Anoppini Bertta Nurmen os. Eriksson (1907-1977) nuoruusvuosilta en kovin paljoa tiedä, mutta muutama vanha hauska valokuva houkutti kertomaan hänen vaiheistaan edes hitusen. 

Kuva: Alma ja Kustaa Eriksson tyttärineen. Alinna Kerttu ja isän polvella Bertta.

Anoppini vanhemmat, seppä Kustaa Eriksson, lähtöisin Tampereelta ja vaimonsa Alma os. Lahtinen, hartolalainen, olivat  muuttaneet  Helsingistä Tapanilaan, Löömannin mäkeen joskus 1920-luvun puolessa välissä. Löömannin mäki sijaitsi Sidetien alkupäässä, nykyisen Hiidenkivenpuiston eteläpuolella. Tulipalo tuhosi kuitenkin heidän kotinsa, jäljelle jäi vain ompelukone, perheen suuri aarre.

Kuva yllä: vasemmalla Bertta, isä Kustaa, Kerttu ja äiti Alma Eriksson. Kuva vieressä: vasemmalla Kerttu (9-v.) ja oikealla tuleva anoppini Bertta.

Tulipalosta kuitenkin toivuttiin ja mieheni isovanhemmat ostivat 1930-luvun alussa tontin Tapanilasta Sidetie 13:sta. Talo on vieläkin pystyssä , sillä Kustaa-seppä teki  talonsa  kestämään ja minulle on kerrottu, että  perustuksissa on raudoituksena käytetty ratakiskoja. Kiskot lienevät olleen peräisin vanhasta rautatiestä, joka kulki Sidetien paikalla aikaisemmin. 
 

Talo alkaa hahmottua

Alma ja Kustaa oikealla

Bertta Nurmi oikealla

 

Kuva: anoppini Bertta Nurmi kotinsa edessä.

Puolessa välin 1930- lukua Bertta ja Yrjö muuttivat poikansa Juhan (1927-1983) kanssa asumaan vanhempiensa luo Sidetien taloon. Vuonna - 41 perheeseen syntyi vielä poika Mikko (k. 1996).  Bertta Nurmi asui Sidetien talossa vuoteen 1976 asti, jolloin hän kuoli. Sen jälkeen tontti myytiin ja nyt kasvimaa on asuntojen alla.

Kuva: anopin äiti Alma Eriksson.

Sotavuosien jälkeen mieheni isä, Yrjö Nurmi, viljeli maissia, joka oli Tapanilassa tuohon aikaan melko harvinainen viljelyskasvi. Hän viljeli myös arbuuseja, joita hänen lisäkseen tietääkseni viljeli vain Viljo Halme. 
 

Kuva: Bertta Eriksson on laitimmaisena vasemmalla. Kansakoulu on Hämeentiellä Vallilassa oleva punatiilinen koulu.

Bertta tutustui tulevaan mieheensä Yrjö Nurmeen (1903-1949) toimiessaan ennen vuotta -27 Pakilassa postinjakajana.  Bertta kuvassa oikealla.

Bertta on kirjoittanut kuvansa taakse:  Tässä on minulla se leninki päälläni, jonka täti ompeli ja lähetti Sinulle. Minun naamani ei huoli katsoa, kun ei tullut edes tukkaani kammattua. Tämä on otettu kaksi kuukautta tänne tuloni jälkeen.

Kuvat Bertan ja Yrjön melontaretkistä Vantaan jokivarressa lienevät seurusteluajoilta.

Bertan ja Yrjön seurustelu johti avioliittoon vuonna 1927 ja nuoret asettautuivat asumaan aluksi Helsinkiin.

Kuva:  Isoäiti Alma Eriksson ja tyttärensä Bertan poika, tuleva mieheni Mikko Nurmi 1940-luvulla.

Almalla ja Kustaalla oli viljelysten lisäksi tietysti possu ja kanejakin, jotka joutuivat aikanaan pataan. Lapsille piti kuitenkin muuntaa totuutta ruuan alkuperästä, sillä eihän nyt kukaan kaveriaan olisi syönyt.

3.12.2003 oli Koillis-Helsingin LähiSanomissa myynti-ilmoitus: Viehättävä erillistalo 3 h, k, khh, sauna 70 m2 + autokatos 15 m2 + varasto 5 m2. Peruskorjattu, varaava takka. Kuntotarkastus tehty. Aidattu, hoidettu piha n. 400 m2. Hp 208.000 €. Sidetie 13.

7.1.2004 oli uusi myynti-ilmoitus: Viehättävä peruskorjattu erillistalo 3 h, k, khh, s 70 m2 + autokatos 15 m2 + var 5 m2. Varaava takka. Kuntotarkastettu. Aidattu 400 m2 tonttiosuus. Hp 198.000 €. Sidetie 13 A. Kuvissa molemmissa sama mansardikattoinen talo.

Web-toteutus: Marja-Liisa Nurmi, 2001