Helsingin maalaiskunnan vanha kunnantalo Malmilla syyskuussa 1947. Talon edustalla seuraavat kunnallismiehet vasemmalta lukien: Väinö Honkalinna, Viljo Sohkanen, Oskari Salonen, Vihtori Huhta, Lauri Korpinen, Eino Sirén, Otto Kohtanen ja Hjalmar Andelin.  Vantaan kaupungin kulttuuritoimiston kuva-arkisto. Kuva: Mauno Mannelin.

Vantaan kunnalliselämän historia on tätä nykyä yhtä historiallista rakennusta köyhempi, sillä Malmilla sijainnut kunnan ensimmäinen kunnantalo on viime kevään ja kesän aikana purettu. Vanha puuhuvila sai tehdä tilaa uudelle Malmin kirkolle.

Malmin kunnantalon tontti hankittiin maalaiskunnan omistukseen kuntakokouksen päätöksellä vuonna 1895. Tontilla sijainnut huvila päätettiin kunnostaa kunnantaloksi. Huvila sijaitsi melko lähellä Malmin asemaa nykyisen Kirkonkyläntien varrella. Kunnantalon hankkiminen Malmilta merkitsi sitä, että Malmista oli kehittyvä kunnan keskus.

Kuntakokous perusti maalaiskuntaan kunnanvaltuuston vuonna 1906 ja se ryhtyi kokoontumaan kunnantalolla. Vuoden 1946 alueliitoksen jälkeen Malmin kunnantalo jäi Helsingin puolelle, mutta kunnanvaltuusto jatkoi edelleen kokoontumistaan siellä, koska muualtakaan ei ollut sopivia tiloja saatavissa ja päätöstä supistuneen kunnan uudesta keskuksesta ei tehty heti liitoksen jälkeen.

Malmin kunnantalolla työskenteli kunnan virkailijoita vielä 1950-luvun alussa ja monet nykyiset vantaalaiset muistelevat yhä Malmin reissujaan.

Vuonna 1952 maalaiskunta päätti myydä Malmin kunnantalon Helsingin seurakunnille, jotka muuttivat talon Malmin kirkoksi. Maalaiskunnan kunnanvaltuuston Malmin aika päättyi ja se ryhtyi kokoontumaan oman kunnan alueella Tikkurilassa.

Lähes 30 vuotta Fredkullan tilan vanha puuhuvila palveli malmilaisten kirkkona. Tilat eivät kuitenkaan vastanneet nykyajan vaatimuksia ja Malmille päätettiin rakentaa uusi kirkko entisen tilalle. Samalla sinetöitiin Helsingin maalaiskunnan vanhan kunnantalon kohtalo. Se sai väistyä uuden ajan tieltä.