MaTaPuPu
 
 

 

  Siltamäki-Suutarila   Historia

Liisa Nordman:
SUUTARILAN 
TEOLLISUUTTA

Viime vuosisadan puolella Suutarilassa toimi vain yksi teollisuuslaitos, tiilitehdas Tapulikaupungin tien risteyksessä. Vasta Turkistehdas Kirkonkyläntiellä sekä Airam ja Kaso Kehä III:n lähettyvillä vetivät perässään muita teollisuuslaitoksia ja vähitellen, 1960-luvulta alkaen, muodostui Suutarilan teollisuusalue Tapulikaupungintien tuntumaan.
Täällä asuneet ja tänne muuttaneet ihmiset kävivät työssä myös Tapanilassa; Sanduddin tapettitehtaalla, Helsingin mattokutomossa, Suomen Mineraalilla ja Suomen Puhallintehtaalla. Malmilla oli mm. Kiitoketju ja Primo sekä Tikkurilassa mm. Suomen silkkiteollisuus Oy (sittemmin Tikkurilan Silkki, tuli Tikkurilaan v. 1933) ja Tikkurilan Väritehdas. Kauempana, Pitäjänmäellä oli Strömbergin tehtaat, jossa myös käytiin työssä.

SUUTARILAN TIILITEHDAS

Tapulikaupungintien risteyksen lähettyvillä on 1800-luvulla ollut tiilitehdas, joka oli Suutarilan talollisten yhteisomistuksessa ja tuotto vaurastutti kaikkia osakkaita. Tiilitehtaan toiminnasta on merkintöjä 1880-luvulta ja tehdas on mainittu vuoden 1890 maarekisterikylien luettelossa. Tiilen ja kalkin tarve lisääntyi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alulla. Tiiliä tarvittiin runsaasti Helsingin kivitalojen rakentamiseen ja näihin aikoihin rakennettiin myös ensimmäiset kiviset kartanoiden päärakennukset, mm. Tuomarinkylän kartanon päärakennus. 

Tapulikaupungin tiilitehtaan tiilien pituus oli 10 tuumaa, leveys 5 tuumaa ja paksuus 1,5 tuumaa. Hinta oli muihin tiilen valmistajiin nähden halpa, vain 5 taalaa tuhannelta kappaleelta. Tiiliä on käytetty mm. Kustaankartanon vanhainkodin rakentamisessa.

Täällä on säilynyt tarina hevosten vetämistä kärryistä, kuinka kärryjen pyörät mennessään valittivat raskaan kuorman alla "gå åt helvete, gå åt helvete" ja takaisin tullessaan lauloivat "fisk och bröd, fisk och bröd". 
Vanhan Suutarinkyläntien ja Suutarilantien välisellä alueella Tapulikaupungintien risteyksessä on kuoppia, joiden voi hyvinkin kuvitella olleen saven kaivaus- ja polttokuoppia.
 
TURKISTEOLLISUUS

Turkisteollisuus aloitti Kirkonkyläntiellä v. 1919 vanhan kivisillan kupeessa, siellä muokattiin nahkoja. Ennen Turkisteollisuutta paikalla oli 1880-luvulla perustettu pieni nahkaparkkaamo ja - kauppa. Turkisteollisuus laski jätevetensä aikoinaan suoraan Keravanjokeen. 
Siellä suunnalla pyöräillessä tuli monesti nojailtua sillan kaiteeseen ja katseltua kuinka värillinen jätevesi sulautui joen mutaiseen veteen. 
Mustavalko-kuvassa ei erotu Turkistehtaan jätevesien värit, vaikka likakaivon putken suuaukon kohta näkyykin vaaleana. Kuva on 1970-luvulta.

OY AIRAM AB

Airam osti Lampputieltä Hannusas-tilan maita ja perusti lasitehtaan, joka aloitti toimintansa v. 1944. Lampputehtaan toiminta alkoi v. 1947, tuohon aikaan lasinpuhaltajat valmistivat lamput  yksitellen puhaltamalla. Airam valmisti lisäksi mm. paristoja, termoskannuja, erilaisia sähköisiä kynttelikköjä ja myöhemmin myös sähköisiä näyttötauluja. 
Keravanjoen ylittävä kevyenliikenteen silta Tikkuritiellä on rakennettu Airamin toimesta. Työntekijät rakensivat talojaan Airamin läheisyyteen mm. Uranuksentiellä asui useita tehtaan työntekijöitä. 
Airamin rakentamisen aikoihin täällä asui Vihtori-niminen mies, joka pysäytti vastaantulijat ja pyysi tupakkaa. Hän koetti pysäyttää auton, jolla vietiin tarvikkeita Airamin  rakennustyömaalle. Vihtori ei huomannut väistää peräkärryä vaan jäi sen alle menehtyen myöhemmin Malmin sairaalassa.

Lisää Airamista

Kuva: Airamin tehdasrakennukset Tapulikaupungintieltä päin. Airam on jo usean vuoden ollut Oy Airam Electric Ab, teollinen toiminta Suutarilassa on vähentynyt ja tiloja käyttävät useat eri yritykset. 


KASO OY

Kaso aloitti toimintansa Lyhtytiellä vuonna 1962. Kaso valmistaa mm. kassakaappeja, pankkiholveja ja kassalippaita.

OY MALMIN SÄHKÖLAITOS

Malm Elektricitetsverk Ab perustettiin v. 1910  ja voimalaitosta varten ostettiin tontti Tapanilasta. Helsingistä siirrettiin kokonainen voimalaitos, jonka teho oli tuohon aikaan 105 hv. Yövalaistusta varten hankittiin myöhemmin 25 hv:n polttomoottori. Sähkölaitos vaikutti merkittävästi pitäjän sähköistämiseen, jo seuraavan vuonna sähköverkko ulottui Tikkurilaan saakka ja parin vuoden kuluttua siihen kuului 3600 lamppua. Sähkölaitoksen toiminta sammui kuitenkin jo v. 1917 ja pitäjä osti sähkön Helsingin kaupungilta. 
Suutarilaan saatiin kotitalouksiin sähköt kesällä 1936. Katuvalot tulivat vasta sotavuosien jälkeen, 1940-luvun loppupuolella. 

PUUSEPÄNTEHDAS JA HÖYRYSAHA

Tuomarinkylän kartanoon perustettiin puusepäntehdas ja pitäjän ensimmäisiin kuulunut höyrysaha. Kirkonkylän myllyllä toimi myös saha 1700-luvulla ja myöhemmin pärehöyläämö. 


Lähteet:
Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys ry: Helsingin pitäjä 1980, 1984-85
Kuisma Markku. Helsingin pitäjän historia II, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 1990
Leppänen Lauri: Kotiseutuni Vantaa 2, Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu, 1990
Litzen Aulikki ja Vuori Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 1997
Suutarilan omakotiyhdistys ry: Suutarilan omakotiyhdistys ry 1969-1999
Talve Ilmar: Helsingin pitäjän kirkonkylä

Web-toteutus: Liisa Nordman, 2001