Savela-
Seura

SAVELA-SEURA ry TOIMINTAA  vuodesta 1970 vuodelle 2000

KOLME VUOSIKYMMENTÄ KOTISEUTUTYÖTÄ

Taistelu Savelan säilyttämiseksi asuntoalueena johti Savela-Seuran perustamiseen tammikuussa 1971. Seuran toimintaa oli jo edeltänyt vuoden 1970 alussa perustettu toimikunta.

Pukinmäen rakennussuunnitelmassa Savela oli vuonna 1941 vahvistettu asuntoalueeksi. Etupäässä 1910-1920-luvuilla rakennetut omakotitalot olivat 1960-luvun lopulla, jolloin aluetta ryhdyttiin kaavoittamaan, osittain rappeutuneet. Alueelta puuttui kunnallistekniikka. Joskus Vantaanjoki tulvi yli äyräittensä. Rakennusten alla saattoi olla jopa yli 30 metriä savea.

Asemakaavaa valmistettaessa vuoden 1941 rakennussuunnitelma kumoutui ja Savelasta kaavailtiin osittain viheraluetta. Asukkaille osoitettaisiin uudet tonttimaat Puistolasta. Tulvasuojelun järjestämine ja kunnallistekniikan rakentaminen savimaahan olisi liian kallista. Kaupunki perusteli kaavailujaan myös pääradan aiheuttamalla meluhaitalla ja mahdollisen Vuosaari-radan tonttitarpeilla.

Savela-Seuran perustaminen

Tonttien omistajat kimpaantuivat. Hyvällä paikalla olevat tontit olivat vaarassa siirtyä halvalla kaupungille. Armas Rautavaaran johdolla asukkaiden toimikunta lähetti kaupunginhallitukselle 8.2.1970 vetoomuksen Savelan säilyttämiseksi asuntoalueena. Pian asukkaat havaitsivat, että rekisteröidyllä yhdistyksellä on toimikuntaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asioihin.

Tämän vuoksi Savela-Seura perustettiin 13.1.1971. Savela-Seura vaikutti osaltaan siihen, että lähiö vuosina 1975-76 lopullisesti kaavoitettiin kerros- ja pientaloalueeksi. Seuran toiminta kuitenkin lakkasi hiljalleen

Etujärjestötyön lisäksi Seura toimi myös asukkaiden yhdyssiteenä järjestäen mm. pikkujoulujuhlia.
Kun valtaosa jäsenistä oli muuttamassa pois, hallitus esitti jäljelle jääville Seuran lakkauttamista, mikäli heidän keskuudestaan ei löydy työn jatkajia.
Armas Rautavaaran esityksestä Seura päätti 2.2.1976 jatkaa toimintaansa alueelle myöhemmin muuttavia asukkaita varten. Varsinaista toimintaa Seuralla ei enää 1970-luvun lopulla ollut.

Alkoi uusi aika

Innokas yhdistysmies Kalle A. Grundström ryhtyi Savelaan muutettuaan herättämään henkiin uinuvaa toimintaa. Armas Rautavaaran kanssa hän kutsui 11.5.1981 asukakat yleiseen kokoukseen, jossa päätettiin Seuran toiminnan jatkamisesta.  Kokoukseen saapui vain kahdeksan henkilöä.

Asioiden valmistelemista varten asetettiin toimikunta. Se järjesti 22.6.Savela-Päivän.
Monet hauskat kilpailut vetivät runsaasti yleisöä paikalle. 
Seuraavan tilaisuuden toimikunta järjesti Helsingin Uudella Yhteiskoululla 11.10. Savelan asemakaavan selostus kiinnosti n. 80 asukasta.
Seuraan liittyi 51 jäsentä v. 1981, mutta vain 13 osallistui 24.11. pidettyyn vuosikokoukseen, jossa sentään valittiin uusi hallitus ja hyväksyttiin uudet säännöt.

Into laantui, virisi, laantui ja virisi taas

Uuden toiminnan toisena vuonna alkoivat vaikeudet.
Hallituksen kokouksia oli vaikea saada päätösvaltaisiksi. Vuosikokous jäi pitämättä osallistujien puuttumisen vuoksi ja Helsinki-päivä jäi järjestämättä. Hiihtokilpailut 14.3. ja pikkujoulu 12.12. sentään järjestettiin, mutta molemmat keräsivät niukasti osallistujia.
Seuran 53 jäsenistä vain 17 maksoi jäsenmaksunsa ja tilinpäätöskin oli tappiollinen. Vuosi 1983 oli onnekkaampi. Hallituksen jäsenet osallistuivat Seuran töihin kiitettävästi. Jäseniä oli 80, joista jäsenmaksun maksaneita oli 56.

Kesäkuun 12 päivänä järjestettiin ensimmäisen kerran Helsinki- ja Savela-päivä. Samana vuonna pidettiin ensimmäinen Savelan kaunein parveke-kilpailu ja talkoopäivä. Marraskuun 28 päivänä pidettiin yleisötilaisuus, johon kaupunkisuunnitteluviraston edustajat houkuttivat paikalle n. 70 savelalaista.

Innostusta riitti vielä seuraavalle vuodelle. Vuonna 1985 jäsenet eivät enää tulleet kokouksiin. Kun johtokuntaan ei saatu tarpeeksi jäseniä puheenjohtaja Grundström esitti syyskokouksen jatkokokouksen kutsussa harkittavaksi Seuran lakkauttamista. Vetoomus tepsi niin, että johtokunnasta jäi uupumaan vain yksi jäsen. Johtokunta toimi myös vuodet 1986-87 vajaalukuisena ja sen kokoukset olivat harvoin päätösvaltaisia. Jäsenet eivät tulleet kevät- eikä syyskokouksiin, mutta Helsinki-päivään, retkiin ja kilpailuihin riitti osallistujia.

Vuonna 1988 alkoi taas nousukausi. Vuonna 1989 maksavien jäsenten määrä nousi 84:ään ja sama innostus jatkuu edelleen.

Vuonna 2001 Savela-Seura ry:n puheenjohtajana toimii Milja Komu, varapuheenjohtajana ja projektisihteerinä Lea Salminen, rahastonhoitajana Keijo Akkanen, sihteerinä Raimo Kivimäki ja emäntänä Linnea Laukkanen.
Tilintarkastajina ovat Seppo Hirvijärvi ja Veikko Päiviö.

SAVELA-SEURA ASUKKAIDEN ETUJÄRJESTÖNÄ

Valtaosa Seuran aloitteista on koskenut liikennettä. Savela kaavoitettiin autottomaksi lähiöksi, koska se sijaitsee hyvien julkisen liikenteen palvelujen lähellä. Kävi kuitenkin niin, että asuntojen rakentajat ja myyjät eivät markkinoineet aluetta oikein. Savela autoistui ja liikenneongelmat alkoivat. 

Seuraava luettelo koskee Savela-Seuran virallisesti tekemiä aloitteita ja antamia lausuntoja. Niiden lisäksi Seura on tehnyt lukemattomia aloitteita viranomaisille mm. yleisötilaisuuksissaan ja puhelimitse.

1971
Annettiin lausunto Savelan yleiskaavasta ja aloite leikki- ja pelikentän rakentamisesta Isonkaivontielle.

1972 
Ilmaistiin kaupungille tyytymättömyys suunnitelmasta lunastaa Savelan tontit kaupungille.

1981
Allekirjoitettiin järjestöjen yhteisvetoomus terveyskeskuksen saamiseksi Pukinmäkeen.

1983
Annettiin lausunto Savelan puiston asemakaavaehdotuksesta ja alueen leikkialuesuunnitelmasta.

1984
Annettiin lausunto kahden korttelin asemakaavamuutoksista (toimistotalo ja parkkipaikat), Longionojan maankäyttösuunnitelmasta ja lähidemokratian kehittämisestä sekä aloite tunnelin avaamiseksi Seppämestarintieltä asemalle.

1987
Annettiin lausunto lähidemokratian kehittämissuunnitelmista, sekä aloite pysäköintipaikkojen siirtämiseksi kauemmaksi Savelanpolulta.

1988
Tehtiin aloite eräiden ajohidasteiden rakentamiseksi Savelaan ja pysäköintipaikkojen lisäämiseksi Ratavallintiellä.

1989
Otettiin kantaa 4. linjaraiteen laituri- ja Kehä I:n eritasoliittymän bussipysäkkisuunnitelmiin, tehtiin aloite tilataideteoksen pystyttämiseksi Savelanpolulle ja annettiin lausunnot Savelantien toisen haaran muuttamiseksi Savelankujaksi ja alhaisia ajonopeuksia koskevasta valistuskampanjasta.

1990
Tehtiin aloitteet uimarannan ym. rakentamisen jouduttamiseksi Savelanpuistossa, eräiden liikennejärjestelyiden muuttamiseksi Savelantiellä, Ratavallintiellä ja Puroniitynpolulla, meluhaittojen vähentämiseksi Vantaanjoen rautatiesillalta, umpiteitä osoittavista merkeistä ja pysäköinnin ajoittaiseksi Ratavallintiellä.

1994
Varsinaisia aloitteita ei tehty. 
Seuran viirikilpailun voittajaksi selviytyi Seppo Hirvijärven ehdotus. 
Järjestettiin laskiaistapahtuma ja yhteislaulutilaisuus, jossa laulattajana oli kulttuurisihteeri Maukka Lehtivirta. Perinteistä Helsinki-päivää vietettiin Savelan keskuskentällä jossa mukana olivat esiintymässä Trio Flatus, fakiiri Werneri, klovni Topo ja meikkitäti Seija.
Valoilmoitustaulun särjetty lasi uusittiin talkoilla ja järjestettiin siivoustalkoot. 
Savelan piha- ja parvekekilpailun voitti Lyyli Dahlström, toiseksi tuli Leo Liljeroos ja kolmanneksi Jorma Juvonen. 
Raita Pennaselle luovutettiin uusi HELKA:n ansiomerkki, koska varas oli vienyt ko. merkin muun vahingon yhteydessä.
Vuonna 1994 puheenjohtajana toimi Kalle Grundström, sihteerinä Raimo Kiviniemi, varapuheenjohtajana Raija Häyrinen, rahastonhoitajana Keijo Akkanen ja tiedotussihteerinä Milja Komu. Muina hallituksen jäseninä olivat Erkki Partanen, Raita Pennanen, Lea Pohjalainen, Veikko Päiviö ja kesken kauden eronnut Maila Juntunen.

1995
Tehtiin aloite Vantaanjoen ylittävien siltojen alle, molemmin puolin jokea kunnostettavasta ulkoilutiestä sekä ulkoiluteiden valaistuksesta. Savelan Spar-T-kaupassa kerättiin vetoomus, jonka tarkoituksena oli saada kauppiaalle On line-pelien hoito-oikeudet.
Savelan siivoustalkoot järjestettiin iltatapahtumana, jossa osanottajia oli noin 30. Reino Komun johdolla ja koneen avulla saatiin kuitenkin kerättyä kolme lavallista roskaa. Toukokuussa pidettiin myös kirpputori ja kesäkuun Helsinki-päivä vietettiin Savelan keskuskentällä. Väkeä paikalla oli monipuolisesta ohjelmasta nauttimassa n. 400 henkeä.
Seura teetti Savelan Treffi-patsaan logolla ja Seuran nimellä varustettuja t-paitoja myyntiin.
Savelan piha- ja parvekekilpailun voittivat tänä vuonna Erja ja Aki Sinkkonen, toiseksi tuli Veli Kähkönen ja kolmanneksi Salo-Päivä. lapsille järjestettiin pikkujoulun joulupukki- ja puurotapahtuma Teknosaven kerhohuoneella.
Vuonna 1995 puheenjohtajana toimi Kalle Grundström, sihteerinä Raimo Kivimäki, varapuheenjohtajana Raija Häyrinen, rahastonhoitajana Keijo Akkanen ja tiedotussihteerinä Milja Komu. Muina hallituksen jäseninä olivat Veikko Päiviö ja Lea Pohjalainen.

1996
Esitettiin rakennusvirastolle Pentti Saarisen ideoima aloite, jossa Vantaanjoen rantaan, Savelan puolelle saataisiin hiekkasuodattimella toimiva uima-allas.
Kuluneena vuonna koetettiin vaikuttaa nuorten toimintaan, mm. ”Snackyn tontin” uusista käyttömuodoista käytiin keskusteluja.
Saatiin valmiiksi Seuran pöytäviiri, pidettiin keväiset siivoustalkoot ja järjestettiin Helsinki-päivä. 
Kesän aikana saatiin Vantaanjoen rantaan Savelan puolelle As. Oy Savelan Rantapuiston ja vanhojen kiviportaiden kohdalle uimalaituri.
Raija Häyriselle ja Milja Komulle ojennettiin vuoden vaihteessa HELKA:n tunnustusmerkit ja kunniapuheenjohtaja Armas Rautavaaralle myönnettiin Seuran viiri nro 1.
Vuonna 1996 puheenjohtajana toimi Kalle Grundström, sihteerinä Raimo Kivimäki, varapuheenjohtajana Raija Häyrinen, rahastonhoitajana Keijo Akkanen ja tiedotussihteerinä Milja Komu. Muina hallituksen jäseninä olivat Veikko Päiviö, Riitta Räsänen ja Teuvo Galle.

1997
Pystyttiin estämään uimapaikan ponttoonilaiturin siirto Pukinmäen kolmioon ja ideoitiin retki Karttulaan, joka on Savelan kriisiajan evakuointipaikkakunta. Seurankin pyytämiä kevyenliikenteen väylien pinnoitusten korjauksia tehtiin elokuussa. Nyt ei mm. kaupan ja päiväkotien edustalla tarvitse sadepäivinä kahlata vedessä. 
Savelanpuistoon suunnitellusta skeittiratahankkeesta pidettiin useita yleisötilaisuuksia ja puiston avajaiset, jossa useita hallituksen jäseniä oli läsnä, pidettiin 28.9. 
Savelan siivoustalkoot järjestettiin keväällä. Helsinki-päivän sijasta toteutettiin ensimmäisen kerran ”Savelan liikuntapäivä” Vantaanjoen rannalla. Parveke- ja pihakilpailussa palkittiin kolme parasta puutarhan lahjakortein.
Seuran viiri nro 2 luovutettiin Veikko Päiviölle hänen 60-vuotismerkkipäivänsä kunniaksi.
Vuonna 1997 puheenjohtajana toimi 20.11. asti Kalle Grundström ja siitä eteenpäin tiedotussihteerinä toiminut Milja Komu, sihteerinä Raimo Kiviniemi, varapuheenjohtajana Raija Häyrinen ja  rahastonhoitajana Keijo Akkanen. Muina hallituksen jäseninä olivat Veikko Päiviö, Teuvo Galle, Riitta Räsänen ja 20.11. alkaen Lea Salminen.

1998
Saatiin Seuran aloitteesta uusi suojatie Ratavallintielle, Ratavallintie 6:n ja Kehä I:n puoleenväliin. Uusi suojatie varmistaa turvallisemman jalankulun tultaessa Kehä I:n sillan alta itään johtavalta bussipysäkiltä Savelan pohjoispäähän.
”Savelan kävelyä” harrastettiin kevään ajan Vantaanjoen varrelta kulkien. Uimalaiturin uudeksi sijoituspaikaksi, meluhaittojen takia, tuli Savelan alajuoksu. Jouduttiin osallistujien vähäisen määrän takia perumaan jo pitkälle sovittu retki Karttulaan, Savelan kriisiajan evakuointipaikkakuntaan. 
Siivoustalkoisiin osallistuivat rakennusvirastosta Helena Värri ja Mirja Ruokokoski, heitä tentattiinkin kovasti viihtyisämmän Savelan asioista.
Savelaan junalla tulijoille hankittiin yhteistyössä VR:n kanssa Savela-Seuran kustantama opaskartta rautatien alikulkutunneliin. 
Järjestettiin ”Koillispäivien” yhteydessä ”lasten elämysretki” ja aikuisille ”kävele kunnolla” tapahtumat. Sauvakävelyopastusta on jatkettu useina kertoina syksyn kuluessa ja ammattiapua on saatu Reumaliiton henkilökunnalta. 
Vuonna 1998 Seuran puheenjohtajana toimi Milja Komu, sihteerinä Raimo Kivimäki, varapuheenjohtajana Raija Häyrinen ja rahastonhoitajana Keijo Akkanen. Muina hallituksen jäseninä olivat Kalle Grundström, Teuvo Galle, Veikko Päiviö, Riitta Räsänen ja Lea Salminen. 

1999
Toimitettiin kaupunkisuunnitteluvirastoon Seuran kannanotto ”Yhteisten tavoitteiden asettaminen asuinalueelle” yleiskaava 2002-projektiin.
Perinteiset siivoustalkoot järjestettiin, mutta osanotto oli vaisua.
Seuran viiri luovutettiin sen suunnittelijalle Seppo Hirvijärvelle hänen täyttäessään 50 vuotta. 
Vuonna 1999 Seuran puheenjohtajana toimi Milja Komu, sihteerinä Raimo Kiviniemi, varapuheenjohtajana Raija Häyrinen ja rahastonhoitajana Raimo Kiviniemi. Muina hallituksen jäseninä ovat olleet Kalle Grundström, Teuvo Galle, Veikko Päiviö, Lea Salminen ja Seuran emäntä Linnea Laukkanen. 
 

TERVETULOA MUKAAN TOIMIMAAN ASUINALUEEMME HYVÄKSI.

Web-toteutus: Liisa Nordman, 2001