MaTaPuPu

Kantatilat:
Backas
Petas
Åsmus

Manne Wardin hankkima maa


Himmelitien Himmelipolun Korsitie 1:n
asukkaat:
Tonttikartta

 

  Siltamäki-Suutarila
Koonnut Liisa Nordman:

Backas

Backas oli hyvin yleinen maatilan ja talon nimenä. Jos talo sijaitsi mäellä, sen nimi useasti oli Backas.

BACKAS, TAPANINKYLÄ

Pistoolisepän puustelli Backas (1 1/16 mtl) Tapaninkylässä oli 1830-luvulla talonpojan lesken hallussa.

1839-58 Tapaninkylän Backasta vuokrasi säätyläinen: kapteeni Carl S. Allén. Myös hänen jälkeensä Backas pysyi säätyläisillä.


BACKAS, KIRKONKYLÄ

Kirkonkylän Backaksesta on Erik Söderlingin tutkielma Kirkonkylän sukutalojen historiikin yhteydessä. 


BACKAS, KEIMOLA

Backaksesta saatettiin käyttää rinnakkaisnimeä Ellilä. Talossa asui v. 1635 Elisabet ja siitä käytettiin v. 1654 nimitystä "Fru Elizab. Ållengrens frelse".

Vuonna 1876 avasi ratsutilallinen A. f. Strömberg kaupan Keimolan Backaksessa.


BACKAS, HÄMEENKYLÄ

Tila sijaitsee Hämeenkylässä vanhan Turuntien varrella mäen kumpareella, Helsingistä n. 15 km:n päässä. Tila on kantatila. 
Omistaja vuodesta 1943 Jorma Johannes Luotonen, synt. 24.4.1913 ja emäntä Greta Emilia o.s. Blomqvist, synt. 8.5.1912.


BACKAS, VEROMIEHENKYLÄ

Tämän  Backaksen päärakennus sijaitsee edelleenkin Ylästöntien varrella. Kirjoissa Backas on sijoitettu Veromiehenkylään, nykyisin se mielletään mieluumminkin Tammistoon kuuluvaksi. Kartanolla oli isoja maa-omistuksia mm. Suutarilan peruspiirin alueella. Niistä lohkottiin aikanaan rintamamiehille tontteja.
Entisen päärakennuksen läheisyydessä toimii nykyisin Backaksen taimimyymälä.

OMISTAJIA 1540-1916:

Tässä on pohjana käytetty Pirjo Tuomisen kirjan luetteloa tilan omistajista. Sitä on täydennetty ja/tai rinnalle on merkitty tietoja muista teoksista.

Katso myös Pirjo Tuominen, Backas - Kartano elää, Helsingin pitäjän vuosikirja 1989.

1540-1548 Jöns Persson
1558-1571 Hans Jönsson
1572-1599 Erik Hansson
1602-1616 Per Jönsson Ringh, ratsumies
1617-1633 Krister Persson Ringh
1634 Hans Persson
1651-1678 Johan von Brinkman, ratsumestari, tämän leski 
-1698 Katarina Grantzfelt

Kopsu: omistaja 1699 munsterskrifwaren Hindrich Lööfman.
1701-1712 Henrik Löfman, sotilaskirjuri

Kopsu: Talosta käytettiin nimeä Lövmans, Lömans 1702, Löfman 1769.
1726-1747 Karl Löfman, sotilaskirjuri
1768-1784 Anders Axelsson, rusthollari
1785 Henrik Johan Gröndahl, kruununnimismies
1786- (Fred. Anders?) Jägerhorn, majuri
1801 Kuisma III: Backas laajeni 1801, kun siihen von Boismanien aikana liitettiin Silfvastin (Silfvastasin) ratsutila ja Spanskisin (Speanskis) perintötila. 
- 1808 Gustav Adrian Boisman (aateloituna von Boisman), eversti

Boisman-suvun tyttärestä tuli ensimmäisen Hagelstam-nimisen omistajan puoliso.
- 1813 tämän leski Anna Gustava
1812-1817 Nils Johan Ehrencrona, luutnantti, von Boismanin vävy, majuri. Von Boismanit olivat aatelinen suku numero 184.

17.1.1815 siirtyi Lillbäsk-tila August Hannibal Hagelstamin omistukseen.

1817-1826 talon vuokraajana Otto Fr. Collin.
1818-1833 August Hannibal Hagelstam. Hän oli G.A. von Boismanin tyttären Gustava Fredrikan puoliso (vihitty 1811 tammikuussa).
August Hannibal palveli kuninkaallisen armeijan laivastossa, ylennettiin kapteeniksi vuonna 1810, myöhemmin majuri. 

August Hannibalin vanhemmat: Gabriel August Hagelberg ja Anna Lovisa Qvick (Suomenlinnan rakentajan Augustin Ehrensvärdin avioton tytär). Hagelstam nimi otettu käyttöön vuonna 1801.

August Hannibal Hagelstam osti Backaksen ja Silfvastaksen tilat vuonna 1824, myyjänä oli Suomen Keisarillisen Senaatin Finanssi-toimituskunta. Backaksen hinta oli 39 ruplaa 75 kopeekka hopeassa, Silfvastas maksoi 54 ruplaa 7 kopeekkaa hopeassa.

Päärakennuksen runko on peräisin vuodelta 1818.
1833-1841 A. H. Hagelstamin leski Gustava Fredrika von Boisman (kuoli 1849).
1842-1852 Carl August Adrian Hagelstam. Vaimo Emelie Elisabeth o.s. Ugga.

Päärakennuksen "siivet" rakennettiin v. 1844.
1853-1873 tämän leski Emilia Elisabeth (kuoli 1919)

Kuisma III: 1854 kartanoa hallitsivat Gustaf von Boismanin tyttären kanssa avioituneen August Hannibal Hagelstamin perilliset.
Kartanoon liitettiin Antas (Anton), ratsutilan augmentti. Kauppa- ja syytinkikirjat tehtiin v. 1854. Kauppaan kuului syytinki entiselle maanviljelijä Johan Åbergille ja hänen vaimolleen Engla Sofialle.

Litzen & Vuori: Veromiehenkylän Backas oli 1871 merkittävä ratsutila.
1874-1885 Carl August Julius Hagelstam, ed. poika, synt. 21.5.1852, kuollut v. 1925.

Litzen & Vuori: Backas Veromiehenkylä, Emilia Hagelstam, Karl August Hagelstam 1874-1875.
Kesällä 1888 kapteenin rouva Emelie Hagelstam Veromiehenkylästä sai palkinnon karjanäyttelyn komeimmasta eläimestä.
1886-1916 Carl Wilhelm Ehrnrooth, synt. 1.2.1856 Tervikin kartanossa Pernajassa. Vaimo 1) Aina Procopé, erosivat. Vaimo 2) Edith Olga Kuhlefelt.

Kartanolla ei mainita olleen torppia 1700- eikä 1800-luvulla.

Litzen & Vuori: Pitäjänkokouksen puheenjohtajana oli vuosina 1901-1903 Carl Ehrnrooth, hän oli myös köyhäinhoitohallituksen puheenjohtajana. Ehrnroothin isoäiti oli Louisa Munsterhjelm (o.s. Geer), joka oli 1800-luvulla emännöinyt Håkanbölen kartanoa. 

Leppänen, Holopainen: Entinen ratsutila, johon on liitetty perintötiloja 1800-luvulla.

1900 kartanoon kuului torppa ja kaksi mäkitupaa käsittäen 
2 hehtaaria maata.
1916- Osuusliike Elanto.
Toimitusjohtajana Väinö Tanner, toinen johtaja Otto Valmari
1918
1920
1926
1927

1928
valmistui talli 30 hevoselle.
valmistui Backaksen oma tiilitehdas
päärakennus peruskorjattiin perusteellisesti
vanhan kivinavetan perustalle rakennettiin uusi sikala. Kahteen sikalaan mahtui nyt yhteensä n. 900 sikaa.
valmistui tiilinavetta 100 lehmälle, suunnittelijana arkkitehti 
V. Åberg


Lähteet: Tuominen Pirjo, Backas kartano elää, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 1988
Leppänen Lauri ja Holopainen Viljo: Pyhän Laurin pitäjä
Aulikki Litzen ja Jukka Vuori: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945,
Markku Kuisma: Helsingin pitäjän historia III,
Saulo Kopsu: Uuteen maahan 
Suomen pienviljelijät, Uusimaa
Suomen maatilat I, Uudenmaan lääni

Web-toteutus: Liisa Nordman, 2006