Yläkaskentie 14/ Töyrynummen- tie 3 5:96 Osmus 151 5:158 Kuusikko

Anselm ja Ida Rosvall ostivat maanhankintayhtiö Ab Vanda Parkstad - Vantaan puistokylä Oy:n hankkimasta Åsmus-tilan maista itselleen tilan Rnro 5:96 vuonna 1918. Tällä tontin osalla alkoi talonrakennus.

Robert Emil Åberg (27.10.1869-4.7.1938) osti samaiselta maanhankintayhtiöltä itselleen isohkon tilan Rnro Å53 1900-luvun alkupuoliskolla. Maarekisteriin on merkitty 26.9.1928, että tilasta Å53 on erotettu tila Kuusikko/Rnro 5:158 Anselmin ja Idan nimiin. Maa-ala oli kolmion muotoinen ja sijaitsi lähinnä Yläkaskentietä, se liitettiin Rosvallien jo hankkimaan tilaan. Emililtä ostettu maa-ala käsitti varsinaista metsämaata 0,153 ha ja joutomaata 0,153 ha, yhteensä 0,206 ha. Rosvallien tilan kokonaispinta-ala oli nyt kasvanut yhteensä 6.500 m2:iin.

Jäljennös:

Naapureina oli pehtori Winqvistin tontti (Töyrynumment. 5), Svartströmin tontti (Yläkaskent. 16) sekä Ellen ja Juhana Paleniuksen tontti.

Ida ja Anselm Rosvallin talo vuonna 1951.

Anselm ja Ida Rosvall

Fredrik Anselm (25.9.1894-6.9.1943) ja Ida Vilhelmina Viktorintytär o.s. Henriksson "Mimmi" (6.8.1892-28.5.1968) vihittiin 14.9.1913. He tulivat tilalle vuonna 1918. Tytär Ruut oli silloin 4-vuotias, hän on syntynyt vuonna 1914. Anselm kuului Helsingin pitäjän vanhaan Rosvall-sukuun. Ida oli Viktor ja ja Anna Henrikssonin tytär. Viktor ja Anna leipoivat leipää ja myivät Kauppatorilla.

Anselmin ja Idan ostama maa oli umpimetsää. Tontille rakennettiin kaadetuista puista oma talo ja raivattiin viljelystilaa. Tilalla oli avolavaviljelyt, kolme kasvihuonetta lähempänä Yläkaskentietä oli isot peltoviljelmät. Kasvihuoneissa kasvatettiin salaattia ja kurkkua. Pellolla kaalia, kukkakaalia ja tilliä.

Anselmin ja Mimmin talo vasemmalla. Etualalla keskellä Gustav Redlinin tilan päärakennus, navetta ja kasvihuoneet. Oikealla Walter Skogbergin talo. Kuvattu 1950-luvulla.

Anselmin ja Mimmin kotikielenä oli ruotsi. Anselm ajoi omalla hevosellaan vallitöissä ja teki myös teurastajan töitä. Anselm liittyi Malmin punakaartiin kun muita töitä ei oikein ollut saatavilla. Hän toimi hevosajurina kaartin muonituskomiteassa. Saksalaiset pidättivät hänet ja hän joutui kolmeksi kuukaudeksi Suomenlinnan vankileirille.

Vankileirillä olivat myös Mimmin isä ja vanhempi veli (Viktor Henriksson ja Wilhelm Henriksson). Nuorempi veli oli teloitettu Lahdessa. Anselmin sedän (Robert Verner) vaimo ja tytär olivat vangittuina ja syytteessä.

Anselm oli hyvä ystävä Matti Jurvan kanssa. Arveltiin heidän olleen jopa sukua. Jurva kävi usein lauantaisin Rosvallleilla, silloin saunottiin, otettiin kirkasta ja laulettiin kovaäänisesti kaksin.

Mimmi oli sukua Edit Liljeströmille o.s. Henriksson, joka asui osoitteessa Kyläsuutarinkuja 5.

Mimmi ja Anselm Rosvall v. 1940. Anselmin ammatteina mm. työmies, ajuri ja teurastaja.

Rakel ja Martti Huuskonen

Anselmin ja Idan tyttäristä Rakel Linnea "Raksu"  (20.11.1919-3.2.1998) vihittiin 23.6.1943 Martti Harri Abraham Huuskosen (12.11.1919-13.5.2001) kanssa. He asuivat tilalla ja Anselmin kuoltua jatkoivat kasvihuone- ja peltoiviljelystä sekä torikauppaa.

Heidän oma talonsa valmistui tontille vuonna 1961 rakennusmestari Torsten Anderssonin piirustusten mukaan. Talossa oli neljä huonetta ja keittiö, autotalli, pesutilat ja pannuhuone. Lisäksi myös navetta, sauna ja pesutilat. Pihapiirissä oli jäljellä vanha maakellari ja kaunistuksena kukkia, koristekasveja, koivuja sekä syreeneitä.

Huuskosten kaalimaasta kerrotaan seuraavaa: kun sattui kova tuuli pellolta  Yläkaskentien suuntaan niin Yläkaskentielle rakennettujen Huuskosen puoleiseisten rintamamiestalojen ulkoseinät olivat kauttaaltaan kaalimatojen peitossa. Muutenkin ympäristö haisi kunnolla kun oli kaalinpäiden keruun aika.

Rakel harrasti puutarhan hoitoa ja käsitöitä. Hän oli päivätyönään myyjänä mm. Malmin ja Tapanilan Elannossa. Martti ajoi taksia.

Huuskosen Martista kerrottiin tarina, että hän ajoi Mikki-Hopallaan (vanha lyhytlavainen pikkufordi, toriauto) joen yli kahlaamon kohdalta. Huuskonen ja Aapeli Lappalainen (Vanha Suutarinkyläntie 10) olivat armeijakavereita.

Martti ja Rakel Huuskonen vihittiin vuonna 1943.

Rakel ja Martti Huuskonen.

Reijo Huuskonen avolavaviljelysten edessä noin vuonna 1951.

Mariette "Jettu" hiihtämässä kasvihuoneiden edessä vuonna 1957.

Martilla ja Rakelilla lapset Reijo, synt. 1946 ja Mariette, synt. 1954, vihitty Antila.

Myöhemmin myös heidän poikansa Reijo ajoi taksia. Tilaa viljeltiin 1980-luvulle asti.

Anselmin ja Idan toinen tytär, Ruth Ranghild (synt. 16.1.1914), avioitui Unto Mellinin kanssa ja he hankkivat oman tonttinsa osoitteesta Kytöpolku 37.

Rakel tai Martti Huuskosen 50-vuotisjuhla, vasemmalla Matti Huuskonen, takana Mariette ja edessä Rakel.

Huuskosen tontti myytiin vuonna 1997 ja viljelysmaille valmistui pientaloja.

Osoitteeseen Yläkaskentie 14 Asunto oy Törmäpääsky (Rnro 5:158) rakennettiin kaksi paritaloa ja yksi erillistalo. 
Osoitteeseen Töyrynummentie 3 Asunto oy Helsingin Haarapääsky rakennettiin yksi paritalo, yhtiöön kuuluu myös Rakel ja Martti Huuskosen entinen talo.

Yläkaskentie 14 Asunto oy Törmäpääsky

As. oy Törmäpääskyn rakennustyöt alulla elokuussa 1997. Punakattoinen talo on Yläkaskentie 16.

Töyrynummentie 3 Asunto oy Helsingin Haarapääsky

Matti ja Rakel Huuskosen talo vuonna 1986. Nykyisin talo kuulu yhtenä talona As.oy Helsingin Haarapääskyyn, osoitteessa Töyrynummentie 3.

Entiseen Huuskosen tonttiin verrattuna on tontin koko pienentynyt. Huuskosen Töyrynummentien puoleinen kaalimaa on liitetty Töyrynummentie 5:n tonttiin.

Pohjois-Helsingin Kiinteistömaailma 8/2008:

Ei tietoa asunto-osakeyhtiöiden rakentajista.

Rosvall-suvusta lisää osoitteessa Pallomäki/Rosvall.

Paluu osoitenumerointiin

Paluu alkuun