MaTaPuPu   Siltamäki-Suutarila     Sillat     Kaavoituskatsaukset
Sateenkaaren
raittisilta
Kevyen liikenteen 
vesistösilta

 

Helsingin ja Vantaan yhteinen siltahanke on suunnittelun alla. Havainnekuvat kertovat sillasta tulevan pääosin puisen ja se on katettu läpinäkyvällä katteella.

MaTaPuPu-lehdessä julkaistuja artikkeleita

17.10.2001:
 
sijainti: Sateenkaarentien pää
suunnittelija: LT-konsultit Oy
siltatyyppi: katettu liimapuu-
rakenteinen ristikkosilta
jännemitta: 36,0 metriä
sillan alareuna: väh. +12,0 m 
vapaata vesipintaa yliveden-
korkeudella: 27,0 metriä
arvioitu hinta: 2,1 milj. markkaa
arvioitu valmistumisaika: v. 2002

Kevyen liikenteen silta Suutarilasta Keravanjoen yli

Suutarilaan Sateenkaarentien päähän ollaan suunnittelemassa kevyen liikenteen siltaa, joka yhdistää Suutarilan ja Vantaan puolen Kirkonkylän.

Siltapaikka sijaitsee runsas kolme kilometriä ylävirtaan päin Keravanjoen laskukohdasta Vantaanjoessa ja noin puoli kilometriä Kehä III:n alituskohdasta alavirtaan päin.
Suunniteltu Sateenkaaren raittisilta ja tuleva sillan ylittävä kevyenliikenteen väylä ovat osa laajempaa Kehä III:n parantamissuunnitelmaa välillä Lentoasema - Tikkurila. Kevyen liikenteen väylä yhdistyy Vantaan puolella Koivuhaan tulevaan eritasoliittymään.
Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan sillan alareunan tulee olla vähintään +12,0 metriä ja vapaata vesipintaa ylävedenkorkeudella 27,0 metriä. sillan rakentaminen vaatii Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston luvan.

Sillan suunnittelija on helsinkiläinen LT-konsultit Oy. 
Siltatyypiksi on valittu katettu liimapuurakenteinen ristikkosilta. Sillan jännemitta on 36,0 metriä, sen katto on läpinäkyvä pulpettikatto ilman räystäskouruja. sillan kanneksi on tarkoitus tulla puinen kuvioitu kulutuslankutus ja silta tullaan valaisemaan.
- Nyt on suunnitteluvaihe meneillään ja rakentaminen on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden aikana, kertoo diplomi-insinööri Risto Ollila rakennusvirastosta.

Sateenkaaren raittisilta on Helsingin ja Vantaan yhteistyöhanke ja molemmat kaupungit osallistuvat sillan kustannuksiin yhtä suurilla osuuksilla.


4.11.2001:

Sateenkaarisillan suunnitelmia hiotaan vielä

Yleisten töiden lautakunta palautti Sateenkaarisillan suunnitelman uuteen valmisteluun lokakuun lopulla, koska jäsenet eivät olleet tyytyväisiä sillan kaikkiin yksityiskohtiin.

Keravanjoen ylittävä kevyenliikenteen silta on tarkoitus rakentaa Suutarilasta Helsingin pitäjän kirkonkylän puolelle noin 2,1 miljoonalla markalla.
- kokouksessa tuli esille mielipiteitä, joissa siltaa arvosteltiin, ettei sen ulkonäkö ole riittävän hyvä. Koska kyse on yhteishankkeesta Helsingin ja Vantaan välillä, halutaan vielä neuvotella vantaalaisten kanssa siitä, onko suunnitelman yksityiskohtia vielä tarpeen muuttaa. Vantaan tekninen lautakuntahan on jo hyväksynyt tämän suunnitelman. Nyt halutaan miettiä, miten Helsingin osalta käyttäydytään. Rahasta ei ole kiinni, Helsinki on valmis rahoittamaan 50 prosenttia kustannuksista kuten alunperin on tarkoituskin, kertoo katupäällikkö Veikko Raiskila rakennusvirastosta.
Lautakunnan jäsenet olivat periaatteessa tyytyväisiä siihen, että kulttuurihistorialliseen jokimaisemaan sijoitetaan puurakenteinen silta, mutta arvostelua herättivät mm. teräspäätyosat sekä kaaren muoto. 
- Pohdittiin olisiko symmetrinen katto parempi, Raiskila toteaa.

Vaikka suunnitelmia hiotaan vielä ehkä kuukauden päivät, ei hanke Raiskilan mukaan uhkaa pitkittyä ja rakentaminen voi alkaa ensi vuonna.


28.11.2001:

Suutarilan Sateenkaarisillan suunnitelma hyväksyttiin

Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt aikaisemmin uuteen valmisteluun palauttamansa Suutarilan Sateenkaarisillan suunnitelman. Kevyenliikenteen raittisilta rakennetaan ensi vuonna Vantaanjoen yli Helsingin pitäjän Kirkonkylään.
Lautakunta halusi mm. miettiä puurakenteisen sillan teräsosien soveltuvuutta puurakenteisessa sillassa sekä kaaren muotoa, mutta hyväksyi nyt saman suunnitelman, jonka hylkäsi aikaisemmin. Lautakunta tyytyi katuosaston, Vantaan edustajien ja suunnittelijoiden neuvottelutulokseen, jonka mukaan suunnitelman periaatteiden tarkistamiseen ei ole aihetta. Helsingin kaupunginarkkitehdin näkemyksiä voidaan kuitenkin ottaa huomioon yksityiskohtien suunnittelussa.
Tielaitoksen esittämää betonipalkkisiltaa Helsinki ja Vantaa eivät halua toteuttaa, koska se ei sovi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen jokimaisemaan.

Teräsosista ei voida luopua

Hyväksytyn päätöksen mukaan sillan teräsosien lopulliset mitat ja muodot täsmentyvät rakennesuunnitteluvaiheessa. Teräspylväiden käyttö sillan päissä on perusteltua teknisistä, kustannus- ja ulkonäkösyistä, koska puurakenteena mainitut osat tulevat erittäin järeiksi ja teräsrakenteiden verhoilu puulla on puolestaan "epäaito" ratkaisu.
Katon muotoilussa on tutkittu useita eri vaihtoehtoja, mm. kaarevaa, epäsymmetristä porrastettua ja harjakattoa. Yhteen suuntaan kaltevaan kattoon on päädytty monimutkaisten rakenteiden välttämiseksi.

- Voimien siirtäminen katon tasossa edellyttää vaakasuuntaista jäykistävää rakennesysteemiä, joka on tarkoituksenmukaisinta ja yksinkertaisinta toteuttaa esitetyllä tavalla, lautakunta hyväksyi. 
Sillan suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa ja kustannukset jaetaan kaupunkien kesken tasan.

 


Koonti ja web-toteutus: Liisa Nordman, 2001