MaTaPuPu
 
 Malmi

Muistelmat
 
Talot ja rakennukset 

  Kuvia Åberg-suvun albumista
 

Åberg - Åhlgren - talo 1930-luvulla. Talo on vieläkin paikallaan Notkotien päässä. Vasemmalla on Ekmanin purettu talo. Talojen editse kulki polku nuorisoseuran-talon suuntaan. Ekmanin talosta seuraavassa asui Kana-Tiltu, Kolmiotie 4:ssä, siihen muutti Jalmari Alho perheineen v. 1938.

1920-luvulla suutarinkyläläinen maanviljelijä ja räätäli Robert Emil Åberg hankki omistukseensa Kolmiotie 3:n tontin Malmilta. Taloksi siirrettiin hänen sisarensa, Edla Markelinin, keskeneräinen kakkostalo Lestimäeltä vuonna 1925 tai 1926. 
Robert Emil ja vaimonsa Aurora Josefina erosivat v. 1927. Eron jälkeen Emil muutti Notkotien taloonsa ja lisärakensi sitä Helsingin purkutyömailta ostamillaan tarvikkeilla. Talossa olivat kaikki ikkunat erinäköisiä ja -kokoisia. 

Emil asui talossa kilinsä ja kunnalliskodista talouttaan hoitamaan ottamansa naisen kanssa. Emil kuoli v. 1938. Todennäköisesti jo ennen Emilin kuolemaa yläkerrassa asui tytär Elna perheineen. 
Alakerrassa on useampia huoneita. Sinne on mahtunut Emilin lisäksi majoittumaan myös muitakin ja ajoittain talossa oli vuokralaisia.

Päivämäärällä 14.3.1939 on hallussani Lakiasiantoimisto Georg Forsströmin paperi, jonka mukaan julkisella vapaaehtoisella huutokaupalla, joka toimitetaan 29.4.1939 klo 14.00 Helsingin pitäjän Staffansbyn kylässä, Kolmiotie 3. (Nuorisoseurantalon läheisyydessä) myydään pienviljelijä Emil Robert Åbergin perikunnalle kuuluva tila Solbacka  R.N:o 1:213, osoite Kolmiotie 3, suuruudeltaan 0,08 ha. sillä olevine asuinrakennuksineen, käsittäen 7 huonetta ja ulkorakennuksineen, tyydyttävässä kunnossa.
Omistajiksi tulivat yhteisesti tyttäret Helga Keyser, Karin  Risto ja Elna Åhlgren. 
 

Helga Keyser o.s Åberg v. 1931

Karin Risto o.s. Åberg n. v.1928

Elna Åhlgren o.s. Åberg v. 1955

Elna jäi miehestään Frans Hugo Åhlgrenista leskeksi  v. 1925. Elna asui yläkerrassa useamman vuoden, mutta mistä alkaen, en tiedä tarkkaan. Luulisin hänen asuneen talossa jo ennen Emil-isän kuolemaa. Varmuudella hän asui siinä lapsineen (Svea Linnea s. 1915, Sven Hugo s. 1917, ja Frans Birger s. 1920, v.  1923 syntynyt Karl Gunnar oli kuollut v. 1924) siihen asti kunnes talo myytiin.
 

Kuvia Notkotieltä 1930-luvulta: yllä: Cely Åberg (vih. Aaltonen) istuu kelkassa ja työntämässä on Birgit Åhlgren (vih. Olin).  vas.: Göta Risto, Fredrik Risto, Arvo Aaltosen sisar, ?, ja kyykyssä Cely Åberg.

Talossa asui joitakin kesiä Emilin tytär Katrin (mies Fredrik Risto) perheineen. He pitivät taloa kesänviettopaikkanaan. Tytär Göta s. 1926 muistaa heidän asuneen Kolmiotiellä vielä 1940-luvulla. 
Emilin nuorin tytär Cely (mies Arvo Aaltonen) on vihitty v. 1934. Todennäköisesti myös he asuivat talossa 1930- ja 1940-luvuilla. 
 

Kuva: Göta Risto, ? Elna Åhlgren, Cely Åberg, Fredrik Risto ja edessä Arvo Aaltosen sisar.

Emilin tytär Helga (mies Karl Algot Keyser) jäi kuusi vuotta kestäneestä avioliitostaan leskeksi v. 1937. Helga asui talossa 1940-luvulla Harry von Fieandtin kanssa. 

Alpo Alho muistelee:
Harry von Fieandtia Kolmiotiellä (Malmin kuvalehti v. 1996):

"Sieltä kävelee oudonnäköinen mies. Musta hattu, pitkä ulsteri, ryhti hieman etukumara, molemmissa käsissä isot matkalaukut. Äiti katselee mökin ikkunasta, tuumaa, kukahan honkki sieltä tulee - näin emo suojelee omaa pesuettaan.
Mies menee siihen kulmataloon. Meistä tulee perhetuttuja. Harry von Fieandt (1893-1989) tulee kohteliaasti tervehtimään. On oikein hiottu käytös, puheessa ruotsin painotusta, siskosta: "Ai, jai, kun hän on temperamenttinen". Hän antoi minulle kirjoittamansa kirjan Herran tuli. Kirja hukkui. Nyt olisin halunnut lukea sen.
Huhu kiersi, että von Fieandt oli ollut laivapappina ja sortunut ottamaan väkevämpiä aineita. Oli tullut avioero ja viraltapano. Sisko kysyi: Onko toi se aatelissormus? Kyllä, haluatko sen? von Fieandt kiusoitteli. Pastori tuli usein kysymään onko Alppo Kotona. Me lähdimme hakemaan kaniineja Sotunkylästä, että saataisiin vähän paistia. Fieandtilla oli siellä paljon ruotsalaisia tuttuja.
Sodan aikana ei saanut olla ilman työpaikkaa. Fieandt määrättiin likaiseen työhön Suomen Uuniin ja pilketehtaalle, vaikka oli korkeasti oppinut. "Ai kauheata, minun käteni on mennyt huonoiksi." hän näytti minulle käsiään. Minun kävi häntä sääliksi. Olisi varmasti löytynyt hänen osaamistaan vastaavaa työtä esimerkiksi kirjurina vaikka Kansanhuollosta."
 

Arvo Aaltosen sisar istuu kelkassa, Cely Åberg, Göta Risto ja isänsä Fredrik Risto. Fredrikin puoliso Karin on Celyn sisar. Kuvattu Notkotien talon pihalla 1930-luvulla.

Vuonna 1946 sisarukset myivät tontin talonpitovaikeuksien - lähinnä kulujen - takia. Ostaja  oli merikapteeni Alfred Wolmar Henriksson. Hänet muistetaan fiksuna ja hyväkäytöksisenä miehenä. Maailmalla oppi käyttäytymään
 

Åberg - Åhlgren - talo keskellä, vasemmalla Ekmanin purettu talo. Åbergin Ekmanin puoleisessa huoneessa oli ajoittain vuokralaisia. Ekmanin talon takana oli Alku-mamman talo. Talojen edessä oli kiinalaisten kaivamat avolouhokset. Kuva on 1930-luvulta.

Ilmakuva Alpo Alhon albumista:
 
 

Kirkonkyläntie kulkee kuvan vasemmassa laidassa etelä pohjoissuunnassa. Kirkonkyläntiestä erkanevan nykyisen Laidunkujan risteyksessä on nuorisoseurantalo. Laidunkuja jatkuu kuvassa polkuna pellon yli Emil Åbergin talolle, siitä oikealle seuraavana on Ekmanin talo, sitten Alku-mamman talo. Polun yläpuolella on Kana-Tiltun mökki, johon Alhon perhe muutti v. 1938. Kolmion kärjessä näkyvät kiinalaisten vuosina 1914-1916 tekemien linnoitustöiden jäljet mustina pisteinä.

Alpo Alho kertoo vielä ajasta, jolloin saksalaiset lentäjät olivat majoitettuina Malmin jatkokoululla. Kun 1940-luvulla tuli hälytys juoksi kaksi sotilasta Alhon mökin ikkunan alle. Heillä oli 2-piippuiset konekiväärit, lippaat ja päässään kypärät. Siinä he olivat kyykyssä ikkunan alla aseineen ja sisällä mökissä riitti jännää katseltavaa.

Ekmanilla oli hyvä kaivo ja hyvän makuista vettä. Lisätään vielä tämäkin Alpo Alhon muisto.

1940-luvun maisemasta on Åbergin talon lisäksi jäljellä vielä yksi iso koivu entisten Alhon ja Ekmanin talojen välissä. 

Muistitieto: Alpo Alho, Åberg-suvun sukulaiset  
Teksti ja web-toteutus: Liisa Nordman v. 2000