MaTaPuPu

Maj-Britt Tuomikoski:

MALMIN  MARTAT  60-VUOTTA vuonna 2001

Perustaminen ja 1940-luku

Malmilla elettiin ankeita sodan aikoja vuonna 1941. Oli puutetta ja pulaa. Ihmiset voivat huonosti. Niinpä muutamat malmilaiset sivistyneet naiset huolestuivat yleisestä tilanteesta. He tiesivät, että vuonna 1899 oli Lucina Hagman perustanut Marttajärjestön. Naiset halusivat jakaa tietoja ja taitoja kodeille. 

Niinpä 11.9.1941 pidettiin perustava kokous terveydenhuoltotoimistossa. Helsingin maalaiskunnan Malmin seudun suomalaisen Marttayhdistyksen kokouksessa oli 12 henkilöä. Ensimmäisen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Uudenmaan marttapiiriliiton konsulentti neiti Kirsti Hirvensalo. Yhdistys päätettiin liittää Uudenmaan marttapiiriliittoon. Jäsenmaksuksi sovittiin 5 markkaa. Edustajiksi piiriliiton kokouksiin valittiin tohtori Marga Wahl ja varalle johtava terveydenhoitaja neiti Hedving Sucksdorff.

Seuraava merkintä pöytäkirjaan on tehty 20.1.1942. Paikalla oli 19 jäsentä. Elettiin sota-aikaa, niinpä juuri kokouksen alkaessa tuli hälytys ja osanottajat hajaantuivat hetkeksi. Seuraava kokous pidettiin viikon päästä. Siinä keskusteltiin käytännöllisen toiminnan järjestämisestä. Päätettiin, että joka toinen kerta luettaisiin hengellistä ja sosiaalista avustustyötä tehneen Mathilda Wreden elämänkertaa. Kirja lainattiin kirjastosta. Marttailloissa tarjottiin teetä ja jotakin saatavilla olevaa teeleipää. Myöhemmin korviketta, josta veloitettiin erikseen. 

Pikku-marttojen toimintaa alettiin järjestää vuonna 1942. Heille järjestettiin valistustilaisuuksia.

Malmin Martat perustivat erilaisia toimikuntia. Käsityötoimikunta ompeli lastenvaatteita seudun vähävaraisille lapsille. Järjestelyistä sovittiin sosiaalihoitaja neiti Bomanin kanssa. Aloitettiin myös puutarhapalstojen viljely. Marttojen luona pidettiin pieniä viljelytalkoita.

Ensimmäiset myyjäiset ja marttajuhlat olivat toukokuussa 1943. Terveystalolla myytiin kasvistensiemeniä. Sieni- ja marjaretkiä järjestettiin.  

Vuonna 1944 sota loppui ja tuli rauha. Malmin Martat olivat jo päässeet hyvin vauhtiin. Mustekynällä kirjoitettiin pöytäkirjat.

Seuraavana vuonna aloitettiin marttailtojen vietto Malmin kaupallisen yhteiskoulun tiloissa kerran viikossa.

Pienimuotoiset juhlat järjestettiin yhdistyksen täyttäessä 5-vuotta vuonna 1946. Yhdistys rekisteröitiin samana vuonna. Jäseniä oli tuolloin 33. Samana vuonna Malmi liitettiin Helsingin kaupunkiin. Puistolan Marttoihin otettiin yhteyttä. Tutustuttiin heidän marttailtaansa ja heidät kutsuttiin vastavierailulle.

Erilaisia kursseja on martoille pidetty jo heti yhdistyksen alkutaipaleesta alkaen. Ne ovatkin olleet suosittuja, koskien kaikkea hyödyllistä. 1940-luvulla oli mm. lampaanhoitoa, villanlajittelua, kehruuta, pesua ja värjäystä koskevia kursseja. Suurta kannatusta saivat talous- ja puutarhakurssit.

Martat kutoivat illoissaan invalideille sukkia. Marttojen omista aineista tehtiin "vanhasta uutta". Martat lahjoittivat itse tekemiään käsitöitä myös yhdistykselle. Niitä myytiin myyjäisissä. Yhdistys lahjoitti varoja hyväntekeväisyyteen, esim. pelastusarmeijan joulupataan, lastenkodille, kunnankodinhoidokeille ja Malmin kaupallisen keskikoulun stipendirahastoon. 

Kun Kansanhuoltoministeriö oli vuonna 1948 myöntänyt yhdistykselle luvan ostaa 90 metriä kangasta valmistettiin siitä esiliinoja, lasten vaatteita ja tyynyliinoja.

Toiminta 1950-luvulla

Yhdistykselle tilattiin Emäntälehti 1950-luvulla ja osallistuttiin ahkerasti emäntäpäiville. Kesämatkoja tehtiin mm. Helsingin saaristoon. Marttailloissa laulettiin runsaasti, lausuttiin runoja, luettiin kertomuksia ja paljon oli erilaisia esitelmiä ja kursseja. Oppimiaan taitoja martat auliisti jakoivat ohjaten toisia. Käsityöaineita jaettiin jo keväällä, jotta kaikilla olisi hyvää aikaa valmistaa työt pikkujoulujuhliin mennessä. Samanaikaisesti pidettiin myyjäiset. Juhliin osallistuivat martat lapsineen ja lapsenlapsineen. Muutenkin martat vierailivat toistensa luona, tasaisia vuosia juhlittiin yhdessä ja häihin ja hautajaisiin osallistuttiin.

Rajaseudun perhe otettiin kummiperheeksi. Heille lähetettiin paketteja. Oman paikkakunnan yksinäisiä vanhuksia muistettiin myös paketilla. Pelastakaa lapset yhdistyksen lastenkodin talkoisiin martat osallistuivat.

Huvitoimikunta järjesti piristystä martoille. Teatterissa käytiin ainakin kevätkaudella. Oli laskiaiskarnevaalit Äitienpäivän juhla yleisölle yhdessä seurakuntanuorten kanssa. Martat osallistuivat ohjelmaan ja tarjoiluun.

Vuona 1952 saatiin muodostettua uusi Malmin seurakunta.

Vuonna 1953 vihittiin kirkoksi entinen kunnantalo.

Vuonna 1955 martat olivat mukana Malmin seurakunnan kirkkoherran virkaanasettamis- ja piispantarkastustilaisuudessa valmistaen päivällisen 160 hengelle. Kaikki onnistui hyvin. Kirkkoherra Huovinen antoi sille suuren arvon. Martat saivat hänen muistokirjoituksellaan varustetun teoksen "Helsingin suurkirkko 100-vuotta".

Vuonna 1958 oli Tapanilan kirkon vihkiäiset. Martat keittivät siellä kahvit. Päivä- ja iltatilaisuudessa kävi yhteensä n. 200 henkilöä.

Malmin Martat ovat aina tehneet yhteistyötä Malmin seurakunnan kanssa. Niinpä joissakin marttojen tilaisuuksissa saattoi olla pastorikin puhetta pitämässä. Martat lahjoittivat seurakunnalle kaksi kastemekkoa käytettäväksi kastetilaisuuksissa.

Malmin kaupallisen koulutalon vihkiäisjuhlaa vietettiin 15.11.1959. Martat osallistuivat keittiötehtäviin. Koulun uusiin avariin tiloihin Malmin Martat saivat muuttaa, pitämään tapaamisiaan. Vesikin tuli kraanasta, eikä tarvinnut kantaa ulos ja sisään, kuten vanhalla koululla.

Ompelukone ja 1960-luku

Malmilla alkoi muutosten aika. Vanhoja omakoti- ja liiketaloja purettiin. Seudulle rakennettiin kolmekerroksisia kerrostaloja. Väkiluku kasvoi. Televisiota martat kävivät alkuun katsomassa Alli Lylykorven kotona. Eikä mennyt aikaakaan kun TV oli melkeinpä joka kodissa.

15.4.1960 martat osallistuivat Malmin amatööriorkesterin ja mieslaulajien 15-vuotisjuhliin, kukkien ja onnitteluiden kera. Heidän tilaisuuksissaan oltiin oltu aiemminkin ravintolan pidossa. He puolestaan olivat usein esiintyneet marttojen juhlissa.

Samana vuonna ostettiin Singer täysautomaattiompelukone. Sitä saivat kaikki yhdistyksen jäsenet käyttää pientä vuokraa vastaan. Se olikin mieluinen siihen asti, kunnes ompelukoneita hankittiin omiin koteihin. Kone myytiin tarpeettomana vuonna 1968.

Varsinainen koneiden vuosikymmen oli alkanut. Martoille esiteltiin marttailloissa erilaisia koneita. Pesukonetta lingolla, höyrysilitysrautaa ja pölynimuria. Tukisukkiakin esiteltiin. Marttailloissa puheenjohtaja Helvi Maunula esitti usein rainakuvia, kertoen matkoistaan. Kotonaan hän piti muovitavaroiden esittelytilaisuuden. Perinteitä noudatettiin: laulettiin paljon esim. elämäkertoja sekä luettiin tarkkaan piiriliiton kiertokirjeet ja tiedotukset. Vuosikymmenen lopussa luettiin Emäntä-lehden lisäksi Me Naiset-lehteä ja Kotiliesi-lehteä. Käsitöitä tehtiin samalla kun joku martoista luki. Oli myyjäisiä ja juhlia. Uudenmaan marttapiiriliiton pitämille emäntäpäiville osallistuttiin. Tehtiin retkiä ja käytiin teatterissa piristymässä.

Vuonna 1964 Malmille tuli ensimmäinen kunnallinen lastentarha. Olihan siinä ihmettelemistä, hieno se oli, jopa sisä-WC siellä oli. 

Vuonna 1964 käytiin Sinebrychoffin tehtailla, jossa oli tehtaan 125-vuotis esittely maistiaisineen.

Vuonna 1967 martat osallistuivat useiden malmilaisten yhdistysten kanssa Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhliin Malmin kansalaiskoululla. Juhlissa oli noin 400 henkeä. 
Punaisen Ristin kierrätyskeskuksessa kävi yhdeksän marttaa lajittelemassa ja auttamassa.
Malmi-Seura perustettiin vuonna 1967.
Vuonna 1968 Malmi-Seuran juhlissa esiteltiin Malmin Marttojen toimintaa. Samana vuonna malmilainen Aarne Laurila valittiin vaaleissa kaupunginvaltuustoon.
Vuonna 1969 Malmin ruotsinkieliset martat vierailivat marttaillassa.

1970-luvun toimintaa

Malmi-Seuran tilaisuuteen martat osallistuivat keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kuntourheilusta puhuttiin ja anomuksesta saada Malmille uimahalli.

Vuonna 1971 Malmille tuli HOK:n supermyymälä ja H-halli. Martat oli kutsuttu avajaiskahville.

Kuten aiemminkin martat toimivat perinteisesti. Järjestivät myyjäisiä ja arpajaisia. Sienessä käytiin ja sieniä säilöttiin. Helvi Maunula täytti 60-vuotta vuonna 1972. Hänen ollessa yhdistyksen puheenjohtajana 15-vuotta, anottiin hänelle ansiomerkki. Kokoontumiset jatkuivat Malmin yhteiskoululla.

Vuonna 1974 vietettiin Jäähallissa marttajärjestön 75-vuotisjuhia. Paikalla oli 8000 henkeä. Presidentti Urho Kekkonen piti juhlapuheen.
Kuluneen vuoden aikana tehtiin retki Riihenkulman lastenkotiin Ala-Malmille. Siellä asusti 32 kehitysvammaista lasta.

Vuodesta 1975 martat ottivat osaa valtakunnalliseen lumppujen kierrätyskampanjaan. Oikein hyvällä menestyksellä.

Vuodesta 1977 marttojen kokoontumispaikaksi tuli Takaniityntie 5 F, jossa oli seurakunnan kerhohuone. Keskusteltiin ja opiskeltiin ihmissuhteista arkielämässä.
Samana vuonna vietettiin Emäntälehden 75-vuotisjuhlaa Finlandia-talossa. Malmin Martoista sinne osallistuivat neiti Irene Mäkinen ja rouva Judith Kokko.

Vuonna 1978 martat vierailivat Oulunkylän marttojen kutsumana Oulunkylän uudessa kirkossa.

Vuonna 1979 kaiken jo perinteeksi tulleen lisäksi martat matkailivat, tehden länsirannikon retken, itärannikon retken johon sisältyi oopperajuhlat. Teatteriretket tehtiin Turkuun ja Helsinkiin. Kesämatka suuntautui Lofooteille.

1980-luku ja Malmin uudet rakennukset

Erilaisia kursseja järjestettiin. Oli tavaranvaihtopäivä. Opintokerhoa pidettiin taitoavain suoritusta varten. Havaintoesityksiä oli mm. "Miten hoidat kenkiäsi", Anja Laaksovirran pitämänä. Matapupu-lehdessä, joka kiinnosti alueella asuvia ihmisiä, ilmoitettiin yhdistyksen kokouksista ja tapahtumista.

Vuonna 1981 syyskuussa vihittiin käyttöönsä uusi Malmin kirkko. Samana vuonna vietettiin yhdistyksen 40-vuotisjuhlaa. Tilaisuus pidettiin joulujuhlien yhteydessä, jossa jaettiin vuosi- ja ansiomerkit.

Vuonna 1983 kesällä otettiin käyttöön Malmin uimahalli. Muita Malmille tulleita uusia rakennuksia olivat virastotalo vuonna 1985 ja uusi juna-asema vuonna 1986. Samana vuonna Ala-Malmin puolelle valmistui uusi postirakennus. Kirkonkyläntien varteen tuli uusi terveysasema vuonna 1988. Samoin avattiin Prisma Malmin kauppakeskukseen vuonna 1988. Sieltä martat ovatkin ostaneet kaiken tarpeellisen tilaisuuksiinsa. Näin muuttui Malmin Marttojen asuinalue. Useimmat Malmin suojelukohteista ovat yksittäisiä rakennuksia.

1980-luvulla marttojen puheenjohtajana toimi Judith Kokko ja vuodesta 1987 Anja Laaksovirta. Rahastonhoitajana oli Maire Fingerroos. Pääemäntänä oli Toini Setälä (olikohan sama Toini Setälä, joka asui Kytöpolulla, Suutarilassa?). Pöytäkirjojen tarkastajana oli välillä myös sihteerinä toiminut Hilkka Heinonen. Helvi Maunulasta tuli kunniajäsen.

1980-luvulla martat järjestivät tottuneesti myyjäisiä, joissa myytiin käsitöitä, arpoja ja ruokatavaroita. Yhtenä opinaiheena marttailloissa oli ollut "Naisen elämä Keniassa". Niinpä projektille kerättiin rahaa.

Espoon Kaisa-kodissa vierailtiin Oulunkylän ja Jakomäen marttojen kanssa vuonna 1988. Teatterissa käytiin syksyisin ja keväisin. Perinnelounas- ja kahvitus järjestettiin Antinkotisäätiön vanhainkodissa.

Ikääntymistä 1990-luvulla

Vuosi 1990 lähti käyntiin perinteisesti. Tammikuussa oli kevään toiminnan suunnittelua. Pari viikkoa siitä oli vuosikokous. Tilaisuuksissa oli kevätkaudella mm. biokosmetiikan esittelyä, matkailu- ja käsityöiltaa. Kevätretki tehtiin Vantaan Viherpajaan.

Syyskausi alkoi johtokunnan kokouksella ja heti perään seuraavalla kerralla oli syyskokous. Kirkkoherran juhliin osallistuttiin työtä tehden. Kirkon juhliin leivottiin. Martta-tapaamisissa oli silakkailta, jokaiselta jotakin silakasta. Voileipäkakun havaintoesitykseen osallistui 26 marttaa. Olihan se joka kodin juhlien suolainen herkku. Tokihan mukaan kuuluivat myyjäiset ja joulujuhla.

Vuonna 1991 juotiin Malmin Marttojen 50-vuotiskahvit Malmin kirkolla Markuksen salissa. Seija Karjalaisesta tuli yhdistyksen sihteeri.

Vuonna 1992 kokoonnuttiin marttailtoihin Malmin kirkolla. Kesäkuussa osallistuttiin Malmi-päivien viettoon. Jouluksi laitettiin paketteja Inkeriin.

Vuonna 1993 maitotyttö kävi kertomassa Hyla-maitotuotteista. Rovasti Anna-Maija Laitinen kertoi aiheesta "Miten raamattua on luettava". Oli muotinäytös. Kevätretki tehtiin Mustioon.

Vuonna 1994 osallistuttiin mm. Malmi-pävän viettoon hernekeittoa myyden. Rahastonhoitajaksi valittiin Saila Hjerppe. Malmille valmistui Malmitalo. Saman katon alle tulivat mm. kirjasto, kulttuuriasiainkeskus, työväenopisto ja elokuvateatteri Kino Helios.

Vuonna 1995 martat olivat mukana mm. veteraanien ja itsenäisyyspäivän juhlissa tarjoiluapuna kirkolla.

Keväällä vuonna 1996 laulettiin marttaillassa Heikki Poutasen johdolla. Syksyllä oli perinteinen marttojen isänpäivän lounas kirkolla. Siihen osallistui 98 ruokailijaa. Työssä oli 12 marttaa. Emäntinä toimivat Helmi Lamberg ja Helka Ikävalko.

Vuonna 1997 vietettiin vappuiltaa nyyttikestien merkeissä. Oli tupperikutsut yhtenä marttailtana, keramiikkamaalari vieraili ym. mukavaa.

Vuonna 1998 vietettiin monenlaisia yhdessäolon hetkiä, vaikkakin vähän matalammalla profiililla. Vakiojuttuja kuitenkin oli, kuten esim. maistuvat silakat, Kirsti Wibergin saunailta sekä Anna-Maija Laitisen matkakertomus. Tallinnaan tehtiin kesäretki. Puuropäivä oli työttömien leivänjakopäivänä. Helmi Lamberg apulaisineen keitti puuron työttömille Maila Mannisen ryyneistä.

Sihteeri Seija Karjalainen toteaa vuoden 1998 toimintakertomuksessa, että jäsenkunnan ikääntymisen ja voimien vähentymisen myötä joukon aktiivinen osallistuminen on jäänyt vähäiseksi, joskaan ei merkityksettömäksi. Muutama jäsen on jättäytynyt sivuun kokonaan. Uusia nuoria marttoja kaivattiin lisää mukaan toimintaan.

Vuonna 1999 oli taas erilaisia ja perinteisiä marttailtoja. Kuunneltiin luentoa osteoporoosista ja sitä ehkäisevästä ja hoitavasta ruokavaliosta. Pääsiäiskahvilla esiteltiin ikonitaidetta ja maalattuja pääsiäismunia. Joulun alla oli riisipuuro ja juhlaan kuuluvat jouluevankeliumi sekä joululaulut.

Vuosi 2000 ja uusi vuosituhat

Toimikaudella kokoonnuttiin Malmin kirkolla joka toinen maanantai. Yhteisiä kokoontumisia kertyi 17 ja osallistujia oli kaikkiaan 180. Seurakunnan palvelutehtävissä oltiin kirkkokahvien tarjoilijoina. Osallistuttiin myyjäisiin ja valmistettiin isänpäivän lounas. Osallistuttiin Malmi-päivän viettoon torilla. Malmitalolla käytiin katsomassa teatteriesitykset Dynamiittityttö ja Lemmenlakko.

Kevätretki "Mäntsälän kartanokierros" alkoi jumalanpalveluksella Mäntsälän kirkossa. Sälinkään kartanossa ruokailtiin. Bussilla liikkuen kierros jatkui ja tutustuttiin Mäntsälän seudun nähtävyyksiin.

Vanhassa Malmin Elannossa, nykyisessä (sosiaaliviraston) toimintakeskuksessa vietettiin Markkinoita 25.11. Oli paljon erilaista ohjelmaa. Martat osallistuivat mm. myymällä leivonnaisia ja käsitöitä. Opintokerhoiltoja pidettiin Marttajärjestön taitoavainten suorittamista varten lukemalla opintomateriaalia. Tarkoitus on jatkaa opintoja vielä seuraavana vuonna, jolloin Malmin Martat viettävät 60-vuotisjuhliaan.

Kirjoittajan, Maj-Britt Tuomikosken loppusanat
Tämän sain aikaiseksi käyttäen apunani pöytäkirjoja ja vuosikertomuksia. Tässä on kerrottuna ainoastaan pieni osa Malmin Marttojen 60-vuotta kestäneestä toiminnasta. Olen syntyperäinen malmilainen ja kirjoituksesta paljastunee kiinnostukseni kotiseutuani kohtaan. Historiikki on kirjoitettu vuonna 2000. Malmin Martat viettivät 60-vuotisjuhliaan lokakuussa 2000 Malmin kirkolla.