HELSINGIN MATTOTEHDAS

- Uutta ja vanhaa mattoteollisuutta

Pääosa tuotantotiloistaan viime lokakuussa Malmille uusiin tiloihin muuttanut Helsingin Mattotehdas kuuluu olennaisena osana helsinkiläiseen teollisuusperinteeseen, onhan se perustettu jo vuonna 1921. Yritys toimii tänään Malmilta vuokraamassaan 2.200 neliön tehdasrakennuksessa, jossa valmistetaan tuftattuja mattoja. Kesään mennessä myös tehtaan varsinainen alkuunpanija, kookosmattokutomo siirtyy Tapanilasta Malmille uuteen, vastaostettuun 1600 m2:n tehdashalliin.

Mattotehdas on työllistänyt jo useamman polven helsinkiläisiä. Yleensä tehtaalla on viivytty ja viihdytty pitkään, minkä ansiosta henkilökunnan vaihtuvuus on ollut erittäin vähäistä. Tällä hetkellä Mattotehdas työllistää 40 henkiä, joista neljä on tullut muuton jälkeisen laajennuksen aikana. Liikevaihdoltaan yritys on kehittynyt ripeästi. Vuodesta 1976 lähtien yritys on kehittynyt ripeästi.

Vuodesta 1976 lähtien yritys on viisinkertaistanut liikevaihtonsa, ja se on budjetoitu kuluvalle vuodelle noin 18 miljoonaksi markaksi.

Matot saavat tarkoituksenmukaisen kumikanttauksen vulganointikoneella.

Alussa myös muita tuotteita

Vuonna 1921 saksalainen Bruno Kohls perusti Helsingin Mattotehtaaksi nimittämänsä kookosmattokutomon. Alussa tehdas sijaitsi useassakin eri paikassa Helsingissä ja työntekijät olivat enimmäkseen lähiseudun kutomistaitoisia rouvia. Tehdas aloitti toimintansa kookosmattokutomona, jossa puisilla kangaspuilla kudottiin käsin kauniita kookosmattoja yritysten ja kotien käytävämatoiksi. Tuotevalikoimaan kuului alussa muutakin, esimerkiksi perustien rautatievaunujen jarrutyynyjen valmistusta jne. Mattotehtaan tulevaisuutta turvattiin lisävalmistuksella ja -myynnillä.

Tapanilassa viime vuoteen

Jo 1930-luvun lopulla oli aika siirtyä omaan tehdasrakennukseen Tapanilaan, missä yritys sitten toimikin aina viime vuoden lokakuuhun. (Kuoppatiellä, Suomen Puhallintehtaan ja Mineriittitehtaan välissä) Tapanilaan muutettaessa toiminnan pääpaino oli edelleen kookosmatoissa, ja tuohon aikaan tehtaan palveluksessa oli parhaimmillaan yli sata työntekijää. 

Toiminta laajeni merkittävästi vuonna 1969, jolloin tehtaalla alettiin valmistaa myös tuftattuja käytävä- ja kokolattiamattoja. Tämä mahdollisti mattovalikoiman kasvamisen ja samalla toiminnan laajenemisen.

Uudella tehtaalla valmistetaan tuftattuja mattoja. Suuresta lankarullatelineestä langat menevät mattokoneeseen.

1970-luvun puolivälissä alettiin maahantuoda niitä lattiapäällystealan tuotteita, joille ei tehtaalla ollut mahdollista rakentaa omaa tuotantoa: muovilattianpäällysteitä, kudottuja kokolattiamattoja, erilaisia luonnonkuitumattoja.

Tuonti täydensi sopivasti Mattotehtaan omaa tuotantoa, ja nykyisin tuotevalikoima kattaakin monipuolisesti erilaiset käyttökohteet julkisesta rakentamisesta yksityistalouksien tarpeisiin. Huipputason julkisesta käytöstä mainittakoon, että se punainen matto, jolle eri maiden valtiovierailijat maassamme ensi astuvat, on valmistettu Helsingin Mattotehtaalla sekin jo vuodesta 1921 lähtien.

Kutoja Airi Ulvinen on työskennellyt Helmalla 21 vuotta ja on tällä hetkellä harjamattojen kutojana.

Muutto pian edessä

Tapanilan 30-luvulta peräisin olevassa tehdasrakennuksessa jatkuvat työt edelleenkin aina kesään asti, jolloin Helsingin Mattotehdas muuttaa lopullisesti malmille. Samalla katoaa osa helsinkiläistä teollisuusperinnettä.

Tapanilan tehtaan tiloissa työskentelee tällä hetkellä vielä 12 työntekijää, jotka kaikki siirtyvät muuton mukana Malmille.

-60-luvulle asti tehtaalla kudottiin harjakookosmatot pääosin käsityönä, jolloin 7-8 kutojaa saattoi tehdä samaa mattoa. Työvaiheita kun oli niin monta, muistelee yli 20 vuotta talossa työskennellyt Annikki Juvonen.
- Ennen tehtiin myös kookoskäytävämattojen kanttaus kangaspäätteellä, nykyisin matot saavat tyylikkään ja tarkoituksenmukaisen kumikanttauksen vulganointikoneella.
- Koneiden myötä työ on keventynyt ja nopeutunut, ehkä hiukan yksinkertaistunutkin, kertoo Annikki Juvonen.
- Tosin teemme edelleen kaiken aina lankojen värjäyksestä alkaen täällä tehtaalla. Intiasta tuodut kookoslangathan värjätään ja puolataan ensin täällä, minkä jälkeen niitä vasta voidaan käyttää kookosmaton tekotarpeiksi.
- Muutto uusiin tiloihin on hiukan haikeatakin, onhan jokainen meistä jo suorastaan "kotiutunut" tänne vanhalle tehtaalle. Mutta niinhän se on, että kehityksen mukana sitä on mentävä, toteaa Juvonen.

Tulevaisuus näyttää valoisalta

- Mattoalalla kilpailu on tullut ehkä yllättävänkin rajuksi, kertoo Helsingin Mattotehtaasta vuodesta 1975 luotsannut toimitusjohtaja Pekka Herlevi.
- Olemme pysyneet kiitettävästi mukana kehityksessä - osaltaan ehkä välttämättömien uudistusten ansiosta. 
- Tulevaisuus näyttää yrityksessämme valoisalta. Uudet tuotantotilat mahdollistavat entistä suuremman kapasiteetin ja tuotevalikoiman laajenemisen entisestään, uskoo toimitusjohtaja Herlevi.
- Yllätyksiäkin matkan varrella on ollut. Esimerkiksi tekstiililattioiden menekin pieneneminen oli yllättävää, ovathan nämä pysyneet muualla maailmassa suosiossaan. Tämän johdosta olemme myös osaltamme laajentaneet tuotevalikoimaamme.

Esko Toivonen leikkaamassa mattoa sopivan suuruiseksi.