Palenius Kerttu

Liisa Nordman:

Kerttu Palenius

800-metrin juoksun ja suunnistuksen Suomen mestari

Kerttu 80-vuotispäivänään kodissaan Siltamäessä.

Kerttu harrasti vapaa-aikanaan uintia, retkeilyä, kuntourheilua, savitöitä, öljyvärimaalausta ja posliinimaalausta. Hän matkusteli myös mielellään.
Vielä ikäihmisenä hän oli innokas lenkkeilijä, uimari ja hiihtäjä.

Pohjankyläläisen (nyk. Töyrynummen aluetta) Kerttu Paleniuksen (28.3.1918-13.8.2002) innostus urheiluun alkoi jo lapsuusvuosina. Isä oli hyvänä esimerkkinä lapsille, hän juoksi työmatkat Kesantotieltä Malmin asemalle ja takaisin. Isä Juhana kannusti sekä omia että kylän lapsia urheilun pariin. Jo lapsuusaikanaan Kerttu ja kylän lapset tekivät Juhanan avustuksella urheilukentän Töyrynummen nykyisen urheilukentän paikalle. Maa kuului silloin Backaksen metsään ja luvan he kävivät kysymässä Åvallilta, Puustellin metsänhoitajalta. Siellä, sekä Rikunpuiston hiekkakuopalla, Kerttu harjoitteli kiekonheittoa vielä aikuisiällään.

Kerttu istuu kivellä. Keskellä Juhana-isän sisko Olga Foss ja oikealla Anni Aarnio. Kuvattu vuonna 1923 sunnuntaipalstoilla.

Kerttu juoksi ensimmäisen kilpailunsa Tapanilan kentällä junaradan vieressä. Matka oli silloin 60 metriä. Hänellä oli mekkonsa alla voimistelupuku. Mekon hän riisui pensaan päälle ja asettui lähtöviivalle monot jaloissaan, mikä oli aika tavallista siihen aikaan. Hän ihmetteli itsekin kuinka helposti hän voitti.

Kerttu oli työssä äidin veljen vaimon kaupassa Nervanderinkadulla. Silloin hän juoksi työmatkat Tapanilan asemalle. Näin hän sai erinomaista harjoitusta pitkän matkan juoksuun. Koska maisema oli avaraa näki Tapanilankaaren ja Ripetien kulmassa olleen Elannon kohdalta Puistolan asemalle asti. Jos juna seisoi pysähtyneenä saattoi matkaa jatkaa normaalilla juoksunopeudella, mutta jos veturista tuprusi jo savu piti lisätä vauhtia keretäkseen junaan.

Kun Tapanilan Erä perustettiin vuonna 1933 Kerttu liittyi siihen samana syksynä ollessaan 15-vuotias. Helsingissä pidettiin vuonna 1934 suuret voimistelujuhlat ja Erän naisjoukkuekin osallistui niihin, mukana oli myös Kerttu Palenius.
Hän aloitti kilpailemisen aluksi lyhyillä juoksumatkoilla. Jonkin ajan kuluttua Erän miehet saivat hänet ylipuhuttua ja osallistumaan 800 metrin kilpailuun Pukinmäen kentällä. Suunnistuksen hän kertoi aloittaneensa venäläisten karttojen kanssa Sipoon metsissä.

Kertun siskon Sirkka-Liisan avioiduttua vuonna 1953 he rupesivat yhdessä puutarhaviljelijöiksi. He olivat 1980-luvulle asti Helsingin alueen merkittävimpiä raparperin tuottajia. He viljelivät avomaalla myös tilliä ja persiljaa. Pihapiirissä oli yksi kasvihuone jossa kasvatettiin kurkkua sekä salaattia ennen ja jälkeen kurkun kasvukauden.

Kerttu vuonna 1942 harjoittelemassa Rikunpuiston maastossa kiekonheittoa.

Kerttu (kuvassa) harjoitteli kiekon heittoa usein sisarensa Sirkka-Liisan kanssa.

Kerttu 22-vuotiaana vuonna 1940.

Urheilusaavutuksia

800-metrin juoksu
Kerttu Palenius oli Suomen ensimmäinen naismaileri 1940-luvun lopulla. Suomen mestaruuden hän juoksi vuosina 1946-1948 jolloin hänellä oli hallussaan Suomen ennätys (paras aika useista ennätyksistä oli 2.26,2 vuonna 1946). Hänellä oli myös Suurkisojen voitto 800 metrin juoksussa vuonna 1947. Pitkänmatkan juoksijauransa aikana Kerttu hävisi vain kerran juoksunsa.

Kerttu juoksemassa ylivoimaiseen voittoon.

4 x 100 metrin juoksu
Kerttu voitti SM-hopeaa 4 x 100 metrin juoksussa vuonna 1946.

Kiekonheitto
Kerttu heitti kiekossa Helsingin piirin ennätyksen 33,41 vuonna 1941. Ennätys kesti vuosikymmenet. Hän sai kiekossa SM-pronssin vuonna 1945 ja piiriennätyksen vielä vuonna 1953.

Suunnistus
Juoksusta Kerttu siirtyi suunnistukseen. Vuonna 1949 hän oli SM-kisoissa seitsemäs. Vuonna 1951 hän oli Venlojen juoksussa (6,6 km) toinen ja Suomen mestaruus tuli vuonna 1954.
Hänellä on viestisuunnistuksen SM-hopea vuosilta 1954 ja 1956. Vuonna 1949 Kerttu oli mukana pohjoismaisessa nelimaaottelussa tullen silloin kolmanneksi. Hän osallistui kisaan myös vuosina 1950 ja 1954.
Kerttu oli suunnistuksessa maaotteluedustaja, piirin mestari piirimestaruusjoukkueessa ja yksityisten kilpailujen kärkisijojen haltija. Monet suunnistusmatkat tehtiin tähän aikaan kuorma-auton lavalla. Kerttu lopetti kilpailemisen vuonna 1954.

Harjoittelemassa.

Kilpailemassa.

Pituushyppy, voimistelu ja jalkapallo
Kerttu hyppäsi kilpailuissa myös pituutta. Hän kuului Erän naisvoimistelijoihin ja pelasi jalkapalloakin.

Hiihto
Kerttu oli tunnettu kestävyyslahjakkuus myös hiihdossa.

Järjestötoiminta
Kerttu kuului Tapanilan Erän johtokuntaan vuosina 1947-1970. Lisäksi hän kuului Erän hiihtojaostoon vuosina 1954-1956 ja naisjaostoon vuosina 1952-1959.

Perhesuhteet
Kerttu oli naimaton ja lapseton.
Vanhemmat:
Juhana Palenius ent. Kaipainen syntynyt 11.5.1885 Pieksämäki, kuollut 1.8.1961 ja Ellen Sofia o.s. Ruusuaho (Rosnell, suomennettu 1919) 9.3.1895-28.7.1964.
Sisarukset:
Kerttu oli sisaruksista vanhin. Hänellä oli sisar Sirkka-Liisa ja veli Aatto.

Kuvat: Kerttu Paleniuksen albumi
Lähteet:
Hannus Matti: Kultaiset kentät - Suomen yleisurheilun vuosisata, WSOY Kirjapainoyksikkö, Juva, 1999
Tapanilan Erä r.y.:n 20-vuotisjulkaisu 1933-1953, 50-vuotisjulkaisu 1933-1983
Urheilumme kasvot 3, osa 2
Urheilu 2000 II vuodet 1941-1960

Web-toteutus: Liisa Nordman, 2004