Sirkka Lekman:
| Siltamäki - Suutarila vuonna 2000 Tulevaisuusnäkymiä vuodelta 1986 |
 |
Siltamäen kerrostaloalue on sankan puuston peitossa. Jokivarren rehevät istutukset imevät Tuusulantien liikenteen huminan. Keravanjoki on tehokkaassa virkistyskäytössä. Yhtenäiset ulkoilureitit vievät aina Haltiavuorelle tai Laaksoon saakka. Siltamäen uimala on riemukkaan melskeen tyyssija vesiliukumäkineen sekä polku-, vene-, kumipatja- ja kanoottilainaamoineen. Joesta nousee syömäkelpoinen lohi.
Suutarinnupille ajetaan lisää ylijäämämaata. Meille syntyy Malminkartanon malliin laskettelurinne, korkein koko kaupungissa. UUV lupaa hiihtohissit ja valaistut rinteet käyttöön viimeistään vuonna 2002.
Suutarilassa villiviini on peittänyt arkkitehtien pahimmat virheet. Aluetta arvostetaan ihmisläheisenä, tyylikkäänä kokonaisuutena.
Vanha kartano Hannukselankujalla (Böstaksen tilan päärakennus, palanut) on korjattu nuorisotilaksi. Pihan kivinavetasta kuuluu kolke ja pärinä, kun moottoriharrastajat korjaavat härveleitään päästäkseen harjoittelemaan teollisuusalueella sijaitsevalle koeradalle. Vanhemmat puuhastelevat muodikkaasti lastensa ja nuortensa kanssa. (tontti on varattu Niemikotisäätiölle).
Huoltokodin (Siltamäen palvelukoti) peruskorjatussa navetassa on tilaisuus harrastaa lähes mitä hyvänsä lankojen värjäämisestä veneenrakennukseen.
"Siltamäen linna" (tornitalo, palanut) vuonna 1986 valmistuneen ala-asteen koulun takametsikössä on yhdistysten talo, joka kunnostettiin talkoovoimin 90-luvun alussa. Konsensus toimii, kun demareiden, kokoomuksen, kansandemokraattien ja keskustan paikallisjärjestöt pitävät siellä kokouksiaan.
Entisen lämpökeskuksen (Riimusauvantie, purettu) tontilla on terveysasema ja hammashoitola. Palvelukeskuksen terveystiloissa äitiys- ja lastenneuvola kahdessa kerroksessa.
Alueemme lapsiystävällisyys ja perheasuntojen runsaus ovat pitäneet lapsimäärän kasvun tasaisena, joten koulut ja parakit ovat edelleen täynnä. Yläasteen ja lukion tontilla (Vaskiniitty) on lisärakennus ja kaksi parakkia. Ala-asteen koululaiset valmistavat ohjelmaa ensimmäisen kouluviipaleen 35-vuotisjuhlaa varten. Yhdestäkään parakista ei ole voitu luopua.
Onneksi päivähoitotilanne sentään on lähellä kaupungin keskiarvoa. Siitä asukkaat osaavat antaa ansaitut kiitokset kansalaistoimikunnalle.
Suutarilan asukasmäärä on kipuamassa lähelle neljäätoistatuhatta vastoin aikaisempia ennusteita. Koko kaavoitusjärjestelmä on yleisen keskustelun kohteena, sillä tiukat kaavat estävät muuttovoittoalueilla kunnallisten ja kaupallisten palveluiden riittävän rakentamisen. Niinpä Suutarilassa jokaista tontinkulmaa havitellaan rakennuskäyttöön. Parhaillaan taistellaan kerrostaloalueen ja Keravanjoen välisten dyynien rakentamisesta.
Malmin aluekeskusparatiisista saa melkein mitä hyvänsä, mutta asukkaat toivovat lisäksi ikiomia lähikauppoja. Valopilkkuna on Siltamäen ostoskeskus: Lasikattoisen sisäpihan suihkukaivon ja viheristutusten äärelle on saatu erikoisliikkeitä ja kahvio. Pysäköintiongelma ostoskeskuksen parkkipaikalla aiheuttaa ostarissa asioiville päänvaivaa.
Kehä III:n ja Tuusulantien välinen Suutarilantie on valmis. Tärkeimmissä risteyksissä on vilkkuvat liikennevalot. Tammiston eritasoliittymä otettiin käyttöön vuonna 1990 ja kaupungin yhteys sinne vähän myöhemmin. Turkistehtaan silta (Brobackan silta, Kirkonkylänpolku) on kevyen liikenteen käytössä.
Matkustusaika keskustaan uusista liikennejärjestelyistä huolimatta on kasvanut. Sanomalehtien yleisönosastoissa käydään vilkasta keskustelua, hoidetaanko julkinen liikenne uudistuneeseen ydinkeskustaan metrolla Vallilasta vai junalla Malmilta.
YTV:n suunnitelmissa on neljän pääkaupunkiseudun kaupungin yhdistäminen hallinnollisesti yhdeksi suurkunnaksi Lontoon ja Tukholman tapaan. Helsingin hallintoa on hajautettu enenevästi suurpiireihin, joita nykyään on 13. Olemme oppineet äänestämään kunnallisvaaleissa oman alueemme ehdokkaita. Tämän opin saimme kantapään kautta vuoden 1992 vaalien jälkeen. Muualla asuvat alueellisten sosiaali-, terveys-, koulu-, kaupunkisuunnittelu-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikennejaostojen jäsenet tekivät nimittäin meidän kannaltamme negatiivisia päätöksiä pelkkää itsekkyyttään.
MaTaPuPu-lehden nimeen on lisätty alkutavuja. Kaupungin ylivoimaisesti parhaana lähilehtenä se on saanut virallisen aseman tiedonvälittäjänä koillisessa suurpiirissä, sekä samalla verovapauden. Lehden nimi on MaTaPuPuPiSiJa, ja sen levikki on reippaasti yli 100 000. Lehti on sitoutumaton ja puolueeton, ja sitä luetaan ahkerasti joka taloudessa. Kaikki tahot ovat tunnustaneet alueellisen tiedotuksen merkityksen, eikä lähilehtien olemassaoloa enää kukaan aseta kyseenalaiseksi.
Julkaistu aiemmin MaTaPuPu 17.9.1986
Web-toteutus ja sulut: Liisa Nordman, 2005