Talot ja
tontit osoite-
numeroinnin mukaan
Tekstit
asutuksen kehityksestä:
1500-luvulta
1800-luvulle
1800-luvun lopulta
1910-luvun loppuun
1920-1940-luvut
1950-luku
1960-1970-luvut
1980-2003-luvut
Kantatilat:
Bengts
Halvars
Krogars
Åsmus-tila
Kartat:
Kartta 1911
Tonttikartta
1925-34
Kartta 1934
Tonttikartta 1954
Kiinteistökartta 1959
Kiinteistökartta
1963
Kartta 1986
Tonttikartta
1980-luvun lopulta
Kiinteistökartta 2009
Liisa Nordman:
| Kytöpolun historia lähialueineen |
 |
MaTaPuPu-lehti julkaisi useassa numerossa jatkokertomuksena tämän historiikin rungon 5.1. - 2.2.2000. Julkaistuun historiikkiin verrattuna tähän on kerätty täydentävää tietoa ja oikaistu joitakin virheellisyyksiä. Tässä koosteessa käydään läpi Kytöpolun ja sen lähialueen asutuksen historia pääasiassa vuoteen 2003 asti. Joitakin lisäyksiä ja tarkennuksia olen tehnyt myöhemmiltä vuosilta.
Vuoden 1934 kartan Pohjoinentie on merkitty vihreällä värillä. Pohjoinentie nimettiin vuonna 1960 Yläkaskentieksi, Töyrynummentieksi, Kytöpoluksi ja Lestikujaksi.
Lähialueeseen luetaan tässä tontteja alueen nykyisiltä teiltä, Töyrynummentieltä, Yläkaskentieltä, Kyläsuutarinkujalta, Olkilyhteentieltä, Lestimäeltä, Lestikujalta, Naskalikujalta, Vesimiehentieltä, Vanhalta Suutarinkyläntieltä, Tapulikaupungintieltä, Riimusauvantieltä ja Pallomäen alueelta.
Vanhastaan alueen pääväylät olivat Suutarinkyläntie ja Pohjoinentie.
Pohjoinentie nimettiin vuonna 1960 Yläkaskentieksi, Töyrynummentieksi, Kytöpoluksi ja Lestikujaksi.
Pitkä Suutarinkyläntie pätkittiin - nyt meillä on Böstaksentie, Vanha Suutarinkyläntie, Siltakyläntie ja Peltokyläntie sekä osin kokonaan uusi tie, Suutarilantie.
Näytä suurempi kartta
Alue nykyisin: karttaa voi zoomata (+ ja - ) ja liikutella hiirellä vetäen.
Historiikissa on mukana Niemitie, josta Emil Åberg osti vuonna 1918 laajan maa-alueen ja myi siitä tontteja enimmäkseen osamaksulla.
Lappeenrannan rakuunoista on laaja tekstikooste vuosilta 1925-1932 sekä kuvia vuosilta 1921-1931. Se on tehty neljän rakuunan - Georg Åberg, Vilhelm Rask, Theodor Salmi ja Allan Nordman - innoittamana.
Vasemmassa sivupalkissa on ylimpänä linkki talo- ja tonttihistoriikkeihin.
 Lestimäkeä madalletaan elokuussa 1997. |
Entisen Pohjoisentien Kytöpolun osuus nimetty vuonna 1960. Vuoteen 1986 asti alueen asukkaat vastasivat tien kunnossapidosta, siitä eteenpäin tien kunnossapidosta vastasi kaupunki. 1950-luvulla Åbergin Georg valjasti Joppe-hevosensa puuauran eteen ja piti tien ajokuntoisena Yrttimaantien risteyksestä Lestikujalle. Tie kuului myös Tapanilan tiehoitokunnan hoitoalueeseen.
Kytöpolku kunnostettiin vuosina 1997-98. Sille tehtiin sadevesiviemätöinti, ajorata kestopäällystettiin ja sen yhteyteen rakennettiin 3,5 metrin levyinen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Samalla kadun vanhat sähköjohdot muutettiin maakaapeleiksi ja katuvalaistus uusittiin. Lestimäen kohdalta Kytöpolkua madallettiin 2,5 metriä. Kunnostuksen hinta oli 1,56 Mmk.
Kytöpolun tontit ovat vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana läpikäyneet mittavan muutosvaiheen. Vuonna 2002 myytiin viimeinenkin Åberg-suvulle kuulunut tontti ja talossa asuneet suvun jäsenet ovat muuttaneet muualle.
Kytöpolulla alkavat 1950- ja 1960-luvun talot ja asukkaat olla vähissä. Kilometrin pituisella tiellä on eteläpuolella jäljellä neljä taloa, joiden rakentaminen on aloitettu ennen 1960-lukua ja pohjoispuolellakin vain vajaat kymmenkunta. Taloissa asuu enää jokunen talon rakentanut tai heidän jälkeläisiään.
Näin vuonna 2003: asumattomaksi jäänyt Lestimäen pohjoisosa on kunnostettu hoitamattomasta ryteiköstä hoidetuksi puistoalueeksi, jonne on istutettu uutta kasvillisuutta ja puustoa. Keinu ja kiipeilyteline tuo mäelle taas lasten äänet.
Näin vuonna 2011: Lestimäen puisto-osa oli pääosin hoitamatonta rikkaruohoaluetta. Puistoa reunustavat pensaat ja katajat ovat kärsineet kuivuudesta. Toisiinsa kietoutuneet koivut on kaadettu. Keinu ja kiipeilyteline on toimitettu pois. Alue antaa hylätyn ja hoitamattoman vaikutelman.
Valitettavasti jotkut kuvat eivät skannaannu hyvälaatuisina, johtuen siitä, että alkuperäiset on palautettu ja tässä koosteessa on käytetty laser-kopioita tai rasteroituja lehtikuviksi teetettyjä kopioita.
Lähteet:
Finlands svenska kommuner del 1 B, Nylands län
Helsingin kaupunkimittausosasto: kiinteistökartta 2009
Helsingin kaupungin julkaisu nro 24: Helsingin kadun nimet, kadut, kujat ja polut
Helsingin kaupungin maarekisteri: Helsinki Pu-Tapanila I, Helsinki XVII, Tapanila 10
Helsingin kaupunki rakennusvirasto: Helsinki rakentaa, 1999
Helsingin pitäjä vuosikirjoja
Kuisma Markku: Helsingin pitäjän historia II ja III
Kuvataiteilijat 1986
Litzen Aulikki ja Vuori Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945
Malmin Kuvalehtiä
Perälä Tauno: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945
Saarinen Pekka (päätoim.) ym.: Kuntatieto II, Turku 1976
Suomen Kuvalehti: Vapautemme hinta. Talvisodan 1939-40 sankarivainajien muistojulkaisu. (esipuhe 1/1941)
Suomen pienviljelijät IV, Uusimaa
Suomen taideyhdistyksen ja taideakatemian vuosijulkaisu vuodelta 1930.
Svenska Reallyceum, minnesskrift 1872-1922
Tapanila Albumeja
Vantaan vanha kulttuurikeskus: Helsingin pitäjän kirkonkylä
Talonkirjoja, kauppakirjoja, perunkirjoja, maarekisteriotteita, kirkonkirjoja, virkatodistuksia, kuolinilmoituksia ja hautausmaiden hautakivien kertomaa.
Perimä- ja/tai muistitieto: Holger Markelin,Timo Lapila, Kerttu Palenius, Göta Calonius, Svea Koskimaa, Liisa Nordman, Eine Nurmela, Eila Mallat, Kauko Virtanen, Elna Treuthardt, Helena Huhta-aho, Arvo Miettinen ja Alpo Alho.
Web-toteutus: Liisa Nordman, 2011