SISÄLLYS
1. Tarkasteltava alue
2. Alueen demografiset ja sosioekonomiset ominaisuudet
3. Päivittäistavarakaupan myyntipotentiaali
4. Alueen tarjonta
5. Ostovoiman siirtymä ja saavutettavissa oleva myyntipotentiaali
6. Alueen kehitysnäkymät
 

1. TARKASTELTAVA ALUE

Suutarila-Siltamäki on erinomaisen ostovoiman talousalue kaupunkitaajamassa. 
Helsingin pitäjän kyläkuntaan kuulunut Suutarila on yksi Vantaanjoen varren merkittäviä kyliä, jossa on ollut asutusta jo vuosisatoja. Omakotiasuminen levisi alueelle 1900-luvun alussa. 

Siltamäen ensimmäiset kerrostalot rakennettiin 1960-luvun lopussa pientaloalueelle. 1980-luvulla ympäristöön nousi tiiviitä pientalokortteleita, jotka muistuttavat joitakin moderneja paremman luokan keskieurooppalaisia esikaupunkeja. 
Tämän rakennusvaiheen jälkeen alueen väestössä on lasten osuus ollut korkea.

Suutarilassa on teollisuusalue, jossa sijaitsevat mm. Airamin ja Etolan toimitilat. 

Aiemmin laaditun yleiskaavan mukaan suunniteltiin teollisuusalueesta otettavan osa asumiskäyttöön, mutta tästä suunnitelmasta tunnutaan tällä hetkellä vallitsevien trendien mukaan luovutun.

Suutarila-Siltamäki rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Keravanjokeen ja sen rantapuistot ja virkistysalueet ovat alueen keskeisin elementti. Kehätie III kulkee alueen pohjoisosan halki ja tulevaisuudessa merkittävä työ tulee olemaan Suutarilan eritasoliittymän rakentaminen.

Suutarila-Siltamäen alueelta on Helsingin keskustaan n. 15 km:a ja matka keskustaan julkisilla liikennevälineillä kestää n. 30-40 minuuttia. Omalla ajoneuvolla matka taittuu alle puolessa tunnissa. 

Syksyllä 1996 käynnistyi liityntäliikenteen ja sähköjunien yhteiskäyttö, jonka tavoitteena on Helsingin keskustan liikenneruuhkien ja pakokaasupäästöjen vähentäminen.

Sähköjunat kulkevat erittäin tiuhan aikataulun mukaan ja liityntäasemat ovat sekä Puistola että Malmi. Alueen paikallislehdessä käydyn keskustelun perusteella asukkaat eivät ole olleet kovin tyytyväisiä uuteen järjestelyyn ja muuttuneita bussiliikenneyhteyksiä on vaadittu varsin äänekkäästi palautettavaksi ennalleen.
 
 

2. ALUEEN DEMOGRAFISET JA   SOSIOEKONOMISET OMINAISUUDET

Suutarila-Siltamäen alueella asuu (v. 1997) 10 678 henkeä, joista 51 % naisia ja 49 % miehiä. Väestöstä lapsia (0-17-vuotiaita) on 28 % ja ns. aktiivi-ikäisiä (18-64 vuotiaita)
on 64 %. Suutarila-Siltamäen väkiluku kasvoi 1980-luvun lopulla ja vielä 1990-luvun ensimmäisinä vuosina.

Vapaan rakennusmaan loppumisen myötä alueen väestömäärän kehitys näyttää kääntyneen hienoiseen laskuun. 

Alueen väestöstä (v. 1997) 78 % on palkansaajia, 5 % yrittäjiä ja työttömiä on 18 %. Kokonaan työvoiman ulkopuolella on peräti 50 %, tästä ylivoimaisesti suurin osuus 
on lapsia. Alueen asukkaista enemmistö kuuluu selvästi korkeampiin tuloluokkiin; ns. ylinpään tuloluokkaan, jossa keskitulot/vuosi on hieman päälle 163.000 mk, asukkaista kuuluu 35 %. 
Kuluttajarakenteen mukaan 35-54 vuotiailla miehillä on eniten tuloja kulutettavaksi. 

Väestö on keskimäärin hyvin kouluttunutta; ammatillinen- tai akateeminen tutkinto on 
46 %:lla alueen asukkaista. Ammattirakenteesta alueella nähdään, että suurin osuus väestöstä on hallinto- ja toimistotyössä, teollisessa- ja palvelutyössä.

Alueen omistusasunnot ovat enimmäkseen vähintään kolmioita ja vuokra-asuntopuolella eniten löytyy lapsiperheiden suosimia kaksioita ja kolmioita. Rakennuskanta on noussut alueelle pääosin 1970- ja 1980-luvulla. 

Suutarila-Siltamäen alueella on (v. 1997) talouksia 3976 ja näistä lapsitalouksia on peräti 43 %:a. Talouksien keskikoko on 2,7 henkeä ja keskitulotaso/talous on 186.676 mk. Alueen talouksista 43 % kuuluu pienituloisiin ja loput keski- ja hyvätuloisiin. Kaikkien talouksien keskimääräinen ostovoima on 132.678 mk ja alueen selvästi ostovoimaisimmat taloudet ovat sellaisia, joissa lapset ovat koulu- tai teini-ikäisiä.

Suutarilan teollisuusalue, Siltamäen ostoskeskus ja alueen peruspalvelut tarjoavat 
alueen työpaikat, jotka jakautuvat siten, että alkutuotannossa ja jalostuksessa on
vain 16 % paikoista ja loput 85 % on palvelualoilla. 

Toimialoista suurimmat ovat liike-elämän palvelut ja rakentaminen. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat tukku- ja agentuurikauppa, kuljetus, kiinteistöalan palvelut ja vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kauppa.

Alue tarjoaa kaikkiaan 1020 työpaikkaa ja lähes puolet eli 48,3 %:a työntekijöistä joko asuu omalla alueella tai sen lähituntumassa postinumeroalueilla 00750, 00730, 00760 Helsinki ja 01300 Vantaa.
 
 

3. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN MYYNTIPOTENTIAALI

Vuosina 1992-1993 päivittäistavaroiden keskimääräinen kulutus/kotitalous oli 20.000 mk:aa vuodessa. Kulutusmenojen kasvuksi vuosille 1994-1998 ennustetaan vain 0.5 %:a, koska Suomen EU-jäsenyydestä seurasi elintarvikkeiden halpeneminen. 

Elintarvikkeiden arvonlisäveron aleneminen auttoi myös pitämään kulutusmenot lähes ennallaan. Yksityinen kulutus on jo kauan seurannut kokonaistuotannon kehitystä, joten 1990-luvun lopulla kulutuksen kasvuvauhdin oletetaan jälleen kiihtyvän sekä kaupan myynnin lisääntyvän.
Yleinen lamasta elpyminen on myös osaltaan lisännyt kotitalouksien rohkeutta kuluttaa.

• Vuoden 1992-1993 vuotuiset menot päivittäistavaroissa/kotitalous mk 20.000.
• Ennuste 1994-1998 kasvu 0,5 %:a: mk 20.100.
• Suutarila-Siltamäen kotitaloudet 1995: 3976 kpl.
• Alueen myyntipotentiaali: 3976 x 20.100 mk = 79.917.600 mk

Kuva: Siltamäen ostoskeskus 1970-luvun alussa. Taustalla nousee puretun lämpokeskuksen torni. Lämpökeskus sijaitsi lähellä Riimusauvantien ja Suutarilantien risteystä. Kuvaaja: S-P Lapila
 
 

4. ALUEEN TARJONTA 

Suutarila-Siltamäen alueelta löytyy peräti 6 lasten päiväkotia ja koulunkäynnin lapset voivat aloittaa omalla asuinalueellaan ja jatkaa vielä omaan lukioon asti. Oma terveyskeskus, kirjasto ja Siltamäen ostoskeskuksessa oleva pieni uimahalli palvelevat alueen asukkaita.

Nykyisin alueen ainoat päivittäistavarakaupat löytyvät Siltamäen ostoskeskuksesta, 
joka valmistui v. 1970. Ostoskeskuksessa ovat myös posti, apteekki, kukkakauppa, parturi-kampaamo, R-kioski ja pari lähiöravintolaa. 

Kehä III:n varrella on autokauppoja useampia ja samoin autoilijoita palveleva varaosatarvikeliike löytyy lähituntumasta. Etolan toimitiloissa on laaja myymälä.

PALVELUT (v. 1997)
 

Kuva: Helsingin ykköskioskit Oy:n kioski Penttilänaukiolla. Kuvattu v. 1998.

PERUSPALVELUT (v. 1997)
 

5. OSTOVOIMAN SIIRTYMÄ JA SAAVUTETTAVISSA OLEVA MYYNTIPOTENTIAALI

Ostovoiman siirtymä alueelta pois päivittäistavarakaupassa on ilmeinen. Alueen väestömäärän tulisi elättää 4 päivittäistavaraliikettä, sillä yksi myymälä tarvitsee
2500:n asukkaan markkina-alueen. 

Siltamäen ostoskeskuksessa on K-Market ja Siwa 2000 myymälät. Suutarilassa toimi 
oma valintamyymälä, joka oli sinne perustettu 1967, mutta se lopetti toimintansa kannattamattomana keväällä 1994 (Bubin valinta).

Tuusulan moottoritien kupeeseen valmistuneet hypermarketit sekä Tikkurilassa oleva Anttilan tavaratalo imuroivat alueen ostovoimaa. 
Itäkeskus tarjoaa runsaat erikoistavaran ostopalvelut ja vienee myös päivittäistavarakaupassa osansa siellä asioitaessa.

_________________________

Kuva: Isä lapsineen joulukuusen hakumatkalla Siltamäen ostoskeskuksessa K-Tapsan edessä v. 1986.
Kuvaaja: A. Julkunen

_________________________
 
 

6. ALUEEN KEHITYSNÄKYMÄT

Alueen kehityksessä Suutarilan teollisuusalueen tulevalla käytöllä on suuri merkitys. Aiemmin kaavailtiin, että osa teollisuusalueesta otettaisiin asumiskäyttöön, mutta nyt vallitsevana kehitysnäkymänä on tehostaa teollisuusalueen käyttömahdollisuuksia. Nykyisin teollisuusalueen rakennusoikeudesta on käytössä ainoastaan 40 %:a.

Kehä III:n eritasoliittymän rakentaminen Suutarilaan on valmistelutyössä aivan loppusuoralla. Tiesuunnitelma on Tielaitokselta eteenpäin tielain vaatimaan käsittelyyn 
(huom.: lisätietoa ks. Suutarila/sillat, v. 1999) 

Tavoitteena on, että tiesuunnitelma olisi jo toukokuun 1997 aikana yleisön nähtävillä.

Koska Kehä III:n tarjoaa loistavat olosuhteet raskaalle liikenteelle ja koska Suutarilan teollisuusalue sijaitsee Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä, on teollisuusalueen katsottu soveltuvan erinomaisesti raskasta liikennettä vaativan kaupan ja teollisuuden kasvualueeksi.

Myös Helsingin mahdollinen uusi satama Vuosaaressa olisi hyvin saavutettavissa Kehä III:n kautta. Teollisuusalueen kehittäminen vaatii alueelle uuden asemakaavan, jonka laatiminen yleensä on useamman vuoden projekti.

Asumiskäytössä Suutarila-Siltamäen alueella tuskin tulee tapahtumaan tulevaisuudessa suuria muutoksia, sillä kuten jo aiemmin on todettu alueelta löytyy vain vähän rakentamatonta maata.

Tilastokeskuksen lukuja vuodelta 1997 

•  Talouksien kuluttajarakenne ja ostovoima
•  Asukkaiden pääasiallinen toiminta
•  Asukkaiden ikäjakauma, koulutusaste,
•  Asuminen ja rakennuskanta

Tilastokeskus Suomi CD: Postinumeroaluejako 1.1.1995
Helsingin kaupunki, Tietokeskus: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1996 ja Helsinki alueittain 1993
Keskuskauppakamari: kauppa yhdyskuntasuunnittelussa Kauppa ja kaupunki
Ympäristöministeriö: Kauppa 2010
Helsingin kaupunki kaupunkisuunnitteluvirasto: Kaavoituskatsaus 1997, arkkitehti Tuula Helasvuo ja toimistopäällikkö Leena Tuominen
Tielaitos Uudenmaan tiepiiri: Esko Ypyä