Päätös ja perustaminen

Muistelu 1973-2006

Henkilöstö

Kronikka 1973-1983

10-vuotis-
juhlat

Kuvia vuosien varrelta

Työn touhussa

Sattumuksia

Siltamäen  posti 1973-2006

Siltamäen posti on saanut uuden ilmeen. Anna-Liisa Laitila ihmettelee.  Kesäkuu 1993.

Siltamäen posti vuonna 1974. Tarja Finsk ja Raija Mäki.

Ilkivaltaa ja kiireitä

Työ oli monipuolista ja haastavaa, 1980-luvulla jopa värikästä, kun nuoriso mellasti Ostarilla. Jokainen päivä oli erilainen. Ikkunoita rikottiin, jopa kahteen kertaan samana yönä, paketteja vietiin tuulikaapin katon kautta, Otto-automaatille juotettiin kaljaa jne. Pakettien jäänteitä löytyi sitten lastentarhan katolta, kirkon takapihalta ja urheilukentältä asti. Silloin oli hyvä, että asui lähellä. Oli helppo lähteä keskellä yötäkin katsomaan tilannetta, kun poliisista soitettiin. Työn haastavuutta lisäsi se, että olimme kyläkunnan ainoa pankki ja asutus kasvoi koko ajan. Mutta onneksi sain koottua ympärilleni hyvän tiimin, jonka kanssa työnteko luonnisti kuin rasvattu. Niinpä vuodet vierähtivät siinä ihan huomaamatta, kun aina riitti kiirettä. 

Asiakaskanta ja postin tilat kasvavat

Mutta eipähän niitä ollut paljon talouksiakaan tuolloin, nipin napin 1000, kunnes alkoivat rajut kasvunvuodet. Pellot täyttyivät taloista ja kouluista, ja pian Siltamäki olikin suurempi kuin "äiti"-Tapanila. Vuonna 1976 oli jo 1850 taloutta, kymmenen vuotta myöhemmin lähes 4000 ja tänä päivänä tuo luku lienee lähellä 5000 taloutta.

Tällaisessa kasvuvauhdissa tuntui jatkuvasti, että on liian ahdasta. Niinpä jouduimmekin vuosien mittaan tekemään "valtauksia" naapureiden puolelle. Ensimmäinen hankintamme oli vuonna 1976. Kyllikin Grilli lopetti seinän toisella puolella. Esitin puoliksi leikilläni, että tehdään reikä seinään ja mennään sinne. Tapanilan hoitaja Kerttu Ahokas lähti ajamaan asiaa ja niinhän siitä tuli totta: asiakaspuoli sai kuin saikin uudet tilat. Vuonna 1983 oli vuorossa Helviiran Soppi. Postin 10-vuotisjuhlien kunniaksi kantajatkin saivat väljyyttä arkiseen aherrukseensa ja me kaikki uudet sosiaalitilat vaatekaappeineen. Keittiökin suurentui ja muutti paikkaakin. Sen remontin jälkeen pidettiin sitten ikimuistettavat 10-vuotisjuhlat, päivällä postilla ja illalla Monitoimitalolla.

Juhlien jälkeen koitti arki, ja pian huomasimme, että kantopuolella eivät pöydät mahdu enää minnekään, sillä kantopiirit olivat tuplaantuneet alkuajoista. Niinpä oli jälleen ruvettava silmäilemään naapureihin päin. Vanha viisaus sanoo, että toisen kuolema voi olla toisen onni. Niin kävi meillekin. Viereisen kemikalion omistaja kuoli, ja niin nekin tilat saatiin postin käyttöön silloisen Postipankin suosiollisella avustuksella.

Remontit olivat aina rankkoja, sillä ne aiheuttivat paljon melua ja pölyä ja haittasivat työntekoakin, mutta sen kesti, kun luvassa oli parempaa ja väljempää. Vain viimeinen, yleisöpuolen uudistusremontti, toteutettiin vuonna 1993 niin, että posti oli perjantain suljettuna ja vanhaa purettiin ja uutta rakennettiin koko viikonlopun ajan yötä päivää. Vähän epäilytti, että kuinkahan tässä käy, mutta niin vain maanantaiaamuna posti oli valmis ottamaan asiakkaat vastaan. Monet hieraisivat silmiään, eivätkä olleet uskoa todeksi. Asiakaspuoli oli saanut kokonaan uuden ilmeen ja ulko-ovikin vaihtanut paikkaansa.

Jouluna 1988 tai 1989. Vas. Pirkko Aalto, Marjut Haaranen ja Anna-Liisa Laitila. Entinen Kyllikin grillin tila.

Muutaman vuoden ilo

Nyt meillä oli siistiä ja valoisaa. Kuljimme kehityksen kärjessä. Oli automaatit, rahanlaskukoneet, vuoronumerojärjestelmä jne. Kahdessakymmenessä vuodessa olimme kokeneet huiman kehityksen tietokoneaikaan. Olimme tyytyväisiä, mutta tätä iloa ei kestänytkään pitkään. 

Postissakin alkoivat puhaltaa uudet tuulet. Siitä tehtiin osakeyhtiö, ja kaikki virat lakkautettiin vuoden 1994 alusta. Monet vanhat työntekijät saivat lähteä, jos ei nyt kokonaan pois, niin ainakin kiertoon. Niinpä Siltamäen postin henkilökuntakin uusiutui melkein kertaheitolla. Sitten lähti Postipankki, silloinen Leonia ja postien uudistaminen oli ollut ihan turhaa. se teki surulliseksi, sillä tuntui kuin koko vuosikymmenten uurastaminen olisi mennyt hukkaan.

Oli hyvä, että aikoinaan pidettiin kunnon 10-vuotisjuhlat, sillä 100-vuotisjuhlat eivät näy Siltamäenkään kohdalla toteutuvan koskaan. Lehtitietojen mukaan posti on näet lakkautuslistalla. Viimeisten tietojen mukaan postipalvelut siirtyvät R-kioskiin 12.6.2006.

Uskomatonta!

Posti- ja telefilatelistit postimerkkipäivillä 8.10.1993. Vasemmalta Ruotanen, Lindfors, Raita ja tiskin takana Aalto.