Tapulikaupungin asuinympäristön kehittämissuunnitelma

"Ettei Tapulikaupungista enää sanottaisi: se ikävän näköinen paikka, jossa on korkeita taloja pellolla. - Vaan nähtäisiin jännittävän näköinen alue, jossa on vänkä tapuli ja viirejä katoilla."

Näin kaavaili arkkitehti Matti Vesikansa Tapulikaupungin tulevaisuuden ilmettä. Vesikansa laati Helsingin kaupungin palkkaamana Tapulikaupungille kehittämissuunnitelman, joka valmistui 1.12.1983.

Työtä ryhdyttiin tekemään vuonna 1982 ja se oli jatkoa kaupunginkanslian edellisenä vuonna laadituttamalle Tapulikaupungin lähiympäristöselvitykselle. Alueelle oli myös jo aiemmin tehty alustavia väritys-, kortteli- ja pihasuunnitelmia.

Ehdotuksia asuinympäristön parantamiseksi

Kehittämissuunnitelman tavoitteena oli esittää toteuttamiskelpoiset ehdotukset asuinympäristön parantamiseksi koko Tapulikaupungin alueella ja yksityiskohtaiset parannussuunnitelmat kahden esimerkkipihan (40104/1 ja 40106/1) kunnostamiseksi.

Lisäksi tavoitteena oli esimerkkinä olemalla auttaa asuntohallitusta kehittämään perusparannustoiminnan rahoittamista ja myös muotoilemaan uutta perusparannuslakia.

Suunnitelmassa haluttiin fyysisten parantamisehdotusten lisäksi käsitellä sosiaalista puolta eli asukkaatkin pyrittiin saamaan mukaan alueen parantamistyöhön.

Kaupunkikuvan muuttaminen myönteiseksi

Parantamistyön keskeisenä päämääränä oli kääntää osittain kielteisenä koettu kaupunkikuva myönteiseksi noudattamalla yksilöllistä ja ihmisläheistä linjaa.

Työ rajattiin alueellisesti käsittämään vuoden 1981 lähiympäristöselvityksen tavoin lähinnä Kimnaasipolun ja radan välinen alue. Kimnaasipolun länsipuoli on asemakaavallisesti ja materiaaleiltaan "betonialuetta" korkeatasoisempi, joten sen perusparantamisen tutkimista ei tässä yhteydessä katsottu tarkoituksenmukaiseksi.

Kerrostaloalueen yleisilme

Rakennussuunnitelman alussa luodaan kertauksenomaisesti suppea katsaus Tapulin kerrostaloalueen yleisilmeeseen.

Alueen todetaan olevan yksitoikkoinen, keskeneräinen ja kohennusta vaativa. Piha-alueet vaikuttavat viimeistelemättömiltä karkeine sorapintoineen ja pensasistutusten suojalankkuineen. Havupuiden täydellinen puuttuminen johtaa lisäksi harmauteen lehdettömänä aikana.

Rakennukset ovat kuitenkin kestävää materiaalia, eikä niissä ole pahoja rakennusvirheitä. Asemakaavallisiksi hyviksi puoliksi nähdään laaja jalankulkuraitisto, pysäköinnin sijoittuminen korttelipihojen ulkopuolelle ja asuntokatujen rauhoittaminen turhalta liikenteeltä.

"Erikoisesti rautatieltä nähtynä alue antaa itsestään ehkä ankeankin kuvan. Kun menee alueen sisälle tai katselee aluetta sen toiselta reunalta radalle päin, on yleisilme jo paljon parempi",

raportissa todetaan. Asioillahan on eri puolensa tarkastelunäkökulmasta riippuen:

"Tapulikaupungin tekee persoonattomaksi tyyppielementtien toisto ja persoonalliseksi puolestaan tornitalojen runsas määrä pienellä alueella."

Ympäristön heikkouksien nähdään olevan seurausta alhaisesta rakennusstandardista, suppeasta materiaali- ja lajivalikoimasta sekä kaavamaisesta suunnittelusta. Lukuisia kunnostus- ja rakennustoimenpiteitä oli meneillään suunnitelman tekohetkellä ja luonnon kasvamisen odotettiin jatkossa parantavan ympäristöä huomattavasti.

Pyrkimys parantaa fyysistä ympäristöä

Rakennussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat pääosaltaan fyysisen ympäristön parantamiseen tähtääviä. Työryhmä saikin asukkailta palautetta, jossa painotettiin myös sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä asumisviihtyvyyteen oleellisesti vaikuttavina tekijöinä. Mm. talkoiden järjestäminen nähtiin hyvänä väylänä sosiaalisen ympäristön kehittämiselle.

Kehittämisideoita

Raportissa kirjataan pitkä lista yksityiskohtaisia asuntoja, yhteistiloja ja piha-aluetta koskevia kehittämisideoita. Esimerkkeinä mainittakoon:

keittiöiden ja saniteettitilojen kaakelointi huoneistojen
välisen äänieristyksen parantaminen
ranskalaisten parvekkeiden lisääminen yksiöihin ja kaksioihin
pienten asuntojen yhdistely
matto, peili ja kukkia porrashuoneeseen
 saunan pukuhuoneen panelointi ja sisustaminen
kylmän ulkoiluvälinesuojan rakentaminen pihalle
lisää kasvillisuutta, penkkejä ja puutarhakeinu
piha-alueen kenttien korottaminen ja päällystäminen kivituhkalla
aikuisten ja vanhusten oleskeluryhmän parantaminen (penkit, pöytä, puutarhakeinu, grilli)

Yleisenä periaatteena oli tehdä parannuksia kaikille ikäryhmille ja vahvistaa korttelihenkeä.

Asukkaat mukaan suunnitteluun

Edelleen raportissa painotettiin asukkaiden suunnittelutyöhön osallistumisen tärkeyttä aivan projektin alusta alkaen. Niinpä tutkimusta varten tehtiin 3.1.-83 kysely Käsityöläisentie 9:n asukkaiden keskuudessa. 137 jaetusta lomakkeesta saatiin takaisin vain 22, mutta tämäkin aineisto tuntui kartoittavan varsin hyvin koettuja fyysisiä ja sosiaalisia epäkohtia korttelissa.

Työryhmä kutsui asukkaat 10.1.1983 yhteiseen suunnittelukokoukseen, jossa käytiin läpi kyselyn tuloksia ja esiteltiin konsultin tekemiä kehittämisratkaisuja. Työryhmä teki lisää parannusehdotuksia, joista vielä kysyttiin asukkaiden mielipidettä 28.1.1983 mennessä.

Tämän kyselyn perusteella voitiin tehdä se johtopäätös, että asukkaat hyväksyivät suunnitelman ja toivoivat sen toteutuvan. Kesäkuussa -83 tehtiin päätös Käsityöläisentie 9:n ja 14-16:n piha-alueiden parannustöiden tilaamisesta urakoitsijalta.

Yleisten alueiden ilmettä esitetään parannettavaksi mm. seuraavin toimenpitein:

 Radan varteen pitkä havupuurivistö, joka juhlistaisi Tapulikaupungin maiseman radalle päin. Samalla tulisi tutkia, voisiko radan ja kerrostaloalueen välistä osaa metsittää havupuilla.
Pysäköintialueille suojaistutukset, esim. puolikorkeat pensasaidat, sekä asfaltointi.
Tapulikaupungille oma symboli radan varteen, esim. kellotapuli.
Talojen katoille käsityöläisaiheiset viirit, jotka loisivat eloa maisemaan ja samalla opastaisivat kylään tulijaa löytämään oikean osoitteen samannäköisten talojen seasta.
 Ikkunoiden välien tai hissikuilun kohdan värittäminen talon omalla nimikkovärillä tai värinauha katon rajassa auttaisi sekin erottamaan talot toisistaan sen lisäksi, että väri virkistäisi harmaata yleisnäkymää.
 Pikku portteja tuulen pysäyttäjiksi talojen väliin

Esimerkkitonttien kehittäminen käsittää sekä rakennuksiin että piha-alueisiin kohdistuvia toimenpiteitä. Parannustoimenpiteissä on pyritty ottamaan huomioon kaikki ikä- ja käyttäjäryhmät. Tämän varmistamiseksi suunnitelmaa esiteltiin asukkaille lukuisissa yhteyksissä.

Parannustöitä samaan aikaan

Kehittämissuunnitelman laatimisen aikoihin kaupunki, aluerakentajat ja taloyhtiöt tekivät alueella parannustöitä, jotka selvästi kohensivat Tapulikaupungin fyysistä olemusta. Toimenpiteet perustuivat osittain vuoden 1981 lähiympäristöselvityksen ehdotuksiin ja toisaalta taas kehittämissuunnitelman tekemisen yhteydessä esillä olleisiin ratkaisuihin. Pihasuunnitelmista ensimmäisenä toteutettiin istutusten korjaukset.

Suunnitelma tiedoksi kaupunginhallituksessa

Kaupunginhallitus merkitsi kehittämissuunnitelman tiedoksi 14.5.84 sekä kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa, kiinteistölautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin raportin ehdotusten toteuttamiseksi.

Tapulikaupungin kehittämissuunnitelman toteuttamista asetettiin seuraamaan työryhmä 16.5.84. Seurantaryhmä järjesti 18.11.86 alueen asukkaille tiedotustilaisuuden, jossa esiteltiin kehittämissuunnitelman senhetkistä vaihetta ja kerrottiin lähivuosien rakentamishankkeista.

Seurantaryhmä laati 7.10.-86 raportin, jossa todettiin suurimman osan kehittämiskohteista toteutetun tai saadun alulle. Osa toimenpide-ehdotuksista taas toteutuu siinä tahdissa kuin uuden perusparannuslain puitteissa saadaan valtion rahoitusta talojen ja pihojen parannuksiin.

Merkittävimpiä toteutuneita kohteita

Tapulin palvelutalon rakentaminen
asemakaavamuutokset monitasopysäköinnin välttämiseksi
istutusten kuntoonlaitto-ohjelman tehostaminen
uuden perusparannuslain laatimisen myötä talojen ja pihojen parantamisen käynnistyminen

Lisäksi suunnitteilla oli mm. asuinrakennusten ja tonttien perusparantamista, pysäköintialueiden asfaltointia, hidaskatujen rakentamista, päiväkoti Pippurin pihan laajentaminen sekä aseman ympäristön kehittäminen.

Seurantaryhmän toimesta järjestettiin myös Tapulikaupungin tunnuskilpailu, jonka voitti ehdotus "Ruovikko".