Vuoden 1946 vaihtuessa uuteen kenttä palautettiin suomalaisille takaisin. TVH:n teknikko Lauri Hannula joukkoineen joutui ihmettelemään sotkua. Ikkunat ja ovet oli nostettu paikoiltaan. Niistä oli irroitettu kaikki heloitukset ja siirretty naapurimaan ehtymättömiin tarpeisiin. Töitä riitti pitkäksi aikaa ennen kuin kenttä oli toimivassa kunnossa.

Suomalaisille olivat portit kuitenkin avautuneet Eurooppaan presidentti Hooverin myötä, avautuneet myös USA:n armeijan ylijäämävarastoihin. Sieltä Aero hankki kahdeksan C-47-sotilaskonetta, joista muotoiltiin Hollannissa ja osaksi Hyvinkäällä tuttuja DC-3:sia. Ensimmäinen näistä koneista lennettiin 19. päivänä lokakuuta 1946 Hyvinkäälle. Uusi konetyyppi avasi uudet näkymät tulevaisuudelle, sillä 21-matkustajapaikkaisen koneen suoritusarvot tuntuivat mahtavilta.

Tammikuussa 1947 Aeroa alettiin kutsua myös nimellä Finnish Air Lines ja samaan aikaan aloittivat ensimmäiset yhtiön lentoemännät työnsä. Siihen aikaan heidän nimensä vielä kuului komeasti "stewardess". Oman lentoyhtiömme evakkomatka päättyi 5.1.1947, jonka jälkeen liikenne normalisoitui jälleen Malmilla.  

Yksityislentotoiminta oli edelleen lamassa ja kalustona olivat iänkuluttamat koneet, joilta puuttuivat käyttäjät. Armeijan lentäjät pyrähtelivät Avro Anson- ja Brewster-koneilla kentällä. Jokunen kaksitasoinen koulukone, Viima tai "Stigu", poikkesi ihmettelemään kentän rauhaa, samoin Kauhavan lentosotakoulun Pyryt. 

Kuvateksti: Suomen Laskuvarjokerhon ensimmäinen oma lentokone Cessna 195, ostettu tammikuussa 1968.

Siviili-ilmailu toipuu

Hämmästyttävän ripeästi kenttä kuitenkin toipui. Pieniä lentokouluttajia ja -yrityksiä perustettiin. Vanhan lentokaluston rinnalle hankittiin ulkomailta vähän "tuoreempia" koneita. Kotimaan postilentoja lennettiin Lentohuolto Oy:n pienkoneilla. Ensimmäiset liikelennot aloitettiin. Kansainväliset rajat aukenivat ja Malmilta matkustettiin charterlennoilla ympäri Eurooppaa ja aina Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää myöten.

Ulkomaisista yrityksistä lensi säännöllisesti Malmille SAS, jonka muodostivat ruotsalainen SILA, tanskalainen DDL ja norjalainen DNL. Uudella yhtiöllä oli Tukholmasta yhteys New Yorkiin. ABA sulautui SAS:iin pari vuotta myöhemmin, ja suomalaista Aero Finnish Air Linesiä kosittiin mukaan. Kohteliaan päättäväisesti suomalaiset kuitenkin kieltäytyivät luottaen kotimaiseen voimaan ja itsenäisyyteen. American Overseas Airlines (AOA) ja Pan American Airways (PAA) johtivat myös omat säännölliset reittilentonsa Malmille. Royal Air Force Transport Commercial aloitti tavarankuljetukset Keski-Eurooppaan ja myös Malmille. Elokuusta 1946 lähtien British European Airways (BEA) piti yhteyttä säännöllisesti Malmilta Englantiin. Aeroflot aloitti lentonsa vuonna 1948 reitillä Moskova - Leningrad - Helsinki. Vuotta myöhemmin Czechoslovak Airline (CSA) lensi Helsingistä Prahaan ja Kööpenhaminaan. Suomalaisten yhteydet ylsivät nyt länteen ja itään. Lentoliikenne etsi uusia kasvumahdollisuuksia.

Vuonna 1947 kotimainen lentoyhtiömme kuljetti 39000 ja neljä vuotta myöhemmin jo 91000 matkustajaa. Nyt oli aika siirtyä suurempiin koneisiin. Työjuhdaksi kelpuutettiin Convair CV-340 ja suomalaiset saivat ensimmäisenä yhtiönä Euroopassa kuuluisan amerikkalaisen koneen käyttöönsä. Tapaus oli suuri luottamuksen osoitus suomalaiselle lentoyhtiölle ja sai ansaittua huomiota kaikkialla maailmassa.

Lujuuslaskentamittauksissa todettiin viimeinkin, että Malmin lentoaseman kiitoradat eivät kestäneet DC-kolmosta suurempia koneita säännöllisessä liikenteessä. Vuonna 1952 Finnish Air Lines (ent. Aero) aloitti vähitellen lentonsa uudelta Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Seuraavana vuonna kaikki raskaampi liikenne oli jo siirtynyt Malmilta pois. Kesällä vuonna 1953 vaihtui jälleen kerran lentoyhtiömme nimi: Finnair edusti dynaamista nykyaikaa uusien Convairien kera. Yhtiöllä oli mainio keino välittää kotimaastamme myönteistä mielikuvaa kaikkialla maailmassa.

Liikennekoneiden huolto- ja korjaustyöt jatkuvat edelleen Malmilla, sillä Seutulan kentältä puuttuivat vielä silloin teknilliset valmiudet. Malmi työllisti edelleen satoja finnairilaisia.

Malmin lentoaseman monipuolisessa historiassa alkoi jälleen uusi aikakausi. Kun Finnair supisti Malmin osuutta, täydensi yksityisilmailu kentän toimintaa. Kun 1960-luvun alussa koneita Malmin kentällä oli vain parikymmentä ja lentoonlähtöjä ja laskuja noin 25000 vuodessa, niin kymmenen vuotta myöhemmin (1970-luvun alussa) luvut olivat jo 120 konetta ja lähes 130000 nousua ja laskua.

Malmin lentoasema nousi tilapäiseen kukoistukseen virkamieslakon aikana vuonna 1986. Finnairin kotimaan liikenne siirrettiin kokonaisuudessaan lakon ajaksi Malmille. Fokkerit ja uudet ATR-42-koneet kuljettivat tyytyväisiä matkustajia ympäri Suomea. Sopu antoi tilaa ja Malmin lentoaseman paisunut liikenne hoitui totuttuun tapaansa häiriöttä ammattitaitoisten lennonjohtajien toimesta.

Tattarisuo tänään

Kuvateksti: Helikopteri ja lämpökamera, jota käytetään henkilöetsinnöissä.

Pääkiitorata 36-18 on nykyisin 1400 metriä ja 09-27 poikittaisrata 1080 metriä pitkä. Käytöstä on poistettu entiset 800-metriset väliradat. Vieläkin ne ovat kentällä betonilaattoineen muistuttamassa menneisyydestä, mutta niitä ei käytetä kuin rullaukseen maassa. Kovin lyhyiltä vanhat radat vaikuttavat nykyisille koneille kertoen ilmailun nopeasta kehityksestä. Kenttää perustettaessa radat vastasivat ilmailun tasoa ja näkemystä. 

Lama on lohkaissut lentoaseman lentotoiminnasta lähes puolet vuoden 1990 tasosta. Vuonna 1990 kentältä oli nousuja ja laskuja yli 60000 ja viisi vuotta myöhemmin (1995) noin 80000. Lentoaseman luonne on muuttunut jälleen kerran. Nykyisin siellä toimii useita yrityksiä, jotka harjoittavat taksilentotoimintaa, lentokoulutusta, mainoslentoja, valokuvauslentoja jne. Malmi on Suomen vilkkain keskus helikopterikoulutuksineen ym. lentoineen. Kentältä operoi rajavartiolaitoksen vartiolentue, joka lentää meri- ja raja-alueilla tärkeitä valvontalentoja ja yhteys- ja kuljetuslentoja vaikeakulkuiseen saaristoomme. Omassa rakennuksessaan rajavartiolaitos pitää ympärivuorokautista lähtövalmiutta ja heillä on käytössään nykyaikaiset Agusta Bell 412 ja Agusta Bell 206 helikopterit.

Helsingin kaupungin pelastusasema toimii lentoasemalta vuokratuissa paloaseman tiloissa. Pelastusasemalta operoi myös erityisyksikkö lentopelastuskomennuskunta (LEKA), joka tukeutuu lentoasemalta lentävän pelastushelikopteriin. Yksikön merkitys on korostunut mm. paisuneen maantieliikenteen pelastustehtävissä. Heillä on myös käytössään nykyaikaiset lämpökamerat. Medi-Helin lääkärikopteri on myös tullut jäädäkseen lentoaseman monipuoliseen palveluun.

Ilmavoimien helikopterit vierailevat usein Malmilla hoitaessaan koulutus-, pelastus- ym. tehtäviään. Myös Suomen laskuvarjokerhon laskuvarjohyppääjät ovat tuttu näky Malmin taivaalla värikkäine varjoineen, samoin joskus vierailevat kuumailmapalloilijat. Moottorilennon harrastajat kuuluvat Malmin vakinaisiin käyttäjiin omissa kerhoissaan. Lennokkiharrastajat vierailevat kesäisin kentällä, samoin viime aikoina lisääntyneet autourheilun nopeuskiihdyttäjät. Yksityiskoneillaan lentävät turistit vierailevat Malmilla yhä tiheämmin. Pienkoneilla lentäminen Suomenlahden yli Viroon on kesäaikana niin vilkasta, että rajavartiolaitoksen hoitama passintarkastus on järjestetty pysyväksi Malmin lentoasemalla. 

Vuosikymmenten aikana lentokenttä on antanut tuhansille ihmisille työpaikan. Lukuisat lentokouluista valmistuneet lentäjät ovat palvelleet ammattilentäjinä sekä kansallisessa lentoyhtiössämme että muissa lentoyhtiöissä. Samoin lentokonemekaanikot ovat löytäneet vaativan tehtävän yhäti paisuvassa toiminnassa. Tällä hetkellä vakinaisia työpaikkoja lentoasemalla on yli sata ja osapäiväisiä yli 50.

Työnjako Helsingin ilmatilassa

Helsinki-Malmin lentoasema (The City Airport of Helsinki) on lähellä Helsinki-Vantaan kansainvälistä lentoasemaa. Maailma on muuttunut paljon siitä, kun Malmin kenttä perustettiin. Luonnollisesti sekä kotimaisen että kansainvälisen matkustajalentoliikenteen hoitaminen kuuluu Helsinki-Vantaan kentälle, mutta kumpaakin asemaa tarvitaan jatkossakin. Nykyinen työnjako on luonnollinen.

Uutta kentän paikkaa on tutkailtu jo kauan, turhaan. Monta kysymystä nousee. Kuka ottaa kustannettavakseen uuden, Malmin tasoisen lentoaseman rakennuskustannukset? Entä sijainti? Ei ole mitään mieltä siirtää Helsinki-Malmin lentoaseman tehtäviä ja liikennettä Hyvinkäälle, Mäntsälään tai Nummelaan. Palveleeko kauaksi vieraaseen kuntaan tai kaupunkiin sijoitettu lentoasema enää Helsinkiä? Tattarisuon ympäri kiertää ahkerasti käytetty lenkkeily- ja pyöräilytie. Kentän laidalla sijaitseva teollisuusalue työllistää 1000 ihmistä.

Kaukana ovat ne ajat, jolloin kauhutarinat kiirivät ympäri maata Tattarisuon lähteestä löytyneistä sormista. Jotkut uskonnollisen ääriliikkeen jäsenet toivat Harjun rautatieseisakkeelta Vallilasta vainajien sormia rituaalimenoihin lähteeseen. Juttu selvitettiin, syylliset saivat rangaistuksensa ja tapaus jäi tahraksi rikoshistorian kellastuville sivuille. Nykyajan malmilaisia asia tuskin kiinnostaa, mutta tunteille se antaa edelleen erään ulottuvuuden ja yhden lisävoiman Tattarisuosta puhuttaessa. 

Harvinaisuus

Malmin lentoaseman terminaalirakennus on tyypillinen funktionalistisen arkkitehtuurin edustaja. Sillä on suuri kulttuuriarvo. Rakennuksen on piirtänyt arkkitehti Dag Englund. Lentoasema kiitoratoineen ja rakennuksineen on historiallisesti lähes ainutlaatuinen koko Euroopassa. Vastaavaa 1930-luvun kokonaisuutta ei ehkä enää löydy koko maailmasta.

Toivon kaikkea hyvää Tattarisuolle ja Helsinki-Malmin lentoasemalle jatkossakin.

 Kirjoituksen ensimmäinen osa ilmestyi Malmin kuvalehdessä 1996.