Nummelan kylähistoria    Huhdanmäki

Päivitetty 12.8.2013



HUHDANMÄKI

 


Nummelaa vuonna 1927. Keskipiste on kuvan alalaidassa keskellä. Silloinen Helsinkiin johtanut maantie kulkee radan yli kohti kuvan oikeaa ylänurkkaa. Radan jälkeen maantien vasemmalla puolella on Tuusan mäki ja maantien laidassa talon vanha päärakennus ja työväen asuintalo. Seuraavassa taloryhmässä on Taasola- niminen kiinteistö ulkorakennuksineen ja sitä vinosti vastapäätä tien oikealla puolella Nummelan rukoushuone. Sen jälkeen tien oikealla puolella on Östermanin perheen talo.

Vasemmalle erkanee kylätie, joka on nykyinen Katriinaperintie. Maantien oikealla puolella on Pajulan tilan rakennukset ja vasemmalla puolella Huhdanmäki taloineen.

Kylätien varrella on seuraavat talot:
Aivan mäen vasemmassa reunassa on vaalea, suuri Katrineberg, joka on vieläkin jäljellä, aivan nykyisen Porintien ja Meritien kulmassa.

Katrinebergistä oikealle hieman kauempana tiestä on Koivumäki-nimisen kiinteistön katto, suurehko talo (keskivaiheilla) on Tuusan torppa, jossa kauan asui Haaparannan perhe, nyt tontilla on Kari Sundströmin rakennuttama Vuorenrinne- niminen kiinteistö.

Maantien, nykyisen Huhdanmäentien varrella on tien vasemmalla puolella seuraavat kiinteistöt: Vuorensyrjä II (nykyinen Väätäsen talo), Vuorensyrjä I, ja Vaahteristo.

Aivan Huhdanmäen etelälaidassa tien vasemmalla puolella on peltiseppä Kuulan kauan omistama Toivola-niminen kiinteistö.

Maantien oikealla puolella on Pajulan talon jälkeen Almus Metson talo Keto, sitten Remanderin talo ja Päivärinta-niminen kiinteistö. Leena ja Kaarlo Haaparannan omistama Remanderin perheen entinen talo on hyvin säilynyt museoviraston suojelukohde.

Keskellä kuvaa ovat Tuusan laajat pellot, peltojen halki johtaneet kärrytiet ja ladot.
Taustalla on Enäjärvi, jonka rannalla pienen niemen kohdalla on Ridalin tila. Sen vasemmalla puolella Härköilään johtavan kylätien varrella oli Härköilän saha ja sen ohi kulki tie Tuusan rantaan.

Kuva on Veikko Hellen kokoelmista.

 


Huhdanmäen eteläinen rinne kuvattuna Kuikun mäestä 1950-luvun puolivälissä. Kuvattu Helsinkiin johtaneelta maantieltä.


Huhdanmäki on Nummelan eteläpuolella oleva männikköinen ja kallioinen mäki, jota entisaikaan ympäröivät Härköilän ja Ridalin kylien pellot ja niityt. Huhdanmäen läheisyydessä oli Härköilän ja Ridalin kylien vanhimpia peltoja, jotka olivat entisaikojen kaskimaista raivattuja. Huhdanmäki on varmaankin saanut nimensä kaskiviljelyn mukaan. Pohjoisessa Huhdanmäkeen rajoittuivat Tuusan tilan pellot ja mäen laki oli Tuusan tilan maata. Huhdanmäen Enäjärven puolisessa päässä ja mäen eteläisellä rinteellä oli Ali-Rostin tilan maita. Helsinkiin johtaneen tien toisella puolella nykyisen Viertäjäntien varrella oli Nissolan tilan maita, joiden eteläpuolella oli Yli-Rostin tilan maita, jotka rajoittuivat Pillistöntiehen. Huhdanmäkeen rajoittuivat myös Hemmilän tilan maat. Hemmilästä erotettu Pajulan tila on Huhdanmäen alueella.

Huhdanmäki on aina ollut sijainniltaan keskeinen, sillä sen ylitse on kulkenut Helsinkiin johtava tie ja mäen sivuitse johti kaksi eri tietä Härköilän kylään ja Ridaliin. Huhdanmäellä lienee ollut asutusta jo vuosisatojen ajan. Ensimmäiset asumukset olivat vuokramaalla olleita torppia tai mäkitupia. 1900-luvun alkuvuosina alettiin Huhdanmäellä olevia maita lohkoa tonteiksi.

Huhdanmäen keskeisen sijainnin laajan peltoaukean keskellä huomasivat venäläiset suunnitellessaan linnoituslaitteita Nummelan alueelle sulkemaan Enäjärven ja Hiidenveden välistä kannasta. Ensimmäisen maailmansodan vuosina rakennettiin Huhdanmäkeen ampumahautoja, tuliasemia ja majoituskorsuja.

 

Tienimistö viittaa kaskiviljelyyn

Huhdanmäki on nykyisin yksi Nummelan taajamanosa ja Huhdanmäki ympäristöineen on jo melko täyteen rakennettua. Monet vanhat talot ovat joutuneet väistymään uusien talojen tieltä ja Huhdanmäkeä ympäröivät pellot on suureksi osaksi rakennettu taloja täyteen. Huhdanmäen eteläpuoliselta rinteeltä korjattiin viimeinen viljasato syksyllä 2005. Huhdanmäen alueen nykyisessä tiennimistössä on monia nimiä, jotka kertovat entisiaikojen kaskiviljelystä: Huhdanmäentie, Huhtatie, Kaskipolku, Rasitie, Seunakuja ja Viertäjäntie.

Teksti: Mikko Yli-Rosti

 


Huhdanmäen näkymä 1980-luvulta. Kuvan alalaidassa pätkä nykyistä Huhtatietä, joka jatkuu Huhdanmäentienä. Siitä erkanee vasemmalle Katriinaperintie, jonka varrella on tiiviisti rakennettu ns. Laavu-talojen alue. Katriinaperintien yläpuolella on Kari Sundströmin rakennuttama Vuorenrinne-niminen kiinteistö ja siitä oikealle Huhdanmäentien varrella oleva Väätäsen perheen kiinteistö Vuorensyrjä II.
Laavu-talojen huoltorakennuksen kohdalta lähtee Rasitie- niminen katu ylös Huhdanmäkeen.
Kuvan oikeassa laidassa on Pajulan tilan uusi päärakennus.
Kuvannut Pentti Väätänen.

 

Lapset ja nuoret Huhdanmäellä

Sotavuosina, kenties jo aikaisemminkin Huhdanmäen alueen nuoriso kokoontui mielellään mäen laella. Tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, mutta piirileikki sallittua. Mäen päällä laakealla, paljaalla kalliolla, jota tontin myöhempi omistaja Niilo Helle kutsui ”aurinkokallioksi”, oli piirileikkipaikka. Mukana ovat olleet ainakin Kuorikosken Risto ja Matti, Terkomaan tytöt, Armi Anita Lehtinen (myöh. Forsius), Revon Jukka ja Anneli ja monet Leutolan perheen tytöt. Anneli Repo on kertonut, että pojilla oli suosikkityttöjä. Kivaa tyttöä, joka lähti leikistä pois, poika kutsui ”mehupulloksi”. Piirissä pyörien leikittiin ”hevoskauppaa”. Se joka jäi paritta, sai sitten valita itselleen parin.

Pojille Huhdanmäki oli suurenmoinen leikkipaikka. Käytiin kivisotaa ja ammuttiin nuolipyssyillä. Tuhottiin myös räkättirastaiden pesiä, mistä iäkkäämmät ihmiset eivät tietenkään pitäneet. Juoksuhautoihin rakennettiin sotaleikkejä varten korsuja. Tehtiin sähkötyslaitteita juoksuhaudasta toiseen sekä kireästä karhunlangasta puhelinyhteyksiä. Kuulan pojat rakensivat juoksuhautojen yli Tarzan-keinuja. Leena Åkerman (o.s. Kuula) ja Eero Merivirta ovat kertoneet, ettei pikkusiskoja haluttu ottaa mukaan noihin jännittäviin leikkeihin. Mäessä suojassa vanhempien katseilta isommat pojat opettelivat myös tupakointia.

Huhdanmäen luonto tarjosi tytöille myös rauhallisia paikkoja. Joku käveli mäelle piirtämään tai maalaamaan, joku kiipesi puuhun kirjoittamaan päiväkirjaansa, runoilemaan tai lukemaan. Airi Arola (o.s. Salenius) on kertonut käyneensä Kirsti Metson kanssa piirtämässä mäellä. Orest Bodalew opetti lapsiaan tarkkailemaan luontoa, tunnistamaan kukkia sekä seuraamaan ja kirjaamaan muuttolintujen saapumisajankohtia. Kesällä lauloi satakieli. Karin Frisk-Mohler rakasti aivan erityisesti Huhdanmäen koivuja.

Huhdanmäellä kasvoi käkkäräoksaisia mäntyjä, kivenkoloissa komeita saniaisia, myös harvinaisia lajeja, kaikenvärisiä vuokkoja (myös kelta- ja punavuokkoja), kieloja sekä keskikesällä huumaavatuoksuisia lehdokkeja. Kaikkialla kasvoi valtavasti metsämansikoita, mutta myös mustikoita.


Tekstin koonnut Ritva Miettinen

Mikko Yli-Rosti:  Sotillastorppia Nummelan Huhdanmäessä   tehty 30.10.2012
 

Katriinaperintien taloja:

Katriinaperi - Katrineberg   

Koivumäki 

Vuorenrinne l

 

Rasitien taloja:  

Kallela tehty 26.11.2012

Pekkala - Paktelokta 

Saunamäki ja Kellarimäki, Kajannokka ja Niilonmäki 

 

Huhdanmäentie taloja:

Huhtamäki  tekstiä lisätty 12.8.2013

Ilomäki   lisätty kuvia 3.9.2012

Kaunissaari   lisätty kuva 12.8.2013

Keto   lisätty kuvia 3.9.2012

- Juttuja Almus Metsosta 

Pajula   lisätty kuvia 3.9.2012

- Pajulan sauna 

Päivärinta 

- Malmstedtin tyttöjen lapsuusmuistoja

- Maritta Malmstedtin muisteluja 2013  tehty 13.5.2013

- Arvo Malmstedtin muistolle 

Rauhala 

Toivola   päivitetty 12.8.2013

- Toivolan vuokralaisia 

- Viljo Kuulan muisteluja 

- Viljo Kuula 75-vuotta 27.1.1987

- Kuulan komea puu 

- Leena Åkermanin  lapsuuden muistoja    tehty 29.10.2012

Vaahteristo 

- Pippe Bodalew: Muistoja Huhrammäestä 

- Antti Halonen: Pianotaiteilijan kanala 

Vuorensyrjä 

- Karin Mohler-Friskin muistoja Nummelan vuosilta (lisätty 12.8.2013 uusin kirje)

- Kaisan korulipas Karin Mohler-Friskin muistoja 

- Liisa Toikkasen muistoja Vuorensyrjästä

- Jussi Hyvärisen lapsuuden muistoja tehty 25.5.2011

Vuorensyrjä II 

 

Vanhan-Sepäntien taloja:

Peltola 

- Kätilö Sylvia Vuoristo 

 

Viertäjäntien taloja:

Airila I ja II lisätty kuvia 25.5.2011

Etelärinne 

Huhtapelto 

Kotimäki 

Kotirinne   tehty 29.10.2012

Lauri Lehtosen Frigård - myöhemmin Väinölä 

    - Seppo Lehtosen lapsuuden kuvia Frigårdin pihpiiristä tehty 20.1.2010

Pircklenien Frigård 

Tasanko 

Välimaa