MaTaPuPu

Malmi

Aikajana

 
Julkaistu aiemmin Malmin Kuvalehdessä 1990.

Malmia 1960-luvulla

Koonnut Stiina-Liisa Pirkkamaa


1960

- 1.1. 1960 asui Malmilla henkikirjojen mukaan 7.437 henkeä.
- valmistui Malmin sairaalan henkilökunnalle asuintalo Kirkonkyläntien ja Kunnantien kulmaan.
- KOP rakensi uutta liiketaloaan Kirkonkyläntien alkuun asemansillan pieleen.
- Malmin asema todettiin lehdistössä nuorison oleskelupaikaksi ja ilkivaltaa valiteltiin. Mutta myönteistäkin aktiivisuutta ilmeni monilla tahoilla. Seurakunnan kerhopoikia kehuttiin vilkkaasta toiminnasta, johon kuului paljon urheiluakin.
- Malmin Orkesteri vietti 15-vuotisjuhliaan ja huhtikuussa soittivat solisteina Juhani Raiskinen pianoa, Erkki Inkiläinen ja Tuure Kivilä viulua, Vesta Hämäläinen ja H. Honkavaara trumpettia.
- Malmi-Tapanilan liikemiesyhdistys järjesti sekä asiakastempauksia – maistiaisia, tuote-esittelyjä ym. – että yleisöjoulujuhlan.


1961

- Malmin Kiinteistönomistajat ry. valitti, että harva asutusalue Helsingin kaupungissa on saanut osakseen niin runsaasti epäkohtia ja viranomaisten huolimattomuutta kuin Malmi. Kehitys on polkenut paikallaan karkeasti ottaen aina vuoden 1946 alueliitoksesta lähtien. Puuttuu asemakaavoja, viemäreitä, teitä, yleisiä rakennuksia ja vesijohtoverkosto.
 

    "Asukkaiden yhteistyö on kaikista luetelluista epäkohdista ja puutteellisuuksista johtuen vähäistä, eikä naapurisopukaan aina täytä hyvän tavan vaatimuksia."

- Jotakin sentään oli tapahtumassa. Rautatietä sähköistettiin. -Valintamyymälät alkoivat vallata alaa Malmilla. Niinpä E. Lintumäki, tuttu malmilainen yrittäjä jo sotien väliseltä ajalta, uudisti liikettään.
- 1961-62 peruskorjattiin Malmin sairaalassa entinen kulkutautiosasto sisätautiosastoksi. Sairaalan vanhoja puurakennuksia purettiin, purettiin myös entinen ruumishuone 1962.


1962

- Huolia ja harmeja on edelleenkin luettavissa silloisista lehdistä. Pastori Samuli Toivio valitti nuorten toimintatilojen puutetta ja lastentarhojen riittämättömyyttä. Ylikomisario Onni Jälkkö moitti liikenneväylien surkeutta.
- Kaavoittajat ajattelivat Malmille edelleenkin paljon teollisuus- ja pienteollisuustontteja. - Marraskuussa sai Malmin Seudun Kiinteistönomistajat ry. kaupungin edustajia tutustumiskäynnille.
- Saman marraskuun viimeisenä päivänä kaupunki päätti vielä jatkaa Malmin ja Tapanilan rakennuskieltoa kahdella vuodella.
- 1962 on paikallisissa lehdissä jo usean täkäläisen hammaslääkärin ilmoituksia. Pitkäaikainen kunnanlääkäri Helge Nyman jatkoi yksityispraktiikkaa Malminraitti 8-10:ssä. Malminraitti 5:ssä toimi Etti Raunialan Malmin Muotiliike, Kirkonkyläntien varrella mm. Malmin Paita ja lähituntumassa Mekki-Baari.


1963

- valittiin Immo Nokkala Malmin seurakunnan kirkkoherraksi ja Kaarlo J. Mäkinen kappalaiseksi.
- Helmikuussa kuoli 82-vuotiaana K.A. Weiste, pukinmäkeläinen tehtailija, joka oli osallistunut myös Malmin elämään mm. Malmin Kaupallisen Keskikoulun eli nykyisten Malmin kaupallisten oppilaitosten edeltäjän yhtenä perustajana.
- Alkusyksystä valmistui Helsingintie (nyk. Latokartanontie) 3:een merkittävä liiketalo. - Elokuussa siinä avattiin Alko ja syyskuussa alueen ensimmäinen anniskeluravintola Tillikka.
- Syyskuussa muutti myös Malmin poliisi edellä mainittuun uuteen taloon Kirkonkyläntien eli entisen Hämeentien varrelta, nykyisen Malmin ala-asteen koulun (entisen Pohjoisen koulun) naapuritontilta. Uuteen liiketaloon sijoittui  myös huoltovirasto.


1964

Kirkonkyläntien ja Malminraitin kulmaan valmistui niin ikään uusi liiketalo, johon muuttivat Malmin Asuste, Vehnilän kenkäkauppa ja Salomaan urheiluväline-, radio- ja sähköliike. Talossa on myös asuntoja.
- Malminraitin toiselta puolelta purettiin osa vanhaa asuin- ja liiketaloa.
- 1964 perustettiin myös Malmi-Seura.
- Ylä-Malmille valmistui Malmin ensimmäinen kunnallinen päiväkoti Notkotien varrelle.


1965

- rakennetaan Sepänmäkeä, josta Malmi saa ensimmäisen yhtenäisen kerrostaloalueensa. - Rakenteilla oli myös Riihenkulman lastenkoti, joka tuli korvaamaan palovaarallisena ja muutenkin huonokuntoisena suljettavaa lastenkotia nykyisen virkistyskeskuksen talossa. - Malmin kaupallinen keskikoulu muuttui 8-luokkaiseksi Malmin Yhteiskouluksi.
- Malmin sairaalassa työskenteli 20 lääkäriä. Sairaansijoja oli kirurgisilla osastoilla 96 ja sisätautiosastoilla 85 eli yht. 181.


1966

- vilkastui kehitys edelleen. Kerrostaloja nousi lisää, myös asuntosäästäjien taloja.
- Alkon avaamisen todettiin kohentaneen järjestystä.
- 1966 Malmin sivukirjasto muutti Malminraitilta kerrostalon pohjakerroksesta Ala-Malmin uuden koulun yhteyteen.


1967

- Entisessä suojeluskuntatalossa aloitti 1967 nuorisokerho Malmi-kerhon nimellä.
- Syyskuussa 1967 tarjosivat paikallisissa ilmoituksissa palveluksiaan mm. Raitin Valinta (Malminraitti 11), Kemikalio P. Seppälä (Latokartanontie 2), Trikonella (Malminraitti 11 ja miesten erikoisliikkeenä Kirkonkyläntie 11), jo yli 40 v. Malmilla toiminut Karin Petreliuksen Malmin Kemikalikauppa (Kirkonkyläntie 13), Vappu Ropposen ja Leena Saarenvirran Parturi-kampaamo (Latokartanontie 2), Tillikka, Kampaamo Anja Laakkonen (Notkotie 24), Malmin Sähkötyö (Malmintori 4), Hautaustoimisto Vuorela (Kirkonkyläntie 27), Malmin Autohuolto Oy Esso, Union huoltoasema B. Brorström, T:mi M. Saarinen (Malminraitti 6), Kem-oma (Kirkonkyläntie 13), Kris-Mar (Malminraitti 12), Toivo Hurttia Oy (Kirkonkyläntie 15), Malmin Radio ja Talouskone (Kirkonkyläntie 35) sekä Kanta Radio-TV. Jokunen näistä ilmoittajista toimii 90-luvulle päästyä edelleen mainitussa, jokunen toisessa paikassa. Usealta on silloinen talo purettu.
- Malmin Urheilijain tyttöjen voimisteluharjoituksissa kävi toimintakertomuksen mukaan 1967 osanottajia yli 20, naisten 30 ja poikien 20-30, nyrkkeilyharjoituksissa 15-20, painonnostossa 10-12, pöytätennistä harjoittelemassa 20, lentopalloa pelaamassa 25 miestä, jalkapalloa 15-20 poikaa ja 20 miestä.


1968

- Kunnallisvaaleissa äänesti vasemmistoa 60 %. Malmilta valittiin valtuustoon Aarne Laurila.
- Uusi lehti Malmin Seutu haastatteli malmilaisia maaliskuussa ja Malmi sai kehuja maaseutumaisuudestaan, maalle päästään helposti eikä olla keskellä kaupunkia. Koululaisille on kivoja kavereita ja nuorisoklubi. Liikkeitä on runsaasti eikä ostosten takia tarvitse mennä "kaupunkiin" – malmilaisten vanha tapa puhua kaupunkiin menemisestä, kun mennään keskustaan, säilyi pitkään. Jalkakäytävien puuttumista valitettiin.


1969

- oli Malmin Musiikkiyhdistykseen kuuluvan Malmin Orkesterin ohjelmassa 1-2 kahvikonserttia, samoin 1-2 koululaiskonserttia, konsertti Kustaankartanossa ja jouluaaton konsertti Malmin sairaalassa. Soittajia oli 25, puheenjohtajana Elis Raiskinen. Malmin Mieslaulajia, musiikkiyhdistyksen toista puoliskoa, oli n. 30 laulajaa. Asemapäällikkö Per Thoden oli kuoron puheenjohtajana. Kuoro valmistautui tuona vuonna pariin sairaalakonserttiin, konserttiin vanhainkodissa, pariin illanviettoon ym. esiintymisiin.
- Kaupungin aikeet kehittää Malmista uudenlainen aluekeskus otettiin vastaan kirjavin tuntein. Mahdollisuuksista innostuttiin, mutta toisaalta pelättiin juuri nopeutuneen kehityksen hidastuvan uuden kaavoittamisen ja rakennuskieltojen vuoksi. Liikenneturvallisuuden, puistojen, uimahallin ja opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksien puutetta valitettiin, samoin vuokra-asuntojen vähyyttä. Malmin Seudun Kiinteistönomistajien puheenjohtaja Niilo Taimela muistutti, että omakotitaloja on säilytettävä ja viihtyisyyttä vaalittava. Suuri osa Malmin omakotitaloista on nyt liitetty vesijohto- ja viemäriverkostoihin, iloitsi Taimela.
 



Takaisin alkuun