Härköilän kylän vaiheita

Kuva Enäjärvestä ja Härköilän kylästä vuodelta 1891. Kuvan on ottanut maataloushistorioitsija Gösta Grotenfelt. Harjulta otetussa kuvassa näkyy Härköilän peltoaukeaa Enäjärven rannalla. Kylätontti, jolla sijaitsevat  Ali-Rostin, Yli-Rostin, Hemmilän ja Sepän tilojen talouskeskukset, on kuvassa keskellä näkyvien kahden männyn kohdalla. Kuvassa oikealla on Nissolan tilan talouskeskus sekä  rakennuksia Tuusan vanhan talouskeskuksen pihapiirissä Härköilän kylätien varressa Nissolan naapurissa. Kuva: Soikkelin kokoelma.


Härköilän kylä, jonka alueelle on noussut Nummelan taajaman vanhimmat osat, on yksi Vihdin vanhimmista kylistä. Ensimmäinen kirjallinen maininta Härköilästä on vuodelta 1433 eli samalta vuodelta, jolloin Vihti mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran.  Vuonna 1442 laamanni Matti Martinpoika antoi tuomion Härköilän ja Lankilan välisessä rajakysymyksessä. Tämä on ensimmäinen kirjallinen maininta oikeudenkäytöstä Vihdissä.
 Vanhin asutus Härköilässä sijoittui jo keskiajalla  kahdelle kylätontille, joista suuremmalla  sijaitsivat Rostin (myöhemmin Ali-Rosti ja Yli-Rosti), Sepän ja Hemmilän tilojen pihapiirit. Pienemmällä kylätontilla sijaitsivat Nissolan ja Tuusan pihapiirit. Tuusan tilan talouskeskus siirrrettiin 1800- luvun lopulla lähelle nykyistä Nummelan keskustaa.



Yli-Rosti

Ali-Rosti (nykyinen Toimela)

Seppä

Hemmilä

Nissola


Härköilän kylän vanhimmat pellot ovat Enäjärven rannan ja Härköilän kylätien välisellä alueella. Kylätiestä harjulle päin avautui kylän laaja niittyaukea, joka ulottui Lankilan kylän rajalta aina Höytiönnummeen asti. Harjun suunnassa aukea ulottui nykyisten Kuoppanummentien ja Asemantien  tasalle. Härköilän tilojen harjumetsät  ulottuivat harjun laelle asti. 
 Huhdanmäki, kallioinen ja männikköinen mäki nykyisen Nummelan keskustan eteläpuolella on vanhimpia asuttuja alueita nykyisessä Nummelassa. Huhdanmäellä sijaitsi Ruotsin vallan aikana useita Härköilän talojen sotilastorppia.

Härköilän kylä  1800- luvun lopulla

Kyläkuva Härköilässä muuttui, kun Hanko-Hyvinkää  rautatie valmistui. Rata halkaisi kylän niittyaukean ja pirstoi myös kylän peltoja. Kylän pellot, jotka oli jaettu  isojaossa vuonna 1775, jaettiin 1887 vahvistetussa isojaon täydennyksessä uudelleen huomioiden rautatien rakentamisen johdosta pirstoutuneet lohkot.
Suomen maataloudessa käytiin läpi lähes kaikenkattava muutos 1800- luvun loppupuolella. Maanviljelyssä siirtyi painopiste viljanviljelystä karjatalouteen ja rehuviljelyyn. Maatilat liitettiin maidon ja meijerien avulla entistäkin kiinteämmin markkinatalouteen.  Karjasta tuli myös Härköilän kylän tiloille entistäkin tärkeämpi tulolähde. Härköilässä tuotettua maitoa vietiin junalla aina Pietariin asti.
Kyläkuva muuttui, kun Härköilän laajat niittyaukeat otettiin peltoviljelyyn  ojittamalla ja kyntämällä. Tämän mahdollisti kääntösiivellisen auran käyttöön otto.
Erityisen merkittävästi muuttuivat Härköilän kylän tilojen pihapiirit 1900- luvun ensimmäisellä vuosikymmenelle, kun karjamäärien kasvaessa rakennettiin vanhojen hirsinavettojen tilalle uudenaikaisia tiilinavettoja. Riihipuinti jäi historiaan ja hirsisten olkikattoisten riihien sijaan kyläkuvaan tulivat suuret lautarakenteiset puimalat.


 

Ilmakuva Härköilän kylästä vuodelta 1962. Kuvassa näkyvät Härköilän Yli-Rostin, Toimelan eli entisen Ali-Rostin, Sepän ja Hemmilän tilojen talouskeskukset. Kuvassa näkyy hyvin muutos. joka maataloudessa tapahtui 1800-1900- lukujen vaihteessa. Kyläkuvaa muuttivat tiilinavetat ja suurikokoiset lautarakenetiset puimalat. Kuva: Mikko Yli-Rostin kokoelmat




Ilmakuva Nissolan tilan talouskeskuksesta.

Härköilän kotitarvemylly- ja sahayhtymä

Härköilän kylän kotitarvemylly ja -saha Härköilän kylätien varrella. Kuvan on ottanut Kari Sundström 1950-luvun puolivälissä. Oikealla katos, jossa pärehöylää säilytettiin. Vierestä kulki tie Tuusan rantaan. Kuvan omistaa Kari Sundström.

Härköilän  kylän kantatiloilla oli 1900- luvun alussa paljon yhteistoimintaa. Kylän isäntien toimesta  saatiin kylään yhteinen saha ja mylly, joka sijaitsi Härköilän kylätien varressa.
Kylän tilojen yhteinen saha ja mylly perustettiin 1910- luvun loppupuolella. Myllyn tiedetään olleen toiminnassa ainakin jo syksyllä 1917. Myllyä ja sahaa käytti höyrykone, jota hyödynnettiin myös sähkön tuotannossa. Härköilän tiloilla oli sähkövalot navetoissa ja taloissa jo ennen kuin nummelalaisilla. Tohtori Eino Ketolan kirjassa Vihdin sähkö 1919-1994 kerrotaan seuraavaa:
"Nummelan aseman lähellä, Härköilän kylätien varressa toimi höyryvoimalla käyvä generaattori viimeistään vuonna 1918. Tilanomistajat K. Rautanen Ridalista, Martti J.  Lönnqvist Ali-Rostilta, Kalle Sammalkari Tuusalta, Hemming Blomqvist Yli-Rostilta, J. Albert Sellgren Hemmilästä, Uno A. Dahlberg Veikkolasta, J. G. Heikkilä Nissolasta ja Emil Lanaeus Kuikulta hakivat maaherralta lupaa saada asettaa 240 voltin valovoiman sähköjohto hakijain omistamalta laitokselta Hyvinkäältä Karjaalle menevän rautatien ylitse Nummelan majatalon kohdalla. Hankittuaan lausunnot Rautatiehallitukselta ja Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta Maaherra myönsikin 10.5. 1918 luvan johtojen vetämiseen."
Kylän voimalaitoksen koneenkäyttäjä Anton Metso kertoi ryhtyneensä aamuisin neljän aikaan lämmittämään höyrypannua, jotta navetoihin saatiin valot aamulypsyn ajaksi. Päivisin samaa höyrykonetta käytettiin sahan ja myllyn pyöritykseen.  Vihdin Sähkö Oy:n perustamisen jälkeen muuttuivat Härköilän sahan ja myllyn koneistot sähkökäyttöisiksi ja Härköilän saha oli yksi uuden yhtiön suurimpia asiakkaita.


Kymmenen osakasta

Härköilän kotitarvemylly- ja sahayhtymässä oli  1930- 1940- luvuilla  kymmenen osakasta: Göran Wallgren Sepän tilalta, joka oli yhtymän isännöitsijänä vuosina 1936-1952. Muita osakkaita olivat Kalle Sammalkari Tuusan tilalta, John Hänninen Saarelan tilalta, Smertsi Merivirta Pajulan tilalta, Reino Kärävä Ridalin tilalta, jolta vuokratulla tontilla saha ja mylly sijaitsi, Eemeli Niemelä Kuikun tilalta, F.M. Pitkäniemi Nissolan tilalta, Hilja Yli-Rosti Yli-Rostin tilalta, Ensio Ketola Toimelan tilalta ja Ilmari Sellgren Hemmilän tilalta. 


Jauhatuslupa Kansanhuollolta

Sotien aikana oli elintarviketilanne kireimmillään talvella 1942, jolloin kotitarvemyllyjen käyttöä rajoitettiin. Myllyt joko sinetöitiin tai myllyn käyttöön oli anottava lupa kansanhuoltolautakunnalta. Kokouksessaan 10.2.1942 Vihdin kansanhuoltolautakunta myönsi käyttöoikeuden  kotitarvemyllyä varten 49 vihtiläistilalle, joukossa kymmenen nummelalaistilaa, jotka olivat Härköilän myllyn osakkaina. Pöytäkirjassa mainitaan mylläriksi Anton Metso.


Kuva Anton Metson muistiinpanoista talvella 1942 sen jälkeen kun Vihdin kansanhuoltolautakunta oli myöntänyt jauhatusluvan. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

 
Toimintaa 1950-luvulla

Härköilän kotitarvemylly- ja sahayhtymän kokouksessa tammikuun 11. päivänä 1953  Härköilän Yli-Rostilla oli saapuvilla seuraavat yhtymän jäsenet:
John  Hänninen Saarelan tilalta, Aarne Laustio Tuusan tilalta, Toivo Yli-Rosti Yli-Rostin tilalta, Ilmari Sellgren Hemmilän tilalta. Alpo Ketola Toimelan tilalta, Nissolan tilaa edusti Tauno Terkomaa ja Kuikun tilaa Vesanen. Saapuvilla oli myös  mylläri Anton Metso.
Kokouksessa valittiin yhtymän isännöitsijaksi maisteri Pellervo Huitu ja varalle Toivo Yli-Rosti.
Saha- ja myllymestariksi valittiin Anton Metso ja hänelle annettiin valtuus ottaa apulainen. Yhtymän laskutus päätettiin antaa Anton Metson tehtäväksi ja laskutus tuli suorittaa kolme kertaa vuodessa sopivin väliajoin ja palkkaus laskutuksesta suoritettiin laskun mukaan.
Härköilän saha ja mylly oli toiminnassa 1960- luvun alkuun asti. Mylläri Anton Metso nukkui pois vuonna 1962. Myllärin poismenon ja tehdasvalmisteisten kotitarvemyllyjen yleistymisen myötä yhtymän toiminta alkoi hiipua ja saha ja mylly jäi pois käytöstä.



Härköilän sahan rauniot. Kuvannut Mikko Yli-Rosti 17.3. 2005.  




Tiedot koonnut Mikko Yli-Rosti. Kuvat Mikko Yli-Rostin kokoelmista ellei toisin mainita.