössä ollutta makuuhuonetta. Salin päällä oli avara ullakkotila, joka joskus myöhemmin otettiin väliaikaiseen asuinkäyttöön jakamalla tila kahdeksi huoneeksi. Näin saatiin omat huoneet karjakolle ja hänen apulaiselleen. Kun Kalle Sammalkari jäi eläkkeelle, muutti talon emännöitsijä yläkerran pihanpuoleiseen huoneeseen, mihin hankittiin myös hella. Vuonna 1958 vanhaisäntäkin muutti ”kirjoituskammaristaan” yläkertaan ja asui siellä kuolemaansa asti. Pekka ja Helena Laustio saivat käyttöönsä alakerran ”peräkamarit”. Tuossa vaiheessa Aarne ja Vuokko Laustion huoneet olivat keskellä taloa. Tuvan eteisestä johtivat myös portaat yläkertaan. Talossa oli uunilämmitys. Mm. salissa oli komea lehdenvihreä kaakeliuuni.


Suomela


Suomelan (Törmäsen) kohdalla nykyisellä Meritiellä pieni Sinikka Laustio hoitajansa Annikki Leutolan kanssa. Annikin isä oli Tuusan pehtoori. Taustalla näkyy väentalon asukkaiden ulkorakennuksia. Kuvan omistaa Anna Andström.

 

Päärakennuksen ja Suomelan välissä olevan portin luona vasemmalla isäntä Kalle Sammalkari, hänen vieressään Vuokko-tytär, sitten kaksi palveluskuntaan kuulunutta ja oikealla emäntä Lytti Sammalkari. Taustalla näkyy palanen vieläkin paikalla olevaa pitkää makasiinirakennusta. Kuvan omistaa Pekka Laustio.


Tätä Tuusan päärakennuksen alapuolella ollutta, myös keltamullalla maalattua suurta työväen asuintaloa kutsuttiin siinä aikaisemmin kauppaa pitäneen Törmäsen mukaan aivan yleisesti Törmäseksi, vaikka tontin virallinen nimi onkin Suomela. 1940-luvulla talon eteläpäädyssä oli kaksi asuntoa. Molemmissa iso huone ja keittiö. Maantien puolella asuivat Haaparannat ja heidän jälkeensä Karjalasta tulleet Hätöset sekä pihan puolella Vehmanit.

Janne Vehman oli töissä Tuusan tilalla vuosikymmenien ajan. Kuva on 1950-luvun puolivälistä. Kuvan on ottanut Kari Sundström.

Juurikaspellolla vasemmalta Aino Vehman, Ida Haaparanta, tunnistamaton ja Alma Sievinen. Kuvan omistaa Anna Andström (o.s Vehman).

 

 

Aino Hilja Vehman (1888 – 1966). Aino Vehman auttoi monenlaisissa Tuusan talon töissä, kuten myös perheen lapset. Kuvan omistaa Anna Andström (o.s. Vehman).

 

 

Kari Sundström vuonna 1942 Tuusan navetalle johtavalla tiellä. Taustalla näkyy Suomelan (Törmäsen) asukkaiden käytössä olleita ulkorakennuksia. Nykyisin tällä paikalla on Nummelan linja-autoaseman ja Linjaportin alue.
Kuva on Kari Sundströmin kokoelmista.

 

 

Puutarhan puolelta kuljettiin kolmanteen asuntoon, missä tuolloin asuivat Karjalasta evakkoina tulleet Hankivaarat. Heillä oli käytössään talon iso sali, mihin oli rakennettu oma keittiö. Lisäksi rakennuksessa asui 2 ”karjatyttöä”. Kevättalvella 1946 ilmeisesti juuri karjakon apulainen oli unohtanut sulkea uunin luukun huolella. Kipinä putosi lattialle ja sieltä tuli tarttui tapettiin ja levisi nopeasti lasiverannalle. Kun ikkunat särkyivät, valtasi tuli koko talon. Se paloi perustuksiaan myöten. Raunioilla tarvittiin vain vartiointia, etteivät kekäleet syttyneet uudelleen ilmiliekkiin eikä palo levinnyt muutaman metrin päässä olleeseen päärakennukseen. Hankivaarat saivat uuden kodin Hemmilästä, Vehmanit, joista monet olivat tilan palveluksessa, muuttivat tien toiselle puolelle kunnostettuun asuntoon. Hätöset asuivat ensin jonkin aikaa Rukoushuoneella, mutta ostivat sitten Tuusan isännältä Sveitsinmäki -nimisen tilan nykyisen Pillistöntien varrelta. Karjatytöille tehtiin päärakennuksen yläsaliin kaksi huonetta.

Tuusan heinäväkeä vuonna 1960. Oikealta Taisto Vehman, Janne Vehman, Aili Lehtonen, Aarne Vainio sekä pikkupoika Olavi Vainio. Kuvan omistaa Reijo Vainio.

 

Heinäväkeä kahvitauolla. Vasemmalta Toivo Vehman, Heikki Pääkkönen ja Tuusan isäntä Pekka Laustio sekä tyttäret Jaana ja Tiina sekä kesätöissä olleita nuoria.

 

Majatupa

Päärakennusta vastapäätä tien toisella puolella oli suuri punaiseksi maalattu rakennus, missä aikoinaan oli ollut Tuusan kestikievari. Myöhemmin rakennuksessa pidettiin mm. maatalouskoneita sekä myöhemmin myös Aarne Laustion kuorma-autoa. Rakennuksen aseman puoleisessa päädyssä ollut huoneen ja keittiön käsittävä asunto kunnostettiin, sen jälkeen kun työväen asuintalo Törmänen tuhoutui tulipalossa kevättalvella 1946.

Majatuvan seinustalla vasemmalla Taisto Vehman. Taustalla näkyy Tuusan vanhan päärakennuksen pääty. Kuva: Toivo Vehmanin jäämistöstä.

 

 

Vilja-aitta ja suuri makasiinirakennus

Tuusan entinen vilja-aitta kesällä 2006. Tässä rakennuksessa on kesäisin avoinna Helena Laustion nukke- ja lelunäyttely. Kuvannut Ritva Miettinen.


Tuusan muorin nukkenäyttelyn kyltti vanhan vilja-aitan seinällä. Ylempänä mäellä näkyy Tuusanrinteen pääty.

Tuusan tilan alkuperäisistä rakennuksista on säilynyt vilja-aitta. Sen Anton Sjelfman siirsi Härköiläntien varrelta Tuusan mäelle 1870-luvulta. Aitassa on kesäisin nykyisen omistajan nukke- ja lelunäyttely.

Tuusan muorin nukkenäyttelyn avajaiset kesällä 1998. Ovella Tuusan emäntä Helena Laustio. Näyttelyn avaa-jana Pekka Laustion serkku Leila Haasto.
Kuvan omistaa Ritva Miettinen.

 

Vuoden 1998 nukkenäyttelyyn Helena Laustio teki Vihdin kansallispukuun puetun nuken. Kuvan omistaa Ritva Miettinen.
Kesällä 2000 Tuusan muorin nukkenäyttelyssä vieraili mm. japanilainen Naoko Fukase, jolle Helena Laustio lahjoitti muistoksi Lapin nuken. Taustalla muutamia näyttelyn kymmenistä nukeista. Kuvan omistaa Ritva Miettinen.


Sisäkuva nukkemuseosta. Pieni nukke vasemmalla on "Pikkusiskon pikkusisko" ja punapukuinen "Marja". Molemmat ovat jäljennöksiä Turun Nukketeollisuden valmistamista nukeista. Helena Laustio on tehnyt nämä nuket  vartaloineen-vaatteineen alusta alkaen. Hellan takana oleva sinipukuinen nukke on Helenan entisöimä ja vaatettama "Pulabébé".


Vilja-aittaa vieläkin vanhempi rakennus on pitkä 1800-luvun alkupuolella tehty, alunperin hirsinen, neliosainen makasiini, jota 1920-luvulla korotettiin lautarakenteisella yläosalla. Rakennuksen pohjoispäässä olevassa aitassa säilytettiin lihoja ja sen vieressä jauhoja. Seuraavassa aitassa oli valtava mankeli ja alimmassa osassa oli puuliiteri.

Alunperin näissä tiloissa oli ollut valjashuone ja talli. Yläkerrassa säilytettiin maatalouskoneita.

 

Tuusan suuri makasiinirakennus. Kuvannut Mikko Yli-Rosti talvella 2005.
 

Navetta

Tuusan alkuperäinen matala navetta oli tehty hirsistä, joiden välissä oli tiiliset pilarit. Sen oli rakennuttanut Kalle Sammalkari, Anton Sjelfmanin poika. Se purettiin 1952 ja samalle paikalle rakennettiin tiilinen navetta, jonka yläosa oli puuta. Tallissa oli 6 pilttuupaikkaa, mutta joskus hevosia oli enemmänkin, niin että niitä oli myös valjashuoneessa. Aikaisemmin myös kengitysseppä, ilmeisesti Lauri Sievinen, kävi maatilalla kengittämässä hevoset.

Kuvassa parivuotias Kari Sundström potkukelkan päällä vuonna 1942. Taustalla Tuusan navetta. Takana oikealla Tuusan peltoaukeaa, jonka taustalla Härköilän kylää. Kuvan omistaa Kari Sundström

 

Navetassa oli 30 lypsävää. Kalle Sammalkarin aikana lehmät olivat länsisuomalaista maatiaisrotua. Mutta seuraava isäntä, Kallen vävy, Aarne Laustio hankki 1950-luvulla paremmin tuottavaa ayshire-karjaa. Karjasta luovuttiin vähitellen. Karjanpito loppui kokonaan vuonna 1964. Silloisen isännän, Pekka Laustion aikana rakennus oli aluksi varastona ja konehallina, kunnes se kunnostettiin ”paremmmin tuottavaan käyttöön”. Rakennuksen kuumailmapuhaltimella lämmitettyyn yläkertaan saatiin n. 600 neliömetriä toimistotilaa, sikalassa oli hitsaushuone, navetassa sorvaamo ja tallissa prässipuristamo. Vuosina 1969-1975 rakennuksessa toimi vuokralaisena Esa-Liitin Oy. Rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1974.

Taina Jensen (o.s, Raikaskoski) Tuusan navetan ovella vuonna 1952. Kuva on Toini Vehmanin kokoelmasta.

 

 

Muut alapihan rakennukset

Vanha huonokuntoinen sauna purettiin 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Nummelalainen kirvesmies Eino Salenius toimi uuden saunarakennuksen työmaalla mestarina. Siinä oli pukuhuone ja sauna makasiinin puoleisella sivulla ja navettapihan puoleisella sivulla oli pyykkitupa, joka toimi myös pesuhuoneena ja jopa teurastushuoneena, missä lahdattiin sikoja. Saunarakennuksessa aikaisemmin ollut karjakeittiö siirtyi uuteen navettarakennukseen.

Tuusan tilan karjakeittiön ovella. Rapulla istuu Toini Vehman (o.s. Raikaskoski). Kuva on vuodelta 1952. Lypsykoneaikaan on jo siirrytty. Kuvassa oikealla näkyy nimittäin lypsykoneen kannuja. Kuva Toini Vehmanin kokoelmasta.

Suuren makasiinirakennuksen alapuolella vieläkin tontilla oleva ulkohuonerakennus ja oikealla Tuusan tupa. Kuvannut Mikko Yli-Rosti talvella 2005.
 

Saunarakennuksessa toimii nyt suosittu kahvila, Tuusan tupa. Tämä tontti on saanut viralliseksi nimekseenkin nyt Tuusan tupa.

Tuusan tupa. Kuvannut Mikko Yli-Rosti syyskuussa 2005.

Tuusan tuvan edessä on säilynyt vanha maakellari, missä syvissä jääaltaissa aikoinaan säilytettiin maitoastioita.

Punaisen makasiinin alapuolella oli myös suuri ”kolmiosastoinen” ulkohuussi, missä oli omat ”huoneet” isäntäväelle ja työväelle.

Ulkohuonerakennuksen edessä oikealla isäntä Kalle Sammalkari, hänen vieressään Vuokko-tytär ja vasemmassa laidassa emäntä Lytti Sammalkari. Taustalla näkyy vanha navetta ja sen edessä katettu kaivo. Kuvan omistaa Pekka Laustio.
 

Navettapihalla oli suuri katettu pumppukaivo, mistä paineella saatiin vettä navetan karjakeittolaan sekä lehmien ja hevosten automaattisiin juomakuppeihin. Tämän kaivon vieressä oli vanha kaivo, jonka päällä oli hirsinen kehikko. Vesi nostettiin pitkävartisella ämpärillä. Tämän kaivon ääressä juotettiin hevoset, kun työpäivän päätyttyä tultiin pellolta kotiin. Hevoset joivat monta ämpärillistä.
 

Uusi päärakennus

Vuonna 1960 valmistui Tuusan tilan uusi päärakennus, kahden sukupolven paritalo. Asunnot olivat yhdessä tasossa, mutta Meritien puoleisessa yläkerrassa oli myös asuintilaa. Tilan vanha päärakennus purettiin uuden valmistuttua vuonna 1961. Vuokko ja Aarne Laustio asuivat aluksi isommassa asunnossa ja Helena ja Pekka Laustio saunan puoleisessa päädyssä. Parin vuoden kuluttua vanhemmat Laustiot pääsivät muuttamaan Tuusan mäelle valmistuneeseen uuteen punatiilitaloon, joka valmistui vuonna 1962. Nuoremmat Laustiot saivat nykyään Suomelaksi kutsutun talon isomman asunnon ja Pekan sisar Sinikka tuon pienemmän.

Nummelan lastenpukimo sijaitsi aluksi Suomelan pohjakerroksessa melko pienessä liikehuoneessa. Oikealla näkyy Vikmanin perheen omistama Taasola sekä sen takana Huhtatien kerrostalo.

 

Jaana Laustio kesällä 1960.

 

Jaana tuomassa isälle välipalaa pellolle kesällä 1960.

Jaana, Tiina ja Antti Tuusan pihalla kesällä 1964.

 

Kauppias Helena Laustio Lastenpukimon avajaispäivänä vuonna 1970 liikkeensä edessä . Kuvan omistaa Leena Åkerman.


Helena Laustio avasi vuonna 1970 asuintalon kellarikerroksessa Nummelan lastenpukimo nimisen liikkeen. Marraskuussa 1987 liikkeen nimi muuttui modernimmaksi Jipiiksi. Vuonna 1994 Jipiin tiloja laajennettiin ja liiketaloa ehostettiin muutenkin. Jaana-tytär jatkoi liikettä vuoteen 2005 asti.

Kellaritason toisessa liiketilassa on 10 vuoden ajan toiminut Merja ja Jorma Leanderin omistama taidekehystämö ja taiteilijatarvikkeita myyvä Artway.

Tuusan uudempi päärakennus Suomela. Taustalla Tuusan pitkä makasiinirakennus. Kuvannut Mikko Yli-Rosti syyskuussa 2005.

 

Mäki-Tuusa


Tuusan mäelle, lähelle vanhaa vilja-aittaa valmistui vuonna 1962 punatiilinen, yksikerroksinen talo Vuokko ja Aarne Laustion eläkevuosien kodiksi. Tällä hetkellä Helena ja Pekka Laustio asuvat Mäki-Tuusassa.

Tuusanrinne

Vuonna 1964 valmistui Tuusanmäelle vielä yksi omakotitalo, mihin Sinikka (o.s. Laustio) ja Kimmo Joki muuttivat.
 

Tuusan mäki ja pihapiiri

Tuusan mäen nykyisen Meritien puoleisessa rinteessä edessä vasemmalla Tuusan isäntäpari Lytti ja Kalle Sammalkari, sitten Väinö Kaarlola ja takana Kallen kaksoisveli Kyösti Sjelfman. Kuvan muista naisista ei varmaa tietoa. Oikealla ilmeisesti Kallen sisar Lempi. Kuvan omistaa Pekka Laustio.

Tuusan koivikossa elokuussa 1913. Toinen vasemmalta Lytti Sammalkari ja oikealla edessä Kalle Sammalkari. Kuvan omistaa Pekka Laustio.
 

Tuusan mäessä oli ketju viime vuosisadan alussa tehtyjä juoksuhautoja, joista syvimmät olivat pitkän makasiinirakennuksen takana. Mäellä kasvoi paljon komeita koivuja. Mäen etelärinteeseen 1900-luvun alkupuolella istutetut kriikunapuut antavat edelleen satoa. Suuri osa omena-, kirsikka- ja luumupuista paleltui talvisodan pakkasissa. Loput ovat tuhoutuneet eri rakennusvaiheissa lähes kokonaan. Vanhan päärakennuksen verannan edessä oli ajan tavan mukaan puolipyöreä hiekkainen alue, jota reunustivat kukkaistutukset, ennen kaikkea komeat keisarinkruunut. Piha-alueen yläreunassa oli vastakkain istuttava keinu, missä vanhaisäntä mielellään kiikkui.
 

Pihakeinun edessä Kalle ja Lytti Sammalkari sekä Vuokko-tytär. Kuvan omistaa Pekka Laustio.

Kalle Sammalkarin 60-vuotiskuva vuodelta 1938. Taustalla kriikuna- ja kirsikkapuiden kukkaloisto. Kuvan omistaa Pekka Laustio.

 

Tuusan tilan isännät

Anton Sjelfman

Maakauppias Anton Kristian Sjelfmanilla (*1846 Akaa) ja hänen vaimollaan Fredrikalla (o.s. Määttä, *1847 Muhos) oli suuri perhe. Heidän vanhimmat poikansa Anton Harald (*1870) ja Johan Robert Kristian (*1873) kuolivat nuorina, ensin Johan vuonna 1880 ja Anton vuonna 1881. Ennen poikien kuolemaa perhe oli kuitenkin kasvanut ripeästi.

 

Anton ja Fredrika Sjelfman. Kuva Juhani Mikkolan kokoelmista.

 


Vuonna 1875 perheeseen syntyi tytär Olga Fredrika, joka myöhemmin suomensi sukunimensä Salamaksi. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi ja toimi suurimman osan työvuosistaan opettajana Pietilän koulussa Ojakkalassa. Olga Salama kuoli vuonna 1924.

 

Fredrika Sjelfman tyttärineen Tuusan salissa. Oikealla äiti Fredrika ja hänen takanaan Lempi-tytär, istumassa keskellä Olga ja vasemmalla Rauha. Kuva Maija Rahikaisen kokoelmista.

Olga Salama


Kalle Sammalkari (kuvattu vuonna 1894)
Kyösti Sjelfman (kuvattu vuonna 1894)


Vuonna 1878 perheeseen syntyivät kaksoset, Kustaa (Kyösti) Aleksander ja Kalle Fredrik, joka myöhemmin otti käyttöön sukunimen Sammalkari. Hän kävi Muhoksessa Koivikon maanviljelyskoulun ja valmistui maatalousteknikoksi. Hänestä tuli Tuusan seuraava isäntä. Kyösti-veli koulutettiin ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseossa. Hän oli myöhemmin Valtion rautateiden palveluksessa toimien mm. Hangon ja Lahden asemapäällikkönä. Vuonna 1940 hän joutui sotatilanteen vuoksi lähtemään Hangosta ja palasi jossain vaiheessa Nummelaan. Hän osti Kalle-veljeltä tämän rakennuttaman Pirtti-nimisen huvilan. Tuolloin huvilassa asui Kallen ja Kyöstin sisar Rauha. Komea, valkoinen huvila sijaitsi aivan radan vieressä nykyisen Meritie 4:n kerrostalon tontilla. Kyösti hallitsi useita kieliä, suomen ja ruotsin lisäksi myös saksaa ja venäjää. Hän asui jonkin aikaa Pietarissakin. Vaimonsa Dagmarin (Tatta) (o.s. Höglund) äidinkieli oli ruotsi. Hän
puhui kuitenkin hyvin koulussa opittua suomen kirjakieltä ja toimi aikanaan
rautateillä mm. sähköttäjänä ja lipun myyjänä. Heidän tyttärensä Aija (myöhemmin Mikkola) syntyi vuonna 1913. Perheen Jukka-poika (*1915) opiskeli lakitiedettä. Hän kuoli vuonna 1937 keuhkokuumeeseen.

Tuusan isäntä Kalle Sammalkari viljeli kuitenkin aina veljensäkin pellot. Dagmar Sjelfman kuoli maaliskuussa 1954 ja Kyösti Sjelfman heti seuraavassa kuussa.
 

Pirtin huvila valkoiseksi maalattuna.  Taustalla näkyy Enäjärvi.

Pirtti 1900-luvun alussa. Kuvat Maija Rahikaisen (o.s. Kaarlola) albumista.


Anton ja Fredrika Sjelfman saivat vielä kaksi tytärtä: Rauha Suoma (*1880, myöhemmin Pesonen) ja Lempi Maria (*1884, myöhemmin Kaarlola).

Rauha kävi Olga-sisarensa tavoin Heinolan seminaaria. Siellä hän avioitui vuonna 1905 seminaarin liikunnanopettajan, Onni Pesosen kanssa. Avioeron jälkeen vuonna 1930 Rauha Pesonen palasi Nummelaan ja asettui Kalle-veljen rakennuttamaan Pirtti-nimiseen huvilaan. Kyösti-veljen ostettua Pirtin, Rauha, joka otti takaisin vanhan sukunimensä Sjelfman, sai kodikseen pienen punaisen mökin Tuusan mäen rinteessä. Hän kuoli vuonna 1955.

Lempi, joka Olga-sisaren tavoin käytti sukunimeä Salama, kävi Vihdin kansanopiston ja avioitui vuonna 1918 Enäjärven toiselle puolelle Hannulan tilan isännän Väinö Kaarlolan kanssa. Lempi Kaarlola kuoli vuonna 1970.


 


Rauha Sjelfman
Lempi Salama


Anton Kristian Sjelfman kuoli vuonna 1895 ja hänen vaimonsa Fredrika vuonna 1926. Heidän pojastaan Kallesta tuli Tuusan isäntä vuonna 1904.
Kalle rakennutti Pirtti-nimisen huvilan äitinsä asunnoksi.

Kalle Sammalkari

Lytti ja Kalle Sammalkari. Kuvan omistaa Pekka Laustio.

Kalle Sammalkari edessä ja takana oikealla hänen vaimonsa Lytti.


Anton Sjelfmanin poika Kalle Fredrik Sammalkari avioitui vuonna 1908 kansakoulunopettaja Lydia (Lytti) Aleksandra Virtasen (*1878 Piikkiö) kanssa. Lydia Virtanen oli tullut Nummelan koulun opettajaksi vuonna 1903. Hänen veljensä Frans Ludvig (Luikka) Virtanen (*1875 Piikkiö) oli Nummelan koulun ensimmäinen opettaja ja koulun johtaja. Ennen avioitumista Lytti Virtanen asui koulun virka-asunnossa.
 

Opettaja Frans Ludvig Virtanen. Kuvan omistaa Pekka Laustio.


Lydia Sammalkari toimi opettajana vuoteen 1917. Opettajana Lytti-rouva kuuluu olleen vaativa ja ankara. Hän kuoli vuonna 1933 keuhkokuumeeseen.
Vuodesta 1925 perheeseen kuului ottotytär Vuokko Kyllikki Peltola (myöhemmin Sammalkari) (*1913 Loppi). Vuokon isä oli toiminut Kopun kartanon puutarhurina. Hän kuoli vuonna 1921 pari vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen ja perheen viisi lasta muutti Kirvelän lastenkotiin. Tuusan talon lapseton isäntäpari sai Vuokosta kaipaamansa tyttären.
Talossa asui kuolemaansa asti myös emännän äiti Ulrika Virtanen (*1839 Paimio). Hän kuoli vuonna 1925.
 

Lydia Sammalkari ja hänen äitinsä Ulrika Virtanen. Kuvan omistaa Pekka Laustio.
 

Vuokko-tytär perheen ajokoiran kanssa sisäpihalla. Kuvan omistaa Pekka Laustio.
 

Tuusan sisäpihalla: vasemmalla Kalle Sammalkari ja oikealla Lytti Sammalkari sekä keskellä Vuokko-tytär. Kuvan omistaa Pekka Laustio.


Erittäin lapsirakas Kalle Sammalkari huolehti myös Helsingissä asuneen, orvoksi jääneen Erkki Rauhalan koulutuksesta diplomi- insinööriksi sekä kasvattipojan kuoltua hyvin nuorena jonkin aikaa myös hänen leskensä ja lastensa elämästä. Erkki Rauhala oli usein loma-aikoina Tuusalla ja hänet muistetaan hyvänä urheilijana.

Kalle Sammalkarin aikana talossa oli vielä paljon työväkeä. Maataloudessa työskennelleet asuivat tilalla, päärakennuksen alapuolella olleessa Törmäsessä tai Tuusan torpassa Huhdanmäessä nykyisen Katriinaperintien varrella. Myöhemmin monet rakensivat oman talon Nummelaan.

Lydia-rouvan kuoleman jälkeen Tuusaan tuli emännöitsijäksi Selma Halonen (*1889 Kuopio). Tuolloin Selman sisar Elli Halonen oli töissä Kalle Sammalkarin sisaren Lempi Kaarlolan emännöimässä Hannulassa. Selma Halonen (Selma-täti) huolehti itsenäisesti kaikesta taloudenhoitoon kuuluvasta ja asui päärakennuksessa suuren tuvan viereisessä kamarissa. Vasta vanhan isännän kuoltua Selma Halonen muutti pois Nummelasta Nokialle vuonna 1960.

Kalle Sammalkari luopui Tuusan isännyydestä vuonna 1951. Hän kuoli helmikuussa 1960.

 lisää Kalle Sammalkarista

Aarne Laustio


                   Aarne Laustio sotaväessä.


Ari Hellen ristiäisissä keväällä 1937. Kummeina Vappu Helle (myöh. Pirkola) sekä Vuokko ja Aarne Laustio. Kuvattu Eroittajan yläkerrassa. Laustiot asuivat jonkin aikaa Eroittajan yläkerran  pienemmässä asunnossa. Kuvan omistaa Ritva Miettinen.

Vuokko Sammalkari vihittiin maaliskuussa 1935 Aarne Aukusti Laustion (ent. Lindgrén, 1912 Vihti) kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta: Kalle Pekka (*1935) ja Sinikka Leena (*1939, myöhemmin Joki). Avioliittonsa alkuaikoina Laustiot asuivat Aarnen äidin, Matilda Lindgrénin rakennuttamassa Eroittajan talossa aivan Nummelan Keskipisteellä. Aarne toimi tuolloin linja-autonkuljettajana. Jonkin aikaa he asuivat Aarnen työn vuoksi myös Vihdin kirkonkylässä. Vuokko ei siellä kuitenkaan viihtynyt ja he muuttivat takaisin Nummelaan, nyt Tuusan talon ”peräkamariin”.


 

Pekka Laustio

Sinikka Laustio. Kuvat omistaa Pekka Laustio.



                   Sinikka Laustio vuonna 1959.


Vuokko ja Aarne Laustio sekä lapset Pekka ja Sinikka Mäki-
Tuusan olohuoneessa vuonna 1972.
  

Vuonna 1951 Aarne Laustiosta tuli Tuusan tilan isäntä, mutta ennen tuota hän ehti ”harjoitella” maatöitä monta vuotta. Aarne Laustio jätti luottamustoimet huomattavasti vähemmälle kuin appiukkonsa. Hän kuului ainoastaan Osuuskassan (pankin) hallintoneuvostoon edellisen isännän, Kalle Sammalkarin jälkeen, mutta ei ”viihtynyt” siinä hommassa. Hänen tilalleen valittiinkin jo 1960-luvun alkupuolella Pekka Laustio. Nummelalle tärkeää vesihuolto-osakeyhtiötä Aarne Laustio oli kuitenkin perustamassa ja vuonna 1959 hän vaimonsa Vuokon kanssa lahjoitti harjulla sijaitsevan tontin vesitornin paikaksi.
 

Tuusan väki keväällä 1964. Takana oikealla Aarne Laustio ja vieressä vävy Kimmo Joki. Oikealla istuu Vuokko Laustio ja hänen edessään pojantytär Tiina (nykyisin Heino), sitten pojantytär Jaana Laustio, tytär Sinikka (myöhemmin Joki) ja sylissä tyttärensä Kaarina (myöhemmin Käiväräinen), poika Pekka Laustio sekä sylissä poikansa Antti, vasemmalla Pekan vaimo Leena Laustio. Kuvan omistaa Pekka Laustio.


1960-luvun alussa alettiin rakentaa Tarvontieksi kutsuttua moottoritietä ja tarvittiin paljon soraa. Tuusan tilan hiekkakuopalta harjun yläosassa alkoi mittava soran- myynti.


Näkymä Laustion sorakuopalta 1960-luvun alussa. Oik. Fordson traktori, jonka perässä Pikku-Jussi kaivinkone soran kuormausta varten. Tämän sorakuopan alueella ovat nykyään Nummelan uimahalli, Nummelanharjun koulu ja Vihdin lukio. Kuva Mikko Yli-Rostin kokoelmat.


Kauhakuormaaja ja kuorma-auto Laustion sorakuopalla 1960-luvulla.
Kuva Mikko Yli-Rostin kokoelmat.

Aarne Laustio luopui isännyydestä vuodenvaihteessa 1961-62 ja muutti vaimonsa Vuokon kanssa Tuusan mäelle seuraavana vuonna.

Aarne Laustio kuoli vuonna 1983 ja Vuokko Laustio vuonna 1985.


 

Pekka Laustio


                    Pekka Laustion rippikuva.


Seuraava sukupolvenvaihdos oli siis vuonna 1961, jolloin Pekka Laustio ja hänen vaimonsa Helena (Leena) (o.s. Kotamäki, *1938 Turku) ryhtyivät isännöimään Tuusaa.


Helena (o.s. Kotamäki) ja Pekka Laustion vihkikuva.
Kuvattu Pesosen kuvaamossa Lohjalla vuonna 1958.


Pekka Laustio ja Tiina-tyttären poika Julius Heino pelaavat palloa Tuusan mäellä. Taustalla näkyy Sinikka ja Kimmo Joen rakennuttamaa taloa Tuusanrinne.


Tuusan tilan eläkkeellä oleva isäntä Pekka Laustio on Aarne- isänsä tavoin taitava hanuristi. Kesällä 2006 kuvannut Ritva Miettinen.

 


Tuusan tilasta siirtokarjalaiselle Hätösen (Kerttu ja Einari) perheelle lohkottu Sveitsinmäki niminen tila liitettiin takaisin Tuusaan vuonna 1982. Helena ja Pekka Laustio muuttivat sinne ja asuivat siellä vuoteen 1996 asti.


Tammikuussa 2009 Nummelan Kilta valitsi uudeksi Nummela-neuvokseksi Helena Laustion, joka Nummelan marttojen edustajana on tehnyt tiivistä yhteistyötä Nummelan Killan kanssa. Vaikka Nummelan Kilta onkin vain miehille tarkoitettu yhdistys, ovat naiset paljon mukana järjestön toiminnassa ja auttavat tapahtumien järjestelyissä. Kuvassa Kiltakomentaja Matti Kaliranta, edellisen vuoden Nummela-neuvos Anja Korpela-Ahola sekä uusi Nummela-neuvos Helena Laustio. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

 

Antti Laustio

Pekka ja Helena Laustion poika, Tuusan nykyinen isäntä Antti Laustio asuu nyt perheineen Sveitsinmäessä. Helena ja Pekka Laustio asuvat nyt Tuusan mäellä. Heidän tyttärensä Jaana ja Tiina asuvat myös Nummelassa.

 

Laustion perheen nuorin lapsi Antti kotipihalla vuonna 1966. Näillä puuhevosilla leikki jo Antin isä Pekka aikoinaan.

 
Raija (o.s. Liusvaara) ja Antti Laustion vihkikuva vuodelta 1985.

Pekka Laustion kesällä 2005 antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen.
Kuvat Laustion perheen kokoelmista ellei toisin mainita.