MaTaPuPu

Kantatilat:
Backas
Petas
Åsmus

Manne Wardin hankkima maa

Himmelitien Himmelipolun Korsitie 1:n
asukkaat:
Tonttikartta

 

  Siltamäki-Suutarila
Koonnut Liisa Nordman:
Tapananinkylän
Åsmus-tila
Kantatila nro 5
Tapaninkylän tonttijako vuodelta 1772.

KARTTA TOIMII LINKKINÄ SUURENNOKSEEN

Tapaninkylän Åsmus-tila 

Tilasta on kirjallisuudessa käytetty myös nimiä Ossmus-tila ja Osimus-tila.

Åsmus-tila on Tapaninkylän kantatila nro 5. Sen päärakennus sijaitsi "Kapteenskan mäellä" Malmin uimarannan läheisyydessä. 

Vuoden 1710 maakirjassa on merkintä Åsmus-tilalta: Jören Jörensson eller Axell Elliasson, nokkaluku 1, manttaali 1/2.

Tapaninkylän Åsmus oli yksi niistä monista tiloista, jotka joutuivat säätyläisten haltuun 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Vuonna 1786 aatelisupseeri, kapteeni Lars Jägerhorn viljeli Tapaninkylän Ossmusin tilaa. 

Helsingin pitäjän ehkä suurin maanomistaja 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alulla oli kultaseppä Henrik Sohlberg. Ensimmäiset Tapaninkylän maansa Sohlberg hankki vuonna 1806. Hän osti silloin 6.000 riikintaalerilla perintörustholli Ossmuksen sekä sen augmentin Björnsin ja Ossmukseen 1760-luvun lopulla liitettyyn perintötila Nybondakseen. 

Sohlberg laajensi Tapaninkylän maa-omistuksiaan ostamalla vuonna 1798 kolmeen osaan jaetusta Krogarsin perintörusthollista muodostetun tilan merikapteeni C. G. Castegreniltä 2.800 riikintaalerilla. 

Henrik Sohlbergin kuoltua siirtyi omaisuus hänen ainoalle perilliselleen hovioikeuden auskultantti Henrik Johan Sohlbergille. Vuonna 1821 pidetyssä perunkirjoituksessa kirjattiin mm. seuraavat tilat: Tapaninkylässä sijaitseva Ossmusin perintörustholli ( 1 mt), Krogarsin perintörustholli sekä Nybondasin ja Björnsin perintötilat (yht. 2 mt), arvoltaan 5.500 hopearuplaa. 

Henrik Johan Sohlbergin kuoltua Tapaninkylän tilat sai hänen tyttärensä Maria, jonka perillisiltä tilat siirtyivät 1800-luvun alussa suvun ulkopuolelle. 

Åsmus-tilan päärakennuksen viimeinen asukas oli kapteenska Manfeja Multanovskaja.

Veikko Väkeväinen kertoo:

"Kapteenskan talosta puhutaan nyt niin kovasti. Kävin minäkin siellä katsomassa 1960-1970-lukujen taitteessa. Talo oli silloin tyhjillään, ränsistynyt, ovet oli rempallaan ja lattiat painuneet huonoon kuntoon."


Vartti 28.5.2008 (julkaistu myös Malmin Kuvalehti 1994):

Kapteenskanmäen kartano oli Åsmuksen tilan päärakennus joka purettiin pahasti rappeutuneena 1957. Kartano oli pääkaupunkiseudun vanhimpia puurakennuksia, rakennusvuosi seinähirsien merkintöjen mukaan oli v. 1811. Kartanolla oli pituutta 24, leveyttä 13 metriä ja tilavuutta 1360 kuutiota.

Åsmuksen tila lienee saanut nimensä sitä 1500-luvun puolivälissä viljelleen Åsmus Perinpojan mukaan.

1500- ja 1600-lukujen ajan se oli talonpoikaisomistuksessa, vuodesta 1608 ratsutilana.

1700-luvulla tilan omistajia olivat lääninkamreeri Johan Alopaeus (Nordeswan).
1768-1785 aatelinen everstiluutnantti Lars J. Jägerholm.
1790-luvun alusta omistajana oli luutnantti Eric Nordenborg ja hänen vaimonsa Anna Armfelt.

Suurmaanomistaja Henrik Sohlbergin poika hovioikeuden auskultantti Henrik Johan Sohlberg osti perintörustholli Åsmuksen vuonna 1806, hinta oli 6 000 riikintaaleria; hänen aikanaan rakennettiin Kapteenskan mäen kartano.
Viime vuosisadan loppupuolella saksalaissyntyinen Karl Schütt osti Åsmuksen.

Manjefa Multanovskajan, venäläissyntyisen leskirouvan (mies oli ollut arvokas herra, valtioneuvos ja aatelinen) aikana kartanossa oli moderneja mukavuuksia. Joen rannassa olleen punppuhuoneen avulla joesta nostettiin vettä taloustarpeisiin, kahteen kylpyhuoneeseen ja WC:hen. Kapteenskan apuna oli palvelustyttöjä ja ainakin kapteenin aikana sotilaspalvelijoita. Puutarha suihkulähteineen oli hienosti hoidettu. Päärakennuksen lisäksi tontilla oli muonamiesten asuntoja sekä rakennus, joka oli vuokrattu karamellitehtaaksi. Manfeja Multanovskajan kuoltua vuonna 1950 peri Suomen valtio hänen omaisuutensa.


Helsingin seutukaavaliiton julkaisu C14-1988:

Tuomarinkylän kartanon vastarannalla olevavalla mäellä sijaitsi ennen Tapaninkylän taloryhmä. Kylä mainitaan jo vuonna 1511 ja vielä 1600-luvulla se oli Helsingin pitäjän suurimpia kyliä. Åsmus tilan päärakennuksesta käytettiin myös nimitystä Staffansbyn kartano, Tapaninkylän kartano. Kartanorakennus purettiin pääosin vuonna 1956. 

Kapteenskanmäestä käytettiin paikallisesti myös nimitystä
”Ryssänmäki”.



Manttaali
Alkuaan manttaali tarkoitti vain yhtä veroa maksavaa miestä. Myöhemmin merkitys muuttui siten, että yhteen manttaaliin kuului joukko miehiä, joiden tilat yhteenlaskettuina muodostivat yhden veromarkan arvoisen viljelysmaan = manttaalin. 
1500-luvulla kymmenen manttaalia muodosti yhden nautakunnan, jonka oli suoritettava verona yksi nauta ja kaksi lammasta.


Paluu alkuun


Lähteet: 
Kuisma Markku: Helsingin pitäjän historia II ja III
Leppänen Lauri ja Viekki Anja: Kotiseutuni Vantaa 1
Haastattelu: Veikko Väkeväinen
Web-toteutus: Liisa Nordman, 2001, päiovitetty 19.1.2011