SÄVELTÄJÄ MUUSIKKO ARVO KOSKIMAA

Stadin kundi, sydämestään "sutskulainen"  Arvo Alvi Koskimaa syntyi 24.3.1912 Helsingissä.  Hän aloitti muusikkouransa Oulunkylän Pikkukosken lavalla 1930-luvun alussa. Siellä hän kerran väliajalla kävi jutustelemassa tanssimaan tulleen Svea Åhlgrenin kanssa. Tuttavuus johti avioliittoon, joka solmittiin vuonna 1941. Arvon jouduttua sotaan he laittoivat Helsingissä olleen asuntonsa vuokralle ja Svea asui äitinsä Elna Åhlgrenin luona Malmilla Notkotiellä 21:ssä. Sota-ajan Koskimaa oli muusikkona viihdytysjoukoissa.
 

Kuvat: Arvo Koskimaa nuoruusvuosinaan. Arvo oli paitsi pianisti myös taitava mandoliinin ja harmonikan soittaja. Hän soitti usein Lestimäellä seppä Albert Markelin kanssa.  He antoivat soitolleen tahtia kantapäällään, ja molempien mielestä se oli ainoa oikea tapa tahdittaa soittoa. Aidot soittajat eivät tahdita päkiällä eivätkä varpailla.

Kuvat: yllä Arvo ja Svea uimareissulla. Vas.: keskellä Svea Åhlgren maaottelumarssilla.

 

Kuvat ovat Notkotie 21:n talosta Malmilta.  Yllä Arvo ja Svea Koskimaa, Svean sylissä Celyn poika Veikko Aaltonen ja oikealla Arvo veden haussa.

Sodan jälkeen Koskimaat asuivat jälleen Helsingin kodissaan. "Vastassa oli monenlaisia vaikeuksia saada vuokralaiset irtisanottua ja päästä takaisin omaan kotiin, kun silloinen vuokralautakunta sotki näppinsä joka asiaan" kertoo Svea Koskimaa.

Elna sisaruksineen myi kuitenkin Malmilta Notkotien talon ja Elna muutti Suutarilaan Lestimäelle isänsä sisaren Edla Markelinin isoon taloon vuonna 1946. Koskimaat viettivät täällä viikonloppujaan ja lapset olivat Elna-mummon hoivissa "maalla" kesäajat. Lestimäeltä Elna muutti Kytöpolun ja Yläkaskentien risteykseen, mihin valmistui äidiltä (Josefina Åberg) peritylle tontille uusi talo. Viereiselle tontille oli Svean Sven-veljelle valmistunut talo muutamaa vuotta aiemmin. 
Koskimaa viihtyi täällä, tämä oli ainoa paikka kodin lisäksi missä hän saattoi rentoutua ja viettää aikaansa ilman "pukupakkoa". Vapaan lauantai-iltapäivän päätteeksi hän saunottuaan pukeutui taas tummaan pukuunsa ja lähti linja-autolla kohti illan soittopaikkaa. Koskimaan orkesteri soitti lähinnä Helsingissä, sillä hän oli päätoimisesti SOK:n palveluksessa.
  Kuva: Arvo Koskimaa soitti ennen sotaa useissa Helsingin tanssiorkesterissa, mm. Fox-orkesterissa. Sodan jälkeen hän perusti omalle nimelleen nimetyn AK-orkesterin, joka oli Helsingin suosituimpia allround-tanssiyhtyeitä. Oma orkesteri soitti 1960-luvulle asti mm. Natsalla ja Hämiksellä. Kuvassa Koskimaa omalla paikallaan pianon äärellä.

Arvo Koskimaa oli iskelmäsäveltäjä ja -muusikko. Hän soitti harmonikkaa, mandoliinia ja pianoa. 1930-luvun alussa hän käytti nimimerkkiä A. Koski. Vuonna 1933 julkaistiin hänen ensimmäinen sävellyksensä Mustalaisverta. Syyspihlajan alla on sävelletty rintamalla. Enimmät hänen sävellyksistään syntyivät 1930- ja 1940-luvuilla.

Arvo oli musiikin säveltämisessä ja soittamisessa synnynnäinen lahjakkuus. Hän ei ollut saanut minkäänlaista musiikillista koulutusta, mutta silti sävellyksiä on yli tuhat kappaletta, mm. Vaaralliset huulet, Vanha riiuupenkki, Muistojen tango, Yön laulu, Sua lemmin, Anja ja Tango keittiössä. Tunnetuimpia ja suosituimpia, vuosikymmenestä toiseen eläviä ovat mm. Syyspihlajan alla, Virvaliekkejä, Irja, Kesäinen muisto, Keinumorsiain ja Yö meren laineilla. 
"Marjatta ystäväin" (Kesäinen tango) on tyttärelle ja "Lasse polkka" pojalle tehty ja omistettu sävellys.
Koskimaan sävellyksiä ovat levyttäneet mm. Henry Theel (Syyspihlajan alla, Kesäinen tango), Olavi Virta (Ihannetyttö, Suviyön onnea, Marketta, Pihapihlaja, Kun sinisilmäs mä nähdä sain, Unohtumaton koti),  Eugen Malmstén ja Matti Jurva.
 

Arvo Koskimaa kotonaan Pääskylänrinne 6:ssa. Vaikka Arvo asui ja oli työssä Helsingissä hän piti itseään suutarinkyläläisenä "sutskulaisena". Svea-vaimon äiti ja veli asuivat täällä ja Åhlgrenin suvun sukulaisilla oli täällä kesämökkejä. Svea on syntynyt Tapaninkylässä, mutta Lestimäen sukulaisiin oli vankka side.

Arvo Koskimaan 50-vuotisjuhlassa v. 1962 otettu kasvokuva ja kuva hänestä vaimonsa Svean kanssa. Koskimaa kuoli 13.2.1972. Hän antoi vielä torstaina hyväkuntoisena haastattelun, sunnuntaina hän kuoli.

Sukua Arvon 50-vuotisjuhlassa: Edessä Arvo Koskimaa, Svea Åhlgren sylissään Camilla Åhlgren, Ranghild Åhlgren sylissään Kurt Åhlgren ja Elna Åhlgren. vas.:Marjatta Koskimaa, Liisa Åberg, Helena Aropuu takanaan Sven Åhlgren. Helenan vierellä Heidi Olin, Lasse Koskimaa, Helvi Åhlgren, Anne-Maij Åberg takanaan Arvo ja Aino Virenius, Riekkinen, Oili Riekkinen ja Birgit Olin takanaan Georg Åberg. Takana oik. yläkulmassa Holger Åhlgren silmälaseissaan, Birger Åhlgren ja Holger Åhlgren.

Sukutaustaa Suutarilaan:
Arvon vaimon Svea Linnean (2.11.1915-) äiti oli Lestimäellä syntynyt Elna Lovisa Åhlgren o.s. Åberg (21.3.1895-28.7.1978). Elnalla oli talo Kytöpolulla. 
Svean veli Sven Hugo Åhlgren (19.9.1917-16.2.1982) asui Kytöpolulla.
Elnan vanhemmat olivat maanviljelijä, räätäli Robert Emil Åberg (27.10.1869-4.7.1938) ja Aurora Josefina o.s. Forsberg (5.11.1865-5.7.1939) Lestimäeltä. Vanhempien eron jälkeen isä Emil pystytti ja rakensi valmiiksi Lestimäeltä siirretyn Edla Markelinin keskeneräisen talon Malmille Notkotie 21:een.
Emilin sisar oli Lestimäellä asunut leipuri Edla Sofia Markelin o.s. Åberg (30.11.1863-15.12.1949).

Elna ja vanhempi sisarensa Elin olivat naimisissa veljesten kanssa, siksi Åhlgreneita on suvussa runsaasti. 

Web-toteutus: Liisa Nordman, 2001