Tapulikaupungin lähiympäristöselvitys

Martti Asunmaan ehdotuksesta Helsingin kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin 14.5.1980 ponsi, joka edellytti kaupungin yhteistyössä Tapulin asukkaiden ja rakentajien kanssa laativan mm. suunnitelman toteuttamisohjelmineen lähiympäristön laadun parantamiseksi.

Ponnessa myös kiirehdittiin palvelujen, virkistysalueiden ja liikenneväylien toteuttamista sekä edellytettiin, että toistaiseksi rakentamattomiksi jäävät alueet kunnostetaan esim. nurmi- tai pelikentiksi.

Siksi kaupunginkanslia teetti Tapulikaupungista lähiympäristöselvityksen, joka julkaistiin 16.11.-81. Kaupunginkanslian talous- ja suunnittelu-osaston rakentamisohjelmatoimisto muodosti työryhmän, jonka avuksi palkattiin maisemasuunnittelukonsultti Pertti Jääskeläinen.

Maisemasuunnittelijan arvio

Selvityksessä ei alueen palveluja käsitellä tarkemmin, vaan maisemasuunnittelija on itsenäisesti tarkastellut alueen lähiympäristön laatua ja verrannut alueella toteutettuja pihoja, katuja, jalankulku- ja paikoitusalueita sekä puistoja vastaavana ajankohtana rakennettuihin kohteisiin pääkaupunkiseudulla.

Raportti toteaa Tapulikaupungin suunnitelmien kyllä vastaavan minkä tahansa lähiön tasoa, mutta toteutuksen sen sijaan olevan monin kohdin erittäin heikko. Lisärasitteena on maapohja eli savipelto, jonka korkealla oleva pohjavesi tekee liian märäksi. Jäljempänä esitettiin kuvia, jotka saivat puhua puolestaan.

Asukkaat eivät vielä mukana selvitystyössä

Tässä selvityksessä alueen asukkaat eivät vielä olleet "työssä" mukana. Selvitys laadittiin vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi, joten se on väliraportin luonteinen.

Esitetyistä asioista ja toimenpidesuosituksista oli tarkoitus pyytää kommentteja eri osapuolilta ja vasta sen jälkeen jatkaa varsinaiseen toteutukseen tähtäävän suunnitelman laatimista.

Jatkotyöhön pyrittiin saamaan mukaan myös valtion edustajia, sillä lähiympäristön parantamiseen kohdistuvia tutkimuksia tai suunnitelmia ei selvityksen julkaisuajankohtaan mennessä ollut tehty Suomessa kovinkaan monta. Toteutuksen organisointi ja rahoituskysymysten pohdinta oli jätetty kokonaan työn ulkopuolelle.

Huonot ympäristöolosuhteet

Raportissa lähdetään liikkeelle ympäristöolosuhteista, jotka ovat työryhmän mielestä huonommat kuin useimmilla muilla alueilla. Väärän lajivalinnan ja puutteellisen hoidon vuoksi valtaosa alueelle istutetusta 1400 puuntaimesta on kuollut.

Pensasistutukset ovat monotonisia yhden lajin massaistutuksia, joiden suojaksi on jouduttu kyhäämään suuri määrä rumia ja liikkumista hankaloittavia suoja-aitoja. Leimaa-antavaa on maaston tasaisuus, joka vaikeuttaa kasviston menestymistä.

Työn alkusivuilla todetaankin yhteenvetona, että lähtökohdiltaan Tapulikaupunkia yksitoikkoisempaa asuinympäristöä tuskin on olemassa.

Jäykkiä ja ideaköyhiä ratkaisuja pihoilla

Pihojen toiminnalliset ratkaisut ovat selvityksen mukaan jäykkiä ja ideaköyhiä sekä muotoilultaan epäonnistuneita. Ominaista on pelkkä tasoajattelu: yhdessäkään pihassa ei ole lasten leikeille virikkeitä antavia kumpareita. Pihojen välillä ei ole muitakaan yksilöllisiä eroja, vaan yleisvaikutelmana on koko alueen yli leviävä sokkelokuvio.

Pihat ovat myös huomattavan avoimia, mikä aiheuttaa tarpeetonta läpikulkuliikennettä ja siten hävittää asukkaille tärkeää alueen omaksi kokemisen tunnetta. Pihojen kulku- ja oleskelualueet on paria poikkeusta lukuun ottamatta päällystetty murskesoralla, joka on huonosti sitoutuvaa ja aiheuttaa pöly- ym. haittoja.

Kadut heikosti toteutettuja

Tapulikaupungissa rakennettuja katuja pidetään raportissa kaupungin yleisen standardin mukaisina, mutta toteutukseltaan Helsingin heikoimpiin kuuluvina. Monet painuneet kohdat kertovat vaikeasti rakennettavasta maaperästä, mistä johtuen kadut vaativat jatkuvaa kunnossapitoa. Tapuliin sisäänjohtavien teiden erotuskaistat synnyttävät moottorikatumaisen vaikutelman, joka houkuttelee liialliseen ajonopeuteen.

Positiivisena yksityiskohtana mainitaan meluvallit, jotka ovat kuitenkin kovin matalia. Valleille tehdyt vähäiset istutukset ovat epäonnistuneet.

Puistojen rakentaminen vielä kesken

Tapulikaupungin puistojen rakentaminen oli selvitysajankohtana 1981 vielä melko pahasti kesken. Tyydytyksellä todettiin, että ainoa alkuperäinen kasvullinen alue (kasvillisuus rehevää ja maaston muotokin vaihteleva) on jätetty puistoksi Tapulikaupungin pohjoisosaan. Alueen hoito oli kuitenkin pahasti myöhässä, minkä vuoksi alueella mm. kuoli suuria puita veteen.

Puistojen työstäminen oli aloitettu leikkipuisto Tapulista ja Maatullinpuistoa oli rakennettu "oleskelupuistoksi". Lisäksi Kimnaasipuistossa oli tehty täyttöä ja nurmetusta sekä istutettu joitakin suuria puita.

Pihoille ominainen lokeroituminen oli kuitenkin hyvää vauhtia leviämässä julkisiin puistoihin, mikä on omiaan hämärtämään julkisten ja yksityisten alueiden rajoja. Erityisen onnistuneena kohteena mainitaan Porvarinpuiston viljelypalsta-alue.

Keskeneräisyys epäkohtien pääsyy

Alueen rakentamisen viivästymisestä johtuva keskeneräisyys todetaan pääsyyksi monelle epäkohdalle. Selvityksessä esitetäänkin rakennettavaksi pihakatuja ja hidaskatuja sekä toivotaan jalankulkualueille aiempaa johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa kasvillisuuden käyttöä.

Paikoitusalueiden ympäristöä haluttaisiin parantaa nopeasti: varsinkin istutusten tekemistä paikoitustonteille kiirehditään. Rakentamattomat tontit pitäisi myös kunnostaa. Niitä ovat Tapulissa 80-luvun alussa olleet terveysaseman tontti, ns. uimahallin tontti ja suuri paikoitusalue, jonka vieressä olevalle tyhjälle tontille kaavailtiin paikoitustaloa.

Korttelikohtainen ympäristönparannussuunnitelma

Selvityksen loppuosaa hallitsee perusteellinen korttelikohtainen ympäristönparannussuunnitelma.

Erityismielenkiinnon kohteeksi on valittu kortteli 40125 Palovartijantiellä ja sen viereiset alueet. Lisäksi on laadittu yleiseksi tarkoitettu piharakentamisen malli työryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta.

Muutosesitykset

Tärkeimpiä muutosesityksiä olivat mm. pihakäytävien kestopäällystäminen, sadeviemäröinnin parantaminen, rakennusten seinänvierustojen kunnostaminen, pihojen sulkeminen läpikululta, istutusten ympärillä olevien kömpelöiden suoja-aitojen poistaminen sekä huonosti menestyneiden istutusten ja nurmipintojen korvaaminen.

Esityksessä kiinnitetään huomiota myös monilajisen kasvillisuuden istuttamiseen alueelle. Lajivalinnat tulisi työryhmän mielestä suorittaa kasvupaikan perusteella ja istutukseen käyttää eri kehitysvaiheissa olevaa taimimateriaalia.

Johtopäätöksiä

Selvityksen lopussa on esitetty havaintojen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Tapulikaupungin lähiympäristön toteuttamisessa selvitykseen mennessä saavutetut tulokset eivät olleet tyydyttäviä. Selvitystyötä tulisi edelleen jatkaa.

Yleisenä johtopäätöksenä todettiin, ettei ympäristöön kiinnitetä riittävästi huomiota. Toimiva ja viihtyisä lähiympäristökin saadaan aikaan vain rakentamalla, joten sen toteuttamiseen tarvitaan myös rahaa.

Maisemasuunnittelun tulisi olla katkeamaton tapahtuma yleissuunnitelmasta aina puiden istuttamiseen asti. Asukkaiden osallistumismahdollisuudet oman asuinympäristönsä suunnitteluun ja rakentamiseen tulisi myös tutkia.

Asukkaat tyytyväisiä

Tapulikaupunkilaiset olivat itse olleet mukana tekemässä aloitetta, jonka tulosta valmistunut lähiympäristöselvitys oli. Niinpä asukkaat olivat tyytyväisiä siihen, että jotain alkoi viimein tapahtua, vaikka raportti leimaakin alueen ankeaksi selvin sanoin.

Selvityksessä kiinnitti huomiota myös se, että siinä selkeästi todettiin alueen suunnitteluvaiheessa tapahtuneen virheitä. Niinpä asukkaat odottivat kaupungin taholta nopeita toimia puistojen, aukioiden ja tyhjien tonttien kunnostamiseksi. Tämän jälkeen kiinteistö- ja asukasosakeyhtiöt voisivat tulla perässä ja kunnostaa pihoja sitä mukaa kun rahaa on saatavilla.

Asia esille lautakunnassa

Kaupunkisuunnittelulautakunta otti asian esille ja korosti lausunnossaan kaupungin velvoitetta kunnostaa nopeasti omat alueensa. "Julkisten tilojen laadulla on suuri vaikutus alueen yleisilmeeseen ja arvostukseen" loihe virkamies lausumaan asiasta Helsingin sanomissa 7.4.1982.

Lautakunta esitti, että jatkossa olisi luotava ympäristöä parantamaan oma organisaatio, jossa olisi mukana asunto- ja kiinteistöyhtiöt, huoltoyhtiö, asukasjärjestöt ja talotoimikunnat. Kaupunki antaisi hankkeeseen vetäjän ja asiantuntijat. Esitys ei kuitenkaan koskaan toteutunut ehdotetussa muodossaan.

Lausuntopyynnöt

Valmistuneesta Tapulikaupungin lähiympäristöselvityksestä pyydettiin kiinteistölautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, rakennuslautakunnan, terveyslautakunnan, palolautakunnan, nuorisolautakunnan ja lasten päivähoitolautakunnan lausunnot.

Myös aluerakentajat, Palkkiyhtymä Oy ja Polar-rakennus Oy antoivat lausuntonsa. Lisäksi Puistolan asemanseudun Huolto Oy ja eräät alueen asunto- ja kiinteistöyhtiöt esittivät omia huomautuksiaan. Lausunnoissa todettiin mm. että laadittu lähiympäristöselvitys ei ole valmis suunnitelma, vaan luonteeltaan väliraportti.

Palkin ja Polarin suhtautuminen

Polar ja Palkki pitivät selvitystä tervetulleena, mutta katsoivat sen virtaviivaistavan olosuhteita: rakentaminenhan oli vielä kesken eikä aluetta näin ollen voinut arvostella kokonaisuutena. "Heikohko vaikutelma" johtui rakentajien mukaan osaltaan asuntohallituksen tiukoista normeista, joiden vuoksi suunnitelmat oli karsittava minimiin.

Istutusten epäonnistumiseen taas oli syypää kaupungin puisto-osasto, joka teki istutussuunnitelmat ja valitsi huonosti viihtyneet lajikkeet. Näistä takaiskuista huolimatta rakentajat vakuuttivat silti pitävänsä myös rakennetun alueen yleisilmettä tärkeänä asiana, koska se vaikuttaa heidän tulevien uudisasuntojensa myyntiin.