Taustalla: Sateenkaarentie oikeassa yläkulmassa. Pohjantähdentie kulkee kuvan poikki. Oikealla näkyy vähän Holopaisen taloa, sitten on Koskisen talo. Keskellä on junavaunu, jossa asuttiin. Ihan takana korkealla näkyvä katto on ehkä Kointähdentiellä asuvan Määttäsen talon. Lyhtypylväästä oikealle oleva talo on jo purettu. Taustasta kuvasuurennos.

Naapurustossa asuva Pauli Holopainen muuraa Viljon ollessa hanslankarina. Holopainen oli osaava muurari, hän on ollut rakentamassa ehkäpä kymmentä lähiseudun taloa.

Pullin perhettä ja sukua talon rakennustyömaalla vasemmalta Hannu, Viljo, Sirkka, Eero, Sirpa, Jari ja kyykyssä Anna-Liisa.

Kaupassa käynnit
Anna-Liisa hoiti ruokatarvikkeiden ostamisen. Hän kävi kaupassa läheisestä parakki-Elannossa, Tikkurilantien varrella sijainneessa Kuismasen sekatavarakaupassa tai työmatkallaan "kaupungissa".  

Lähimmät naapurit
Pullien takana asui Hilja Pitkänen ja Pohjantähdentien varrella Kaarina Viitasen perhe. Sateenkaarentiellä asuivat silloin jo Stenhammar, heidän takanaan olivat Yrjö Vuorinen, vieressä Pauli Holopainen, Keijo Holopainen, Koskinen, Luoto, Leino, sitten oli kulmassa tyhjä tontti, johon Oja rakensi. Hänen takanaan oli Heinonen ja sitten Nyberg Leinoa vastapäätä. Heino oli Leinon ja Koskisen välissä. Konut asuivat Heinosia vastapäätä. Ylempänä Sateenkaarentiellä viimeisenä kulmassa asui Veikko Viikilän perhe. Heillä oli aluksi ihan pieni mökki jota on jo kahteen otteeseen laajennettu. Sateenkaarentien päässä joen rannan kuusikossa oli pieni, heiveröinen lautarakennus. Siinä asui kesät joku varaton mies. Aarno Savunen, silloisen Penttiläntien varrella, aloitti rakentamisen Pullien jälkeen. Hänen talonsa paikalla oli ennen heinälato. 

Sateenkaarentien eteläinen puoli Pohjantähdentiestä jokirantaan oli Niemisen omistuksessa. Niihin aikoihin maat olivat peltona. Nieminen myi myöhemmin maitaan tonteiksi ja kaupunki lunasti joen rannan maat virkistysalueeksi. Niemisellä oli ostajien suhteen kaksi vaatimusta - ei saanut olla kommunisti ja talo tuli rakentaa hänen poikansa tekemien piirustusten mukaisesti tasakattoisiksi.
Oman saunan valmistumista odotellessa Pullit kävivät Niemisillä saunassa, joskus Sahenkarilla ja Viljo myös kaupungilla yleisessä saunassa.

Kun maisema oli avaraa näkyi Lehdon talon rappusille asti. Mauno Lehto oli komea näky laivaston univormussa töihin lähtiessään. Lehdoilla oli Pienenkarhunpolun päässä laituri. Siitä hypättiin uimaan ja siinä pestiin mattoja. Kaikkiaan lähietäisyydellä oli yhteensä kolme laituria. Sirpa-tytär kävi joella onkimassa kissalle kaloja. Hän käytti syöttinä taikinaa, sillä mato ei olisi sameassa vedessä houkutellut kaloja. Joen rannassa oli paljon rentukoita ja kulleroita, nyt niitä ei enää ole.

Sirkka-Liisa ja Sirpa keskentekoisen kotinsa portaikolla.  Taloon laitettiin aluksi koksikeskuslämmitys, josta luovuttiin ja laitettiin tilalle v. 1967  öljylämmitys. Vuodesta 1980 asti taloa on lämmitetty suorasähköllä.

Viljo, Sirpa, Sirkka-Liisa ja Anna-Liisa Pulli vuonna 1966 ylioppilasjuhlia viettämässä.

Harrastukset
Viljo on taitaja puuseppä. Hän on tehnyt liki kaikki kodin kalusteet sekä veneitä. Autotallissa on valmistunut kaikkiaan kolme soutuvenettä. Viljon suvussa on puuseppiä monessa polvessa. Isä oli Sortavalan maalaiskunnassa maanviljelijä, kalastaja ja veiston opettaja. Hän valmisti myös veneitä.
Pullit hankkivat puolitekoisen kesämökin, jonka Viljo rakensi itse täysin valmiiksi ennen eläkkeelle jäämistään. Hän on ollut mukana Suutarilan omakotiyhdistyksen toiminnassa ja kuuluu Sortavalan Pullit ry sukuseuran perustajajäseniin. 
Kaikenlaiset pihatyöt, puutyöt, kalastus ja päivittäinen "Kirkonkylän lenkki" täyttävät nyt eläkkeellä olevan Viljon päivät.

Anna-Liisa on useat vuodet kuulunut Siltamäen Marttoihin ja toiminut myös puheenjohtajana. Hän laulaa kirkkokuorossa, ompelee, kutoo kangaspuilla, on monella tapaa käsistään kätevä ja aikaansaapa.

Viljo ensimmäisen lapsenlapsensa Ann-Mari Söderlundin kanssa pihakäytävällä koronaa pelaamassa vuonna 1974.  Tasakattoinen talo aidan takana on Sateenkaarentien  vastakkaisella puolella, alkuaan Niemisen pellolla.

Viljo eläkkeelle jäämispäivänään vuonna 1991. Hän työskenteli Helsingin Sanomilla vuodesta 1958 lähtien, ensin puuseppänä ja sitten puuseppien työnjohtajana. Ennen vuotta 1958 hän työskenteli veljensä veneveistämössä ja valmisti mm. isoja moottoriveneitä.

Viljon rakentama leikkimökki talon takana, tontin perällä. Oikealla on Pitkäsen rakentama talo, Mauno ja Airi Lehdon talon harja, Peura, keskellä koivun takana Bycklin ja vasemmalla Lehtosen talo.