MaTaPuPu
Kantatilat:
Manne
Ward II-osa |
Siltamäki-Suutarila
Koonnut Liisa Nordman:
Kirjallisuudesta saamme jotain tietoa
tästä Tapaninkylän tilasta, joka on maarekisteriin merkitty
tilaksi nro 9. Tilan päärakennus oli Oulunkylässä. Petaksen tilan maat oli yhdistetty Nybondasin tilaan, jonka päärakennus oli nykyisen Kantakyläntie 7:n kohdalla. Tila sai nimensä Anders Mattsson Nybondasin mukaan vuonna 1697. Suvun myöhempi sukunimi oli Nyström. Tapaninkylästä on vuoden 1710 maakirjassa merkintä: Matts Andersson ell´ Hanss Mårtensson: Peetas. nokkaluku -, manttaali 1/3, sadelmakarens hesthem, af Caval, skattlagdt till emoth stående Räntta. Nokkaluvun kohdalla olevasta viivasta voimme päätellä, ettei tilalla tuolloin ollut Tapaninkylässä asutusta. Augustin Ehrensvärd oli Kulosaaren säterirusthollin herra ja hän osti vuonna 1758 perinnökseen kolme Tapaninkylässä sijainnutta augmenttia, Bamsasin, Petasin ja Rasmusin Tapanilan kylän tilasta nro 9, Petas skattehem on maarekisteriin tehty ensimmäinen merkintä 18.10.1777. Petas (7/12) oli jaettu kahteen osaan 1800-luvun alkuun mennessä. Teijon ruukinpatruuna Viktor Zebor Bremer osti vuonna 1849 tehdyllä kauppakirjalla Vantaan ruukin ja vuokraoikeuden mm. Petasin virkataloon. Nybondas-tila Kottbytä ja Petasta lukuun ottamatta
Oulunkylän vanhat tilat yhdentyivät kolmen vuosisadan aikana.
Petas tosin oli ajoittain samalla omistajalla kuin Mickels. Petasin omistussuhteita
käsitellään tässä yhdessä Nybondasin kanssa.
Vanha Petaksen tila oli kuulunut toista sataa samalle omistajalle kuin Monsas, josta se oli erotettu vuonna 1815. Petaksen omistivat silloin Nyströmit. Tilan maiden palstoittaminen aloitettiin jo 1870-luvulla ja jatkettiin aina 1950-luvulle saakka. Sen maat ovat olleet hyvin keskeisessä asemassa rakennettaessa ja kaavoitettaessa Oulunkylää. Kenraalikuvernöörinviraston kirjaajana toiminut kreivi Alexander Cronhjelm ja joukko Helsingin pitäjän kiinteistönhaltijoita anoi rautatiehallitukselta joulukuussa 1880, että Oulunkylään avattaisiin uusi pysäkki lähelle radan ylittävää maantiesiltaa. Anomukseen suostuttiin sen jälkeen, kun Petaksen omistaja ja Nybondaksen haltija M. W. Nyström ja Oulunkylän kartanon omistaja J. H. Eklund olivat luvanneet luovuttaa korvauksetta pysäkkiä varten tarvittavan maa-alueen ja rakentamaan siltä yhteyden Vanhaankaupunkiin johtavalle maantielle. Uusi pysäkki mainitaan rautatiepäällikön kertomuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1882. Vuonna 1908 lautamies Otto Nyström hallitsi tilan molempia osia ja vuonna 1910 tila siirtyi Helsingin kaupungille. Se oli silloin 113 hehtaarin suuruinen. 1910-luvun alussa Åggelbygårdiin (Oulunkylän kartanoon) liitettiin vielä kaupungin vanhaan lahjoitusmaahan kuulunut Nybondasin tila. Vuosisatojen kuluessa Åggelbygård muodostui itse asiassa vanhasta kantatilasta Mickelsistä (Mikkola), joihin liitettiin tai sulautettiin Britas (Pirkkola), Monsas (Maunula), osa Kottbytä (Käpylä) ja vielä lopuksi Nybondas. Vuonna 1931 Manne ja Tyra Ward hankkivat omitukseensa Yrttimaantiellä olleen viljelystilan kasvihuoneineen sekä laajan maa-alueen Himmelitien puolelta. Lähteet: Kuisma Markku: Helsingin pitäjän historia II ja lll Litzen Aulikki ja Vuori Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945: Maunu Harmo: Oulunkylä vihreä idylli, Oulunkylä-Seura ry, Forssa, 1987 Web-toteutus: Liisa Nordman, 2001
|